Tieteellinen tieto

Julkaiseminen on keskeinen osa tutkijan työtä ja tieteellistä tutkimusta. Julkaisujen avulla akateeminen yhteisö pystyy arvioimaan ja kritisoimaan tutkimusta, keskustelemaan.  Julkaisemalla tutkijat meritoituvat eli pätevöityvät ja ansioituvat.

Tutkimustieto julkaistaan tieteelliseen julkaisemiseen erikoistuneissa kanavissa, yleisimmin tieteellisissä lehdissä (englanniksi scholarly journals). Tieteellisiä lehtiä on tuhansittain ja ne vaihtelevat yleistieteellisistä julkaisusta hyvin kapeisiin, jopa yksittäiseen sairauteen keskittyviin lehtiin.

Vertaisarviointi kertoo tieteellisyydestä

Vertaisarviointi (englanniksi refereed tai peer reviewed) on tieteen oma laadunvalvontamekanismi. Tutkijat kirjoittavat työnsä tuloksista artikkeleita ja tarjoavat niitä julkaistavaksi alan lehtiin (journals). Julkaistavaksi tarjottu teksti käy läpi vertaisarviointiprosessin, jossa varmistetaan asiantuntijoiden avulla tutkimusartikkelin tieteellinen taso ja laatu.

Arvointikäytäntö

Tieteellisen lehden toimituskunta käyttää tieteenalan asiantuntijoita etukäteisarvioinnissa. Lehden toimituskunta arvioi lehteen lähetetyn kirjoituksen julkaisukelpoisuutta ja relevanssia lehden linjan ja lukijakunnan kannalta. Sen jälkeen refereet arvioivat kirjoitusten asiasisältöä, tutkimusmenetelmiä ja tieteellistä merkittävyyttä sekä tutkimuksen alkuperäisyyttä ja uutuusarvoa. Arviointiprosessissa tarkistetaan myös, että tekstin rakenne vastaa (alan ja lehden) tieteellisen kirjoittamisen käytäntöjä. Arvioijat tekevät toimituskunnalle suosituksen käsikirjoituksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä sekä korjausehdotuksia kirjoittajille.

Huomaathan, että vertaisarviointia ei tehdä lehden kaikkiin artikkeleihin ja kirjoituksiin, vaan tieteelliset aikakauslehdet voivat sisältää monenlaisia artikkeleita.

Vertaisarviointi ei ole täydellisen aukoton systeemi. Julkaistavaksi aiottujen käsikirjoitusten määrä on valtava ja puutteellinenkin artikkeli saattaa läpäistä seulan.

• Peer review in three minutes (3:14) (video from NC State University Libraries)  [aukeaa uuteen välilehteen]

Samasta tutkimuksesta voi olla erilaisia versioita arvioinnin ja julkaisuprosessin vaiheeseen liittyen:

• manuscript = pre-print = käsikirjoitus, jota ei vielä arvioitu
• final draft = artikkelin sisältö on korjattu arvioinnin jälkeen
• article in press = artikkeli on arvioitu ja korjattu, ulkoasukin on lopullinen, mutta sitä ei ole vielä julkaistu
• final published version = artikkeli on julkaistu lehdessä ja sillä on olemassa mm. sivunumerot tai muu tunniste

Asia yhteyteen liittyy myös avoin julkaiminen, josta tarkemmin Avoin tiede ja avoin julkaiseminen -osiossa. Tietokannat voivat tarjota  hakuominaisuuksissaan mahdollisuuksia filtteröidä hausta pois vielä julkaisuprosessissa olevat artikkelit. Esim. PubMed: Exluce preprints.

Lehtiartikkeleiden vertaisarviointi

• Tiedon vertaisarvioinnista voi tarkistaa lehden omilta (julkaisijan) kotisivulta. Peer review -tieto löytyy yleensä kohdista: ”about”, ”editorial policy”, ”editorial board” tms. Jos artikkelissa on esimerkiksi maininta ”revised”, on artikkeli todennäköisesti vertaisarvioitu.
  • Tieteellisten lehtien kustantajia ovat mm. Elsevier, Emerald, , Sage, Springer, Taylor & Francis, Lippincott, Williams & Wilkins (LWW) Taylor & Francis ja Cambridge University Press.
  • Verkossa on runsaasti huijarilehtiä, niin sanottuja saalistajia (predatory journals), joiden kotisivuilla annetaan väärää tai harhaanjohtavaa tietoa. Tästä lisää Työkaluja tiedon luotettavuuden ja tieteellisyyden arviointiin -kohdassa. Siellä on myös kirjojen arvioinnista.
• Tieteellisten lehtien tunnistamisessa ja arvioinnissa voi hyödyntää myös Julkaisufoorumin JUFO-portaalia [linkki avautuu uuteen välilehteen]
• Lehtiä voidaan rankata myös artikkeleiden viittausmäärien mukaan. Lue lisää impaktifaktorista kirjaston sivuilta [linkki avautuu uuteen välilehteen]

Tutkimustieto jaetaan julkisuuteen eri reittejä pitkin ja erilaisissa muodoissa. Luonnontieteissä ja lääketieteessä uusin tutkimustieto julkaistaan artikkeleina englanniksi kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä, yhteiskuntatieteissä ja humanistisilla aloilla julkaisumuodot ovat moninaisempia.

• Terveystieteissä väitöskirjat kootaan tavallisesti jo tiedelehdissä julkaistuista artikkeleista, ns. artikkeliväitöskirjat / nippuväitöskirjat, joissa on artikkelien lisäksi yhteenveto-osa.
• Yleisin tapa julkaista tutkimustietoja on artikkeli tieteellisessä lehdessä. Tieteellisten artikkelien ohella voi olla kyse esimerkiksi konferenssijulkaisusta tai kokoomateoksesta. Kokoomateos koostuu eri ihmisten kirjoittamista kirja-artikkeleista, jotka toimittaja kokoaa yhdeksi kokonaisuudeksi.
• Kirja (monografia) on niin sanottu erillisteos. Kirjat jaetaan kirjoittajan/kirjoittajien itse kirjoittamiin (authored) ja toimitettuihin (edited) teoksiin sen mukaan, miten sisältö on tuotettu: tekijä(t) voi(vat) kirjoittaa koko sisällön itse tai kirja koostetaan laajemman kirjoittajajoukon tuotannosta.
• Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut. Näitä ovat esimerkiksi artikkeli ammattilehdessä, käsikirjassa tai oppikirjassa (textbook). Julkaisusarjat ovat erityisesti tutkimuslaitosten ja muiden julkisorganisaatioiden tavallinen väylä työn tulosten julkistamiseen. Alan ammattilaisten lisäksi julkaisujen kohdeyleisöinä voidaan pitää poliittisia päätöksentekijöitä, rahoittajia, kaupallisten yritysten edustajia tai tavallisia kansalaisia. Näissä ilmestyy erilaisia tutkimusraportteja, selvityksiä ja katsauksia. Vaikka nämä eivät täytä välttämättä tieteellisyyden kriteereitä, voivat ne ovat silti käyttökelpoisia. Tärkeintä on itse tekstin sisältö: kuinka luotettavasti ja yksiselitteisesti kohteena oleva asia pystytään kuvaamaan, todentamaan ja perustelemaan.
  • Väitöskirjat julkaistaan Suomessa lähes poikkeuksetta yliopistojen sarjoissa.
• Oppikirjat ja käsikirjat samoin kuin esimerkiksi hallinnollisiin tarpeisiin laaditut tilastot ovat vakiintuneen tiedon julkaisukanavia. Niistä löytyvät perusasiat, taustatiedot, teoriat tai tutkimusmenetelmät. Luonnon- ja lääketieteissä uusin tutkimustieto ei löydy kirjoista. Tietokirjat vanhenevat nopeasti, mutta kullakin alalla on klassikkonsa (auktoriteetit), joihin viitataan aina.
• Lisäksi on niin sanotulle suurelle yleisölle suunnatut julkaisut, kuten sanomalehtiartikkelit ja muut yleistajuiset artikkelit tai teokset (kirjat). Ne eivät yleensä sovellu tieteelliseksi lähteeksi, vaikka toki niitä voi hyödyntää esimerkiksi alkuperäisartikkelien jäljittämisessä.
• Opinnäytteet (myös väitöskirja on opinnäyte). Väitöskirjaa voidaan pitää tutkijan ensimmäisenä siteerauksen kestävänä tutkimuksena. Väitöskirjat tarkastetaan esitarkastuksessa ja väitöstilaisuudessa. Pro gradut ja amk-opinnäytetyöt ovat opiskelijoiden harjoitustöitä eikä niitä yleensä suositella käytettäväksi tieteellisen työn lähteinä. Näiden töiden lähdeluetteloista voi kuitenkin olla hyötyä. Huomaathan, että amerikanenglannissa thesis vastaa pro gradu -työtä ja dissertation väitöskirjaa, mutta brittienglannissa asia on päinvastoin.

Julkaisu voi olla painettu tai elektroninen, muoto ei määrää tärkeyttä. On lehtiä, jotka ilmestyvät edelleen vain painettuina, lisäksi vanhemmat vuosikerrat eivät välttämättä ole saatavilla verkossa vaan lehti löytyy painettuna esim. kirjasto kokoelmista.

Tieteelliset lehdet ja artikkelit

Tieteellisen lehden sisältö jakautuu yksittäisiin artikkeleihin. Artikkeleita on kahta päätyyppiä: alkuperäisartikkeleita ja katsaus- eli review-artikkeleita. Varsinaisten tutkimusartikkelien ja niitä kokoavien katsausartikkelien lisäksi tieteelliset lehdet voivat sisältää myös muita katsauksia, uutisia, kirjeitä ja keskustelua.

Sen lisäksi että tieteellinen artikkeli raportoi tutkimustuloksia perusteellisesti ja syvällisesti käyttäen tietyn tieteenalan kieltä sekä taulukoita ja kaavioita, viittauksia ja perusteellista lähdeluetteloa, tieteellinen artikkeli noudattaa yleensä tiettyä vakiintunutta muotoa, tieteellistä esitystapaa. Artikkelilla on niin sanotusti anatomiansa.

Terveystieteellistä tutkimusta ohjaavat myös lait ja periaatteet.

Mistä löydät kotimaisia tieteellisiä lehtiä ja artikkeleita?

Kotimaiset lehdet ovat usein tieteellisen ja ammatillisen välimaastossa. Niitä ei kuitenkaan kannata unohtaa, kun osoittaa perehtyneisyyttä aiheeseensa. Kotimaisia lehtiä ovat esim. Liikunta & Tiede, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim ja Suomen Lääkärilehti.

[alla olevat linkit aukeavat uuteen välilehteen]

• Journal.fi on Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) ylläpitämä avoimen julkaisemisen portaali tieteellisille lehdille, josta löytyy tällä hetkellä noin 100 suomalaista tieteellistä lehteä ja vuosikirjaa.
• Tiedejatutkimus.fi -palvelussa voit selailla ja hakea Suomen tutkimusorganisaatioiden julkaisuja. Voit selata julkaisuja esim. organisaation, tieteenalan tai julkaisutyypin mukaan.
• Suomalaisten yliopistojen tieteellisiä julkaisuja (määriä) taltioi myös Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen

Tieteellisellä julkaisulla on tietty rakenne. Tieteellinen artikkeli koostuu selkeistä osista, mikä helpottaa artikkeliin tutustumista ja tiedon löytämistä:

• Otsikko (Title)
• Tekijöiden nimet ja osoitteet (Authors)
• Tiivistelmä (Abstract)
• Johdanto (Introduction)
• Menetelmät (Methods)
• Tulokset (Results)
• Tulosten pohdinta (Discussion)
• Lähdeluettelo (References)

Kullakin lehdellä on omat tarkat yksityiskohtaiset kirjoitusohjeensa, jonka mukaisesti siihen tarjottavan artikkeli on laadittava. Kirjoitusohjeet voi googlettaa lehden kotisivulta. Tieteellinen kirjoittaminen pitää sisällään myös maininnan vaadittavasta viittaustyylistä.

Artikkeleita voidaan jaotella myös eri tyyppeihin:

• tutkimusartikkelit (article, original article, full paper) – alkuperäistutkimuksen esittelevä artikkeli
• lyhyet tutkimusartikkelit (letter, brief communication)
• katsausartikkelit (review) – kirjallisuuskatsaus alan/aiheen alkuperäistutkimuksiin. Näistä saa hyvän kokonaiskuvan, yleisnäkemyksen siihenastisesta tutkimuksesta. Uusista ja vähän tutkituista aiheista katsausta ei yleensä löydy.
• systemaattiset (systemoidut) katsaukset (systematic review). Systemaattisten katsausten tavoitteena on yhdistää alkuperäistutkimusten tarjoama näyttö. Katsaukseen kerätään kaikki tietyt kriteerit täyttävät satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset. Informaatio kerätään järjestelmällisesti, prosessi suunnitellaan ja kuvataan niin tarkasti, että se on toistettavissa. Tämä on pitkäaikainen ja laaja prosessi. Esim. Cochrane-katsaukset (Cochrane systematic reviews)
  • Cochrane-yhteistyö [linkki aukeaa uuteen välilehteen]
• meta-analyysit (meta-analysis) – yhdistetään useiden aiempien tutkimusten tulokset ja analysoidaan tilastollisesti ko. aineisto

Huomaa, että kaikki tieteellisissä lehdissä julkaistut kirjoitukset eivät ole tieteellisiä, mukana on myös mm. pääkirjoituksia (editorial), uutisia (news), mielipide- tai kommenttikirjoituksia muiden artikkeleihin (comment, letter) sekä kirja-arvosteluita (book review).

Lisäksi julkaistaan muun muassa

• kokousjulkaisuja (proceedings)
• työpapereita (working papers, discussion papers) ja tapausselostuksia (case reports)
• haastatteluja (interviews) ja luentoja (lectures)
• hoitosuosituksia (practice guidelines, guidelines) – lue tarkemmin Duodecimin Käypä hoito-suositukset  [linkki aukeaa uuteen välilehteen]
• potilasohjeita (patient education handouts)
• raportteja (technical reports, reports)

Myös tutkimusmetodi voi ilmetä julkaisutyypistä, esim. satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (randomized controlled trial/RCT), vertaileva tutkimus (comparative study), kyselytutkimus (survey), haastattelututkimus, evaluation study, multicenter study, twin study, validation study.

Hyvän artikkelin anatomiaa by Duodecim: [linkit aukeavat uuteen välilehteen]

• Helve, O., Holopainen, J., Merenmies, J., Komulainen, J., & Pyörälä, E. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 1 : Artikkelin rakenne. Duodecim, 130(20), 2114-2115.
• Helve, O., Merenmies, J., Holopainen, J., Pyörälä, E., & Komulainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 2 : Tutkimusasetelmat. Duodecim, 130(21), 2206-2207.
• Helve, O., Komulainen, J., Pyörälä, E., Merenmies, J., & Holopainen, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 3 : Tilastotiede. Duodecim, 130(22-23), 2356-2357.
• Helve, O., Pyörälä, E., Komulainen, J., Holopainen, J., & Merenmies, J. (2014). Hyvän artikkelin anatomia : Osa 4 : Yleisimmät kompastuskivet. Duodecim, 130(22-23), 2358-2359.

Kohti avointa tiedettä

Tieteellisen tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa uutta ja luotettavaa tietoa aiemman tutkimuksen ja havaintojen pohjalta. Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisissä lehdissä, joita hallinnoivat käytännössä muutamat suuret kaupalliset kustantajat. Lehdet ovat maksullisia eikä artikkeleita pääse lukemaan ilman käyttöoikeutta. Maksullisten tiedelehtien sisältö on saatavilla lähinnä yliopistojen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Maksumuurien takana oleva tieto rajoittaa sen hyödyntämistä esimerkiksi yrityksissä, järjestöissä ja muissa yhteisöissä.

Nurinkurista tässä on se, että tutkijat luovuttavat työnsä kustantajille ja kirjastot maksavat suuria summia, jotta julkaisut saadaan tutkijoiden ja laajemminkin yliopistoyhteisön käyttöön. Kulttuuri on kuitenkin muuttumassa, sillä kustantajien ylivallan murtamiseksi on kehitetty avoimen julkaisemisen malleja, jotka mahdollistavat tutkimusjulkaisujen avoimen saannin kaikille käyttäjille.

Suomalaisessa tiede- ja tutkimusmaailmassa on yleisesti hyväksyttynä periaatteena, että julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen pitäisi olla vapaasti kaikkien hyödynnettävissä. Tämä tarkoittaa paitsi tutkimustulosten avointa julkaisemista, myös tutkimusaineistojen ja -menetelmien avointa saatavuutta toimintaympäristön ja tutkimusetiikan huomioiden. Kun tutkimuksen tuotokset ovat laajasti hyödynnettävissä, tieteen vaikuttavuus kasvaa.

Avoin julkaiseminen

Avoin julkaiseminen (open access, OA) tarkoittaa avoimuutta eli maksuttomuutta lukijalle. Oa-artikkelit/lehdet ovat verkossa kenen tahansa luettavissa, ilman erillistä korvausta tai kirjautumista. Kustannukset katetaan artikkelin julkaisumaksuilla. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että rahalla saisi minkä tahansa artikkelin julkaistua. Monissa oa-lehdissä on normaali vertaisarviointikäytäntö ja ne ovat tieteellisesti korkeatasoisia.

Tieteellisten lehtien artikkeleita voidaan avata kaikille lukijoille tyypillisesti kolmella tavalla:

• koko lehti on vapaasti luettavissa
• maksullisen lehden yksittäiset artikkelit ovat avoimia kaikille
• artikkelista löytyy rinnakkaistallennettu (yleensä Final draft) -versio
  Asiayhteyteen liittyy myös julkaisun eri versiot. Nämä on lueteltu ylimmässä haitarilohkossa.

Maksuttomuus ei tarkoita ilmaista. Lehtien julkaiseminen ja toimitustyö vaativat rahaa, myös verkossa julkaistuna. Avoimen julkaisemisen kustannukset katetaan siten, että artikkelin tekijä maksaa ns. kirjoittajamaksun (Article Processing Charge eli APC). Lukijan ei tarvitse maksaa mitään.

Maksumuurin takana oleva artikkeli on mahdollista tallentaa julkaisuarkistoon, josta se on vapaasti luettavissa ja hakukoneiden löydettävissä, vaikkakin mahdollisesti hieman viiveellä alkuperäiseen julkaisuun verraten. Itä-Suomen yliopistossa noin 60 % julkaisuista on avoimesti saatavilla, ja moni tieteellinen artikkeli muuttuu avoimeksi kuuden kuukauden julkaisuviiveen eli embargon jälkeen.

• Itä-Suomen yliopiston (UEF) julkaisuarkisto on nimeltään UEF eRepository (eRepo) [aukeaa uuteen välilehteen] Palvelu sisältää rinnakkaistallennettujen artikkeleiden lisäksi yliopiston opinnäytetyöt ja sarjajulkaisut sekä tietoa tutkimusaineistoista.
• Tutkija voi myös laittaa omia artikkeleitaan näkyville omille kotisivuilleen tai esimerkiksi akateemisten verkostoitumispalvelujen kautta, esim. ResearchGate [aukeaa uuteen välilehteen]

UEFin pro gradut on julkaistu sähköisesti vuodesta 2012 lähtien, mutta jos opiskelija ei ole antanut e-julkaisulupaa, työ ei ole avoimesti verkossa vaan on luettavissa pelkästään kampuskirjastoissa tietyillä koneilla. Opiskelijana voit osaltasi edistää tieteen avoimuutta julkaisemalla oman gradusi avoimesti!

Avoin tiede ja tutkimus edistää tieteen näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

Vaikka avoimet julkaisut ovat usein saatavilla Googlen kautta, voit käyttää haussa myös tieteellisiin avoimiin julkaisuihin keskittyneitä tiedonlähteitä [linkit aukeavat uuteen välilehteen]

• Directory of Open Access Journals (DOAJ)
• PubMed Central® (PMC) – Älä sekoita PubMediin! PubMed (Medline) on laajempi. Avoimia artikkeleita löytyy myös PubMed-tietokannasta.

Katso myös

• UEF kirjaston Avoimen tiedon hakuopas
• Avoin julkaiseminen UEFin omilla sivuilla

Tämä tulee esiin muissakin yhteyksissä, asia on tärkeä:

UEFin opiskelijana sinulla on mahdollisuus käyttää myös maksullisia aineistoja. Älä siis rajaa tietokantahakujasi avoimeen aineistoon. Tietokannat eivät tunnista tällä rajauksella UEF-kirjastoon hankittuja (maksullisia) lehtiä/artikkeleita, vaikka ne olisivat käytettävissäsi – rajaus näyttää ainoastaan kaikille avoimet artikkelit.

Kansainvälisissä tietokannoissa on ”kirjastotarkistusta” varten erilliset Find it / Full text availability at UEF -linkit, joista tarkistat parilla hiiren klikkauksella, saatko artikkelin kokotekstinä vai et. Ja vaikka yliopiston kirjastolla onkin varsin kattava lehtikokoelma, on epätodennäköistä, että kaikki tarvittava löytyy UEF-Primon kautta mikäli se ei ole vapaasti verkossa. Niissä tilanteissa voi hyödyntää kirjaston kaukopalvelua, joka usein edullisempaa kuin että tilaisit artikkelin itse.

Tiedonhaussa tarvitaan kriittistä ajattelua ja eri näkökulmien huomioimista. Erityisen tärkeää lähdekritiikki on internetissä, jossa kuka tahansa voi julkaista melkein mitä tahansa.

Yleispätevä ohjeistus on selvittää

• julkaisun Tekijä (henkilö(t) tai yhteisö/organisaatio) – onko kirjoittaja alallaan arvostettu tutkija tai tekijä tunnettu, esim. asiantuntijaorganisaatio tai maineikas instituutti tai yritys?
• Julkaisija – mikä on taustaorganisaatio tai mikä lehden/julkaisukanavan tieteellinen taso? Tieteellisyyden arviointiin on olemassa erilaisia työkaluja.
• Julkaisutyyppi (tieteellinen artikkeli, artikkeli ammattilehdessä, kirja, kehittämis- tai tutkimusraportti, opinnäytetyö, blogikirjoitus…? Ole tarkkana, jos kyseessä on opinnäytetyö! Minkä tasoinen opinnäytetyö on kyseessä? Tieteellisyys?)

Näistä voi usein päätellä muita luotettavuuden kriteereitä.

Luotettavuus, objektiivisuus, ajantasaisuus

[alla olevat linkit aukeavat uuteen välilehteen]

• Varmista, että lehti on vertaisarvioitu.
• Tieteellisten lehtien kustantajia ovat mm. Elsevier, Emerald , Sage, Springer, Taylor & Francis, Lippincott, Williams & Wilkins (LWW) Taylor & Francis ja Cambridge University Press.
• Julkaisufoorumi arvioi ja ylläpitää JUFO-portaalia. Portaalista löytyy kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville (tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille). Luokitus on neliportainen. Jo taso 1 täyttää vertaisarviointi- / tieteellisyyskriteerin.
  • Kirjojen kohdalla on huomattava, että tasomerkintä 0 ei anna julkaisukanavalle mitään erityistä statusta, vaan se on luokituksen näkökulmasta samanarvoinen kuin Julkaisufoorumiin kuulumaton julkaisukanava. Kyseessä ei ole siten varsinainen tasoluokka.
• Kirjojen laaduntarkkailu on kustantajien, kustannustoimittajien ja näiden käyttämien asiantuntijoiden vastuulla. Julkaisufoorumista voit hakea myös kustantajan tieteellisyyttä. Tunnettuja tieteellisiä kotimaisia kustantajia ovat esim. Duodecim, Gaudeamus ja Vastapaino.
• Tiedekustantajat voivat hakea vertaisarviointitunnusta, jolla tiedekustantajat voivat merkitä julkaisemansa tieteellisen ennakkoarvioinnin läpikäyneet artikkelit ja kirjat. Lisätietoja: Tunnus vertaisarvioidulle tiedejulkaisulle.
• Annetaanko tekijän pätevyydestä tietoa? Mitä muuta hän on julkaissut? Kuinka tunnettu ja arvostettu tekijä on ao. asiassa? Näkyykö hän toisten teosten lähdeviittauksissa? Löytyykö sivustolta tekijän tai organisaation yhteystietoja? Mikä on taustaorganisaatio? Ovatko yhteystiedot aitoja?
• Kuinka luotettavaa ja virheetöntä esitetty informaatio on? Onko aineisto toimitettua ja arvioitua? Onko tekstissä mainittu lähteitä, joihin esitetty tieto perustuu? Miksi sivu on julkaistu? (tarkoitus myydä, viihdyttää vai vaikuttaa)? Onko esitetty informaatio puolueetonta ja vääristelemätöntä? (vai propagandaa ja tarkoitus vaikuttaa mielipiteisiin?)
• Varo saalistajia (predatory journals)!
  • Cabells Predatory Reports listaa epäilyttäviä lehtiä ja antaa tarkempia tietoja siitä, millaisia rikkomuksia niillä on. Voit tehdä haun lehden nimellä, ISSN-numerolla tai aihealueen mukaan.
  • Kuinka välttää saalistajajulkaisuja? ( Ruth, Anna-Sofia. 2018. Vastuullinen tiede -sivusto)
• Onko julkaisun sisältö ajantasaista? Löytyykö aineistosta julkaisupäivämäärää tai viimeistä päivityspäivämäärää? Onko www-palvelun aineisto pysyvää vai muuttuvaa? Toimivatko sivulla olevat linkit?

Useilla aloilla julkaistaan paljon myös alan ammattilaisille, yrityksille ja viranomaisille. Julkaisut eivät välttämättä täytä tieteellisyyden kriteereitä, mutta voivat silti olla käyttökelpoisia. Esim. ministeriöiden, kuntien ja eril. järjestöjen, seurojen tai liittojen selvitykset tai raportit. Varmista laitokseltasi/ohjaajalta tällaisten julkaisujen käyttäminen lähteinä.

Tieteellisiä julkaisuja ja niiden tekijöitä voidaan vertailla bibliometristen menetelmien avulla. Eri menetelmät täydentävät toisiaan.

• UEF kirjaston Tutkimuksen arviointi -sivusto perehdyttää hyvin erilaisiin arviointimenetelmiin ja indikaattoreihin.