Hakutulokset

Hakutulosten arviointi on oleellinen osa tieteellistä tiedonhankintaa. Onnittelen, jos olet saanut hakutulokseksi sopivan määrän aihettasi koskevia relevantteja tiedonlähteitä. Hyvä! Sitten vain työstämään asiaa eteenpäin.

Aiherelevanssi

Tiedonhaku onnistuu käytännössä harvoin ensimmäisellä yrityksellä, vaikka hakulause paperilla näyttäisi hyvinkin toimivalta. Jos haku ei toimi oletetulla tavalla – liikaa, liian vähän, ei haettua asiaa, muokkaa hakua uudelleen. Vain kokeilemalla hakua ja silmäilemällä tuloksia voi tietää, vastaako tiedonhaku tarvetta vai onko hakua muokattava.

Hakutuloksen (suuri) koko ei kerro onnistuneesta tiedonhausta, vaan olennaista on se, että löytyneet hakutulokset vastaavat omaa tiedontarvettasi.

Hakutulokset esitetään tietokannoissa yleisimmin julkaisuajan tai relevanssin mukaisessa järjestyksessä. Relevanssin eli osuvuuden mukaan järjestetyssä hakutuloksessa listan kärkeen nousevat ne julkaisut, jotka vastaavat parhaiten käyttämiäsi hakusanoja. Relevanssijärjestys auttaa löytämään osuvimpia tuloksia erityisesti silloin, kun hakutulosten määrä on suuri. Sen sijaan jos etsit tuoreinta tietoa, listaa tulokset julkaisujärjestykseen.

Kannattaa käydä hakutulosta läpi silmäilemällä ensin otsikoita. Hyvänoloisesta viitteestä voi katsoa tarkemmin kuvailussa käytetyt termit ja mahdolliset asiasanat, jotka auttavat myös arvioimaan löydettyjä tuloksia. Jos hakua on tarpeen muokata, näistä voi löytyä apua uusien hakutermien mietintään.

Hakutulokseen tulee aina myös väärää asiaa. Mitä yleisempiä ja monimerkityksellisempiä hakusanasi ovat, sen varmemmin (esim. health, management…). Samoja sanoja voidaan myös käyttää eri tieteenaloilla eri merkityksissä (esim. personnel management, pain management). Tietokantahaut ovat sikäli mekaanisia, että hakuohjelma ei ymmärrä sanojen merkitystä vaan se etsii pelkkiä merkkijonoa täsmälleen annetussa muodossa.

Jos hakutuloksia on liikaa

• Varmista, että olet yhdistänyt hakusanasi loogisesti oikein.
• Mieti, ovatko hakusanasi liian yleisiä. Kokeile täsmällisempiä hakusanoja.
• Yhdistä yksittäiset sanat fraaseiksi lainausmerkkien avulla.
• Jos katkaisit hakusanan, hae ilman katkaisua.
• Lisää hakuun AND-komennolla aihetta tarkentavia sanoja.
• Vähennä OR-vaihtoehtoja (synonyymejä ja rinnakkaisia sanoja).
• Poista monimerkitykselliset yleistermit.
• Rajaa hakua julkaisuvuodella ja julkaisukielellä.
• Rajaa tulokset vertaisarvioituihin artikkeleihin, esim. Ebscon tietokannoissa (SportDiscus, PsycInfo, Cinahl) peer reviewed / Scholarly journals -rajaus.
• Myös julkaisutyyppi tai muu aiheesi kannalta sopiva rajaus tietokannasta riippuen, esim. ikäryhmä, tieteenala tai aihealue voi täsmentää tulosta.
• Sulje hakutuloksissa esiintyvä tarpeeton sana hausta pois NOT-operaattorilla. Muista kuitenkin, että NOT vie kaiken, missä ao. sana esiintyy.
• Kohdista hakusanat pelkkiin otsikoihin ja/tai tiivistelmiin.
• Löytyykö aiheeseen asiasanoja? Kokeile hakea asiasanoilla / asiasanahaulla.
• Kokeile toista tietokantaa.

Älä tee kuitenkaan (open) full text – eli kokotekstirajauksia! Kirjaston hankkima aineisto ei ole vapaasti verkossa, eivätkä tietokantojen rajaukset tunnista kirjaston kautta avautuvia artikkeleita mainituilla rajauksilla, vaan ne jäävät hausta pois.

Jos hakutuloksia on liian vähän

• Oletko hakenut liian suppealla sanalla? Mieti mihin laajempaan aihealueeseen ongelmasi kuuluu ja käytä laajempaa hakutermiä.
• Vähennä AND-kytköksiä.
• Hae suomenkielisistä tietokannoista myös englanninkielisillä hakusanoilla.
• Silmäile hakutuloksista potentiaalisia uusia hakusanoja. Löysitkö edes yhden hyvän täysosuman? Katso ao. viitteen kuvailutermit / asiasanat, onko siellä joku uusi termi, jota voisi kokeilla? Silmäile myös lähdeluettelo läpi.
• Lisää hakusanoillesi synonyymeja ja rinnakkaistermejä (OR-kytköksiä).
• Kokeile hakea yhdyssanaa ilman lainausmerkkejä.
• Käytä vapaasanahakua, jos olet käyttänyt asiasanahakua (tai muuta kenttärajausta).
• Kokeile hakusanan katkaisua, esim. suomalainen Medic-tietokanta huomioi katkaisun avulla eri taivutusmuodot hakuun mukaan.
• Tarkista, että haussa on kaikki julkaisutyypit mukana (esim. PubMed haussa rajaus RCT-tutkimuksiin pienentää hakutulosta).
• Laajenna julkaisuvuotta, jos se vai aiheeseesi sopii.
• Varmista, että käyttämäsi tietokanta on sopiva aiheeseesi.
• Kokeile toista tietokantaa, haku yhdestä ei välttämättä riitä.
• Korjaa mahdolliset kirjoitusvirheet ja tarkista kirjoitusmuodot (yhteen vai erikseen, lyhenteet yms.) Lyhenteet kannattaa useimmiten kirjoittaa auki lainausmerkkejä käyttäen.
• Tarkista, että käyttämäsi tietokanta on aiheesi kannalta sopiva.

Hakuhistoriat ja tuloslistat talteen

Tietokannan hakuhistoria (search history) kertoo, mitä hakusanoja ja niiden yhdistelmiä olet käyttänyt, millaisia rajauksia ja filteröintejä olet hakuusi tehnyt ja kuinka paljon hakutuloksia olet saanut. Ota hakuhistoria talteen tai kirjaa muuten ylös käyttämäsi hakusanat ja hakulauseet, koska tulet todennäköisesti tarvitsemaan niitä myöhemmin.

• Ota hakuhistoria talteen esim. copy-pastella tai ruutu-/kuvakaappauksena – Snipping Tool on tässä oiva apuväline! On turha kuvitella, että tehdyt haut muistaisi jälkikäteen.
• Voit hyödyntää hakuhistoriaa myös hakutulosten vertailussa ja haun uudelleen muokkailussa.

Hakuvahdit

Moniin tietokantoihin voi luoda oma tilin, tallentaa tehtyjä hakuja ja luoda hakuvahteja. Hakuvahtien avulla voi seurata aiheeseen liittyviä uusia julkaisuja.

Hakutuloslistan tallennus

Ellet ehdi käymään samalla kertaa kaikkia hakutuloksia läpi, tallenna hakutulokset (viitteet) myöhempää lukemista, arviointia ja valintaa varten. Hakutuloslistan tallennus on tärkeää varsinkin systemaattisia hakuja tehdessä.

Vältä käsin kirjoittamista! Yksittäisiä viitteitä voi lähettää sähköpostiin tai copy-pastettaa Wordiin, mutta suuremmat viitemäärät on järkevintä tallentaa tiedostoksi. Voit esim. ladata ne ris-tiedostomuodossa ja viedä viitteidenhallintaohjelmaan (esim. Zoteroon). Listan voi viedä .ris-tiedostona myös Covidence-työkaluun, jolla tehdään systemaattisia kirjallisuuskatsauksia.

Hakuhistoria ei siirry tuloslistan mukana, joten ota se talteen erikseen.

Tuloslistassa on siis viitetiedot, ei kokonaisia artikkeleita/julkaisuja. Kun haun tulokset ovat tallessa, koko tekstin (full text) tarkistus on jälkikäteen nopeaa.

Kun hakutulos on mahdollisimman lähellä aihettasi ja tulosten määrä tietokannassa on järkevä, voit alkaa käymään hakutuloksia tarkemmin läpi. Ei kannata rynnätä suin päin kokotekstien pariin, vaan karsintaa ja valintaa on hyvä tehdä otsikkotason ja tiivistelmien perusteella ja perehtyä vasta sen jälkeen tarkemmin artikkelien sisältöön. 

Hakutuloksia karsiessa kannattaa kirjata ylös ne arviointikriteerit, joilla valitset julkaisuja jatkoon tai hylkäät niitä listaltasi. Jos myöhemmin herää epäilys, että tulit hylänneeksi hyödyllisiäkin julkaisuja listalta, sinun on helpompi löytää ne uudelleen.

Esimerkkejä arviointikriteereistä:

• Relevanssi: Vastaako otsikko, asiasanat tai tiivistelmä sisällöllisesti aihettasi tai onko julkaisu sinulle käyttökelpoinen?
• Tieteellisyys: Onko julkaisu vertaisarvioitu tai onko sen tieteellinen taso osoitettavissa muulla tavoin?
• Tuoreus: Miten vanha julkaisu on?
• Saatavuus: Onko julkaisu saatavilla avoimesti tai onko sen tilaus mahdollista erikseen?
• Tutkimustyyppi/-asetelma: Etsitkö esimerkiksi haastattelututkimuksia, rekisteritutkimuksia vai kliinisiä tutkimuksia? Kokeellisia vai havaintoihin perustuvia tutkimuksia? Prospektiivisia vai retrospektiivisiä, pitkittäis- vai poikittaistutkimuksia?
  • satunnaistettu kontrollointi tutkimus (randomized controlled trial, RCT) on jo itsessään todella rajaava, vaikka satunnaistetut koeasetelmat ovat yleistyneetkin. Lääketieteessä menetelmä on varsin käytetty, mutta aina RCT-asetelma ei ole realistinen, vaikkakin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus on / sitä pidetään parhaana mahdollisena tutkimusasetelmana.

Katso myös Tieteellinen tiedonhaku-osio: Työkaluja tiedon luotettavuuden ja tieteellisyyden arviointiin -otsikon alta löydät lisäksi listattuna keskeisiä asioita, jotka auttavat lähteiden arvioinnissa ja valinnassa.

UEF-Primo

Julkaisujen varsinainen sisältö on tallennettu tietokantoihin pdf-muodossa ja koko teksti löytyy klikkaamalla hakutulosten yhteydessä olevaa full text -painiketta tai vastaavaa. Jos koko teksti ei aukea tietokannan kautta eikä löydy googlettamallakaan, tarkista aineiston saatavuus aina myös UEF-Primosta.

Rinnakkaistallennukset

Jos artikkeliin ei pääse käsiksi UEF-Primon kautta, on muitakin keinoja kokotekstin löytämiseksi vapaasti verkosta. Jotkin yliopistot ja tutkimusorganisaatiot ylläpitävät avoimia julkaisuarkistoja, joiden laillisuus perustuu rinnakkaistallennukseen (esimerkiksi kotimainen Julkari). Rinnakkaistallenne saattaa ilmestyä hieman viiveellä tai se saattaa olla lopullisen, lehdessä julkaistun tekstin sijaan lopullinen luonnos -versio (final proof).

• UEF-blogi: Ilmaisia artikkeleita laillisesti [avautuu omaan välilehteen]

Vertaisjakelu

Artikkelin kirjoittajilla on oikeus jakaa yksittäisiä artikkelikopioita vapaasti ja he voivat lähettävät kopion pyydettäessä. Kirjoittajan yhteystiedot löytyvät artikkelin tiedoista ja kirjoittajaan voi ottaa yhteyttä myös esimerkiksi ResearchGaten kautta (palvelu vaatii kirjautumisen).

Jos kokoteksti ei löydy ilmaiseksi, voi artikkelikopion tilata UEF kirjaston kaukopalvelun kautta. Se on maksullista, mutta kuitenkin edullisempaa kuin kustantajilta suoraan tilaten.

Lukusalikappaleet ja kaukopalvelu

Kaikista artikkeleista ja kirjoista ei ole saatavilla verkkoversiota. Tällöin pitää etsiä painettua julkaisua. Joitakin julkaisuja on mahdollista lukea kirjastossa tai lainata kotiin. Vanhoista artikkeleista voi tilata kopioita kirjaston kaukopalvelun kautta Varastokirjastosta.

• UEF kirjaston kaukopalvelu
  

Tieteellisessä kirjoittamisessa käytetään lähteitä. Lähdeviitteiden avulla kirjoittaja osoittaa, mitä aikaisempia teorioita, menetelmiä ja tuloksia hänellä on ollut tiedossaan ja miten hän suhteuttaa omat tuloksensa toisten tulkintoihin. Viittaus merkitään lainatun tekstikohdan perään.

• Viittaus eli referointi on toisen tekijän ajatusten esittämistä omin sanoin
• Lainaus eli sitaatti on sanasta sanaan kopioitu tekstiote
• Plagiointi eli luvaton lainaaminen on toisen tuottaman sisällön esittämistä omana

Kaikista kirjoituksessa käytetyistä viitteistä koostetaan kirjoituksen loppuun lähdeluettelo, joka antaa lukijalle mahdollisuuden etsiä käytetyt viitteet itse ja tarkistaa, pitävätkö kirjoittajan tekemät johtopäätökset paikkansa.

Lue aiheesta tarkemmin: Viitetiedot ja viittaaminen (UEF-kirjasto) [avautuu uuteen välilehteen]

Viitteidenhallintaohjelmat

Suurten viitemäärien pyörittely on työlästä, jos niistä yrittää pitää kirjaa ilman erillistä sovellusta. Yleisesti käytettyjä ilmaisia ohjelmia ovat Zotero ja Mendeley. Viitteidenhallintaohjelman avulla voi esimerkiksi

• Tallentaa eri tietokannoista tekemiesi hakujen tulokset (viitetiedot) yhteen ja samaan paikkaan ja järjestellä viitteitä esimerkiksi tietokannan tai aiheen mukaisiin kansioihin.
• Lisätä viitteitä tekstiin siten, että lähdeluettelo muodostuu ja päivittyy automaattisesti.
• Muotoilla viitteitä automaattisesti vaaditun tyylin mukaan.

Kirjasto on koonnut sivuilleen ”tukipaketin” viitteidenhallintaohjelmista: Viitteidenhallintaohjelmat (UEF-kirjasto) [avautuu uuteen välilehteen]

Viitteiden muotoilu

Lähdeviitteiden merkitsemistapa vaihtelee tieteenaloittain, laitoksittain ja julkaisuittain. Kirjoittajan on aina tarkistettava, että lähdeviitteet ja lähdeluettelo noudattavat sen yhteisön tai julkaisun käytänteitä, jolle kirjoitus on aiottu.

• Terveyden edistämisen opintoyhteisö Kamussa kokoaa yhteen opiskelussa tarvitsemiasi tietoja ja ohjeita [aukeaa uuteen välilehteen; vaatii kirjautumisen]