Tiedonhaku omasta aiheesta

Kun tiedonhaku on vielä alussa eikä ole oikein edes vielä käynnistynyt, voit päästä prosessissa alkuun alustavilla hauilla. Alustavia hakuja voi tehdä eri tavoin:

• ”Quick and dirty”
  Ensin voit vaikka googlettaa aiheestasi. Hakea millä tahansa aiheeseen liittyvällä omasta päästä keksityllä hakusanalla, jotta saadaan äkkiä edes jotakin, mistä päästään eteenpäin.
• Laajemmasta suppeampaan
  Aluksi valitaan tarpeeksi suuri aihealue, ja aletaan rajata sitä tarkentavilla ja rajaavilla käsitteillä (tai esim. kielellä, julkaisuvuodella yms.)
• Suppeammasta laajempaan
  Jos tarkka hakutermi anna tulosta, mietitään, mihin laajempaan aihealueeseen ongelma kuuluu tai muuten muutetaan hakutermiä.
• ”Helmenkasvatus”/jäljityshaku
  Lähdetään liikkeelle niukoista tiedoista ja täydennetään hakua ja hakutermejä haun aikana saatujen tulosten perusteella. Seurataan aineiston tarjoamia johtolankoja uusiin relevantteihin lähteisiin. Tuloksesta saadaan vihjeitä uusiksi hakusanoiksi, tiedonlähteiksi, tekijöiksi, alan julkaisusarjan tai organisaation löytämiseksi tai omien ideoiden täsmentämiseksi.
  Hyvän kirjan tai artikkelin löydyttyä haetaan sen kirjoittajan muita teoksia, tai katsotaan lähteen sisällönkuvailuun käytettyjä asiasanoja, ja haetaan niillä lisää aineistoa. Mielenkiintoisen julkaisun lähdeluettelo johtaa uusiin julkaisuihin, samoin Internetistä löytyneen dokumentin tarjoama linkkikokoelma.
• Selailu
  Myös tietokannoissa voidaan selailla (browse), esim. tietyn lehden artikkeleita.

Tiedonhaun lähtökohtana ovat tiedontarve ja aihe. Aiheen määrittelyä ja työstämistä voi auttaa, jos mietit esimerkiksi:

• Mikä on aiheesi otsikko?
• Aiheen pääkysymykset, alakysymykset?
• Millaisilla sanoilla aihetta on voitu kuvailla? Aiheeseen liittyvät käsitteet?
• Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu?
• Mitä suppeampia asiakokonaisuuksia aihe pitää sisällään?
• Mistä näkökulmasta aihetta tarkastellaan?

Aiheesta käsitteiksi, käsitteistä hakusanoiksi

Tiedonhakua varten aihe jäsennetään pienempiin osa-alueisiin, ”puretaan ja pilkotaan” yksittäisiksi käsitteiksi, joista johdetaan hakusanat, joilla etsitään tietoa. Hyvin valitut hakusanat auttavat löytämään täsmällistä tietoa ja tekevät tiedonhausta sujuvampaa.

Mikä on hakuongelma? Mihin etsit vastausta tiedonhaulla? Mitkä ovat toisin sanoen hakukysymyksiä, joihin etsit vastausta, Hakukysymys voi vastata tutkimuskysymyksiä, mutta poiketa myös niistä. On tärkeää erottaa ne kysymykset, joihin etsit vastauksia tiedonhaulla.

Pohdi samalla myös käsitteiden välisiä suhteita, koska tällä on ratkaiseva merkitys konkreettisessa tiedonhaussa. Mitkä ovat ne käsitteet (asiat), joiden tulee esiintyä yhtä aikaa haun tuloksissa? Keskeiset käsitteet – ydintermit, avainsanat – ovat asian ydin, mutta on hyvä pohtia myös täydentäviä käsitteitä, joilla omaa aihetta voi tarvittaessa rajata ja määritellä vielä tarkemmin. Mitkä taas ovat vaihtoehtoisia käsitteitä? Mitä synonyymeja ja/tai rinnakkaistermejä asialle on?

Ideointia voi auttaa, kun pohdit samalla myös, mikä on konteksti. Mihin laajempaan viitekehykseen aihe kuuluu ja mistä näkökulmasta aihetta tarkastellaan? Esim. perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, työterveys tai vaikkapa lapset versus aikuiset.

Ideointivaiheeseen menee jonkin verran aikaa, mutta samalla se täsmentää sekä aihettasi että suunnitelmallisempaa tiedonhakua. Jos vasta tutustut aiheeseen, pikainen haku voi auttaa avainsanojen hahmottelussa ja keräämisessä.

Tieteelliset julkaisut ja hakukoneet ovat usein englanniksi, joten hakusanatkin on käännettävä myös englanniksi.

Mieti / huomioi:

• Synonyymit tai lähes samaa tarkoittavat rinnakkaiset / läheiset termit: esim. iäkkäät, ikääntyminen, johtaminen, johtajuus, työhyvinvointi, työtyytyväisyys, työssä jaksaminen, urheiluvammat, liikuntavammat, remote work, telework, liikunta, urheilu, fyysinen aktiivisuus, sport, exercise, physical activity, …
• Laajemmat ja suppeammat käsitteet: esim.aktiivisuus, fyysinen aktiivisuus, urheilu, kävely, sauvakävely, pyöräily, sisäpyöräily, spinning, …
• Mitkä sanat ovat toisilleen vaihtoehtoisia, mitkä sanat toisiaan rajaavia? Liikunta, urheilu, kilpaurheilu, ammattiurheilu, penkkiurheilu, …
• Lyhenteet: Tunnettuja lyhenteitä voi käyttää, mutta yleisesti ottaen ne on hyvä hakea myös auki purettuna, esim.painoindeksi, BMI, body mass index, ADHD, tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriö, Attention Deficit Disorder with Hyperactivity. Laajoissa ja monialaisissa tietokannoissa lyhenteellä voi olla monta eri merkitystä kontekstista riippuen.

Myös asiasanastoja selaamalla voit saada ideoita omien hakusanojesi suppeammiksi ja laajemmiksi käsitteiksi, synonyymeiksi ja rinnakkaistermeiksi sekä käännöksiä varten. Asiasanoista lisää Hakusanat ja asiasanat -otsikon alla.

Ota huomioon:

• Suomenkielessä käytetyt käsitteet eivät välttämättä käänny suoraan englanniksi, hyvä esimerkki tästä on sosiaali- ja terveydenhuolto. Tieteelliset hakukoneet eivät toistaiseksi osaa myöskään tulkita luonnollista kieltä, vaan sanat on purettava osiin, esim. ”effect of stress on work accidents” > stress, work accident, effects.
• Aina termille ei ole yhtä vakiintunutta käsitettä, vaan tiedonhaussa on käytettävä vaihtoehtoisia hakusanoja, esim. työhyvinvointi: ”work well-being”, mutta myös ”occupational well-being”, ”work-related well-being”, ”well being at work”, ”employee well-being” tai ”job satisfaction”.

Mitä tarkemmin pystyt määrittelemään ja jäsentämään aiheesi, sitä helpompaa on tehdä systemaattista tiedonhakua. Laajat, jäsentymättömät aiheet ovat hankalia haettavia.

Myös visuaalinen käsitekartta voi auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa aiheesta ja siihen sisältyvien käsitteiden välisistä suhteista. Käsitteitä voi hahmotella myös yksinkertaisesti kirjaamalla niitä ylös ranskalaisin viivoin.

Käsitteiden väliset suhteet ilmaistaan tiedonhaussa Boolen logiikalla (AND/OR/NOT). Tästä tarkemmin Hakulausekkeen muodostus -otsikon alla.

Hakua suuntaa myös tarkoitus, johon tietoa ollaan hakemassa. Joskus riittää pikaisempi haku, jolla saadaan käsiin edes jotakin aiheesta. Aihe täsmentyy ja rajautuu usein prosessin aikana. Lisäksi voit joutua hakemaan tietoa myös tutkimusmenetelmistä, tilastomenetelmistä, aineiston käsittelystä tms.

Mistä niitä hakusanoja saa? – Katso yltä myös Alustavat haut -osio

• Kokeilemalla – tee koehakuja Internetissä (googleta) tai tietokannoissa ja selaile & silmäile tuloksia. Alkuun pääset millä tahansa aihettasi kuvaavalla sanalla. Kiinnitä erityistä huomiota löytämiesi tiedonlähteiden otsikoihin, tiivistelmiin sekä kuvailutermeihin ja mieti, mitkä sanat voisivat toimia hakusanoina.
• Taustatiedon ja käsitteistön selvittäminen esim. alan oppikirjoista, tietosanakirjoista (ensyklopedioista) ja muista hakuteoksista. Myös aiheesta löytyvä väitöskirja voi olla hyvä lähde.
• Alan lehdet, alan tai aihepiirin keskeisten lehtien selaaminen
• Sanakirjat, kuten MOT Kielipalvelu (UEF-Primo) auttavat suomenkielisten sanojen kääntämisessä englanniksi
• Sanastot ja asiasanastot, ne voivat sisältää myös termien vieraskieliset vastineet.
• Hakusanaideoiden kysyminen tekoälyltä. Tekoälystä on oma erillinen sivunsa Hakukoneet ja tietokannat -osiossa.

Hakusanoina voi käyttää mitä tahansa sanaa, jolla pääset tiedonhaussa alkuun. Hakusanat voidaan jakaa luonnollisen kielen sanoihin (sanahaku) ja asiasanoihin (asiasanahaku).

Sanahaku (keyword search) on tietokannoissa oletuksena. Voit käyttää haussa mitä tahansa sanoja, jotka kuvaavat aihettasi. Oletushaku hakee hakusanoja useimmiten julkaisun otsikosta, tiivistelmästä ja asiasanakentistä, mutta tietokannasta riippuen myös joskus laajemmin tekijän nimestä, lehden nimestä, kustantajan nimestä jne. Voit myös rajata hakua eri kenttiin, esimerkiksi asiasanakenttään.

Asiasanahaku on oma hakutyyppinsä. Asiasanahaussa hakusanoja haetaan vain asiasanakentästä ja käytettävän asiasanan tulee olla täsmälleen sanaston määrittelemässä muodossa, jotta haku toimii oikein.

Asiasanat kuvaavat julkaisun sisältöä hallitusti ja standardoidusti, joten asiasanahaun käyttö voi parantaa hakutuloksen osuvuutta. Toisaalta taas on huomioitava, että asiasanoilla haettaessa ei löydy kaikkein uusimpia julkaisuja, sillä niitä ei ole ehditty vielä kuvailemaan. Sanahaussa taas sama sana voi esiintyä monissa eri yhteyksissä ilman, että se on julkaisun varsinainen aihe, esim. management-termi esiintyy vaikkapa viitetiedoissa lehden nimessä ja tarttuu sanahaussa siten hakuun. Toisaalta, vaikka asiasanahaun käyttö kohdentaa hakua ja parantaa hakutuloksen relevanssia, se ei aina pienennä hakutulosta.

On hyvä tiedostaa erilaiset hakutavat, molemmissa hakutavoissa on omat etunsa ja rajoituksensa.

Asiasanat lyhyesti:

• Talletettaessa (kuvailtaessa) julkaisujen tietoja, UEF-Primossa käytetään esimerkiksi YSO-sanastoa (Yleinen Suomalainen Ontologia) ja PubMedissa MeSH-sanastoa (Medical Subject Headings).

Toimiva tapa sopivien asiasanojen löytämiseen on aloittaa haku omin sanoin ja katsoa hakutuloksesta ja varsinkin hyvänoloisesta viitteestä tarkemmin sen kuvailussa käytetyt asiasanat.

Esimerkki 1: UEF-Primosta löytyvät kuvailutermit (Aiheet), jotka saat näkyviin hakutuloksen otsikkoa klikkaamalla.

Asiasanat ”pitkästi” – Mihin asiasanoja tarvitaan?

• Asiasana kertoo julkaisujen sisällöstä. Asiasanastojen avulla tiedon tallentajat ja hakijat voivat käyttää yhteistä kieltä.
• Asiasanasto on hierarkkinen, standardoitu sanasto, jossa ennalta sovitun termin tarkoituksena on kuvata myös kaikkia synonyymeja. Ideana on tiivistää mahdollisten termivaihtoehtojen ja synonyymien määrä rajalliseksi.
• Asiasanastoja selaamalla voit saada ideoita omien hakusanojen synonyymeiksi ja rinnakkaistermeiksi sekä käännöksiä varten.
• Asiasanasto paitsi listaa, myös selventää käsitteitä ja kuvaa niiden välisiä suhteita: esim. assosiatiiviset käsitteet (related), yläkäsitteet (broader) ja alakäsitteet (narrower). PubMedin sanastossa Entry Terms ilmaisee synonyymit / läheiset termit.

Aina omalle aiheelle ei löydy sanastosta asiasanaa. Tämä on hyvin tavallista, varsinkin hyvin tarkkojen tai uusien termien kohdalla. Silloin käytetään sanahakua.

Kattavin hakutulos saadaan yhdistelemällä omia hakusanoja ja asiasanoja/asiasanahakua! 

Asiasanastoja:

• Medical Subject Heading (MeSH) on lääketieteen erityissanasto. MeSH-sanastoa käytetään laajasti lääke- ja terveystieteellisten aineistojen kuvailuun muissakin tietokannoissa, esim. Medicissä, UEF-Primossa ja Cochrane Libraryssa.
  • MeSH-sanasto PubMedissa. Sanastoon pääsee suoraan myös PubMedin aloitussivulta: Explore > MeSH Database
• FinMeSH on suomenkielinen käännös MeSH-sanastosta. Sanastoa käytetään Medicissä.
  • MeSH/FinMeSH -sanasto Finto-palvelussa
  • Sanasto löytyy myös Medic-tietokannasta. (Hakulomakkeen Asiasanat -kohta.)
• Yleinen suomalainen ontologia (YSO) on Suomessa käytettävä asiasanasto. YSO kattaa kaikkien tieteen- ja tiedonalojen keskeisimmän terminologian. Termeille saa myös englanninkielisen vastineen.

Esimerkki 2: Kuvakaappaus YSO-sanaston työhyvinvointi-asiasanasta. Asiasanan yhteydessä näkyy termiin liittyviä ylä- ja alakäsitteitä sekä assosiatiivisia käsitteitä.

Esimerkki 3: Käännökset Medic-tietokannan hakutuloksista. Voit tehdä Medicissä hakua suomenkielellä, mutta hyödyntää hakutulosten viitetiedoissa näkyviä MeSH-kuvailutermejä, kun pohdit englanninkielisiä hakusanoja.

Tietokanta ei ymmärrä yksittäisiä sanoja, vaan se hakee hakijan kirjoittamia merkkijonoja julkaisujen metatiedoista (metadata). Tuloksena on osumia, joissa kirjoittajan antamat merkit esiintyvät.

Tekoäly on tulossa tieteellisiinkin hakukoneisiin, mutta kattavat ja systemaattiset tiedonhaut tehdään toistaiseksi ainakin vielä ns. perinteisellä tiedonhaulla, yhdistelemällä sanoja keskenään.

Yksi hakusana riittää harvoin aiheen kuvaamiseen. Kun käytät tiedonhaussa useampaa kuin yhtä sanaa, tietokanta ei ymmärrä sanojen välisiä yhteyksiä, ellei sille kerro miten sanat halutaan yhdistää.

Miten yhdistelet hakusanoja

Tieteellisissä tietokannoissa hakusanoja yhdistetään hakulausekkeiksi niin sanotuilla Boolen operaattoreilla:

• AND rajaa, tarkentaa, supistaa ja yhdistää
• OR laajentaa, hakee vaihtoehdot
• NOT sulkee pois

Lisäksi hakua ohjataan mm. sulkumerkkien, katkaisumerkkien ja lainausmerkkien avulla.

AND, OR ja NOT -komennot  sekä yleisimmät merkit tiedonhaussa

• AND: kaikkien mainittujen hakusanojen on oltava hakutuloksessa yhtä aikaa.
  • AND rajaa ja tarkentaa hakua, pienentää hakutulosta.
  • AND yhdistää hakusanat (aiheet) toisiinsa. Esim. urheilu AND ravitsemus.
  • Yleisimmin tarvittu operaattori
• OR: vaihtoehtoisten hakusanojen etsiminen – jokin annetuista sanoista tai kaikki voivat esiintyä hakutuloksessa.
  • OR laajentaa hakua. Esim. synonyymien hakeminen: urheilu OR liikunta
  • OR antaa tietokannalle käskyn hakea joku tai kaikki annetuista sanoista
• NOT: mainittu hakusana ei saa esiintyä hakutuloksessa. Käytä harkiten, koska se voi jättää hakutuloksesta pois myös hyödyllisiä tuloksia!
  • • NOT-komento tulee viimeisenä, esim. urheilu AND nuoret NOT urheiluvammat

• sulkumerkit ( ) ohjaavat hakua ja kertovat haun suoritusjärjestyksestä. Niitä tarvitaan kun hakulause on eri komentojen kanssa yhdessä hakukentässä > esim. (”neck pain” OR ”shoulder pain”) AND rehabilitation
  • Sulkumerkkien avulla komennat tietokantaa hakemaan sulkumerkkien sisällä olevat sanat ensin omana kokonaisuutenaan ja yhdistämään vaihtoehtoiset sanat AND-kytköksellä vasta sitten.
  • Ilman sulkumerkkejä hakulogiikka ei säily. Ilman sulkumerkkejä AND-operaatio suoritetaan useimmiten ennen OR-operaatiota kirjoitusjärjestyksestä riippumatta.
• katkaisumerkki eli asteriski  * (tähti). Sen avulla haussa huomioidaan sanan eri taivutus/-sanamuodot.
  • Suomenkieliset sanat taipuvat ja katkaisumerkin avulla saat haettua eri variaatiot, esim. child* > child, children ja childhood.
  • Varsinkin Medic-tietokannassa suomenkieliset hakusanat kannattaa katkaista! Mieti mistä kohtaa sana taipuu ja laita siihen katkaisumerkki: esim. kuntout* hakee sanoja kuntoutus, kuntouttaminen, kuntoutumisprosessi, kuntoutusohjaus jne.
  • Liian lyhyttä sananvartaloa ei kuitenkaan kannata jättää, esim. lasten kipu > (last* OR laps*) AND (kipu* OR kivu*)
• lainausmerkit: ”” tarvittaessa fraasien/sanaliittojen ympärille, jotta käsite pysyy kasassa, esim. ”work stress”, ”well-being”.
  • Pienentää yleensä hakutulosta ja monissa tietokannoissa useimmiten tarpeen englanninkielisten sanojen kanssa. Yksiselitteistä sääntöä niiden käyttämiseen ei kuitenkaan ole, joten testaa aina, miten lainausmerkkien käyttö vaikuttaa hakutuloksiin.

Samassa haussa sekä ANDia että ORia

• • Jos käytät yhtä hakukenttää ja hakulauseessa on AND- ja OR-komentoja, tarvitaan OR-sanojen ympärille sulkumerkit, jotta hakusanat yhdistyvät loogisesti oikein > esim. nuoret AND (urheilu OR liikunta)
  • Jos käytät useampaa hakukenttää, kirjoita OR-termit yhteen samaan hakukenttään ja yhdistä kentät AND-komennoin.

Eri tietokannat tarjoavat myös muita tapoja hakusanojen ja hakulauseiden rakentamiseen.

• Katso tarvittaessa tietokantakohtaisia ohjeita! Saatat törmätä esim. korvausmerkkiin (wildcards). Korvausmerkki voi olla asteriski (*) ja sitä käytetään, kun halutaan korvata hakusanassa joku kirjain, esim. brittiläisessä englannissa käytetään sanaa organisation ja amerikanenglannissa organization. Jotta molemmat sanat saadaan mukaan hakuun, hakusanan voi kirjoittaa organi*ation. Korvausmerkkien symbolit vaihtelevat kuitenkin tietokannasta toiseen, eikä kaikissa tietokannoissa ole niitä edes käytössä. Monet kansainväliset tietokannat ottavat kirjoitusmuotovariantit huomioon automaattisesti.

Miten muodostat hakulauseen käytännössä?

Esimerkki 1: Aiheena niska- ja hartiakivun kuntoutus.

1. Sinulla on vaihtoehtoisia hakusanoja: niska- ja/tai hartiakipu. Tarvitset OR-komennon sanojen väliin.
2. Yksinään niska- ja/tai hartiakipu ei riitä, vaan asiaa tarkennetaan kuntoutukseen. Tarvitset AND ja OR-komentoja.
3. Kun samassa haussa on AND ja OR-komentoja saman hakukentän sisällä, tarvitset OR-sanojen ympärille sulkumerkit, jotta tietokanta yhdistää hakusanat loogisesti oikein.
4. Suomenkielellä hakua voisi kokeilla joko hakulauseella (niska* OR hartia*) AND (kipu OR kivu*) AND kuntout* tai (niskakipu OR hartiakipu) AND kuntout*. Englanniksi hakien voisi lähteä liikkeelle vaikkapa (”neck pain” OR ”shoulder pain”) AND rehabilitation.

Esimerkki 2: Aiheena kotona asuvien iäkkäiden hyvinvointi heidän itsensä kokemana. Hakua voi palastella monin eri tavoin.

Esimerkki 3: PubMedin sanahaku. Hakusanat on yhdistetty AND- ja OR-komennoilla. OR-sanat ovat sulkumerkkien sisällä.

Esimerkki 4: Medic-haku poikkeaa muista 

• Jos sinulla on fraasisana tai useampiosainen sana, käytä lainausmerkkejä. Jos lainausmerkkejä ei ole, tietokanta hakee sanat OR-operaattorilla.
• Huomaa, ettet voi katkaista lainausmerkkien sisällä olevaa sanaa, vaan sana on haettava ’kokonaisena’, esim. ”fyysinen aktiivisuus”.
• OR-sanat haetaan välilyönnillä, eli hakusanojen väliin ei kirjoiteta OR, vaan komento ilmaistaan välilyönnillä.

Vinkki: Halutessasi voit hakea Medicistä yhtä aikaa sekä suomen- että englanninkieliset hakusanat

Tekoälystä apua

Jos hakulauseen rakentaminen osoittautuu haastavaksi, kokeile syöttää tutkimusaiheesi Scopus AI:lle. Voit kirjoittaa kysymyksen tms. kehoitteen luonnollisella kielellä.

Muokkaa hakua tarvittaessa

Vain kokeilemalla tietää, mikä toimii parhaiten. Joskus riittää yksinkertainenkin haku! Hakua oppii tekemällä – eli hautkin yleensä hioutuvat ja paranevat kokeilujen myötä.

Löytyykö tutkimusnäyttöä?

Tiedonhakuprosessi on tärkeä osa tutkimusprosessia. Lähdemateriaalin kartoittaminen merkitsee myös tutkimustilanteen kartoittamista; mitä aiheesta on julkaistu ja miten aihetta on tutkittu. Se auttaa myös aiheen rajaamisessa ja oman työn näkökulman täsmentämisessä.

Tieteellisen työn pohjaksi selvitetään mahdollisimman kattavasti, mitä aiheesta on julkaistu ja saatavilla. Tavoite on aina sama: löytää kaikki relevantti tutkimustieto. Muista kuitenkin, että tiedonhaun laajuus ja tarkkuus riippuu siitä, mihin tarkoitukseen tietoa haet. Jos tarkoituksena on löytää muutamia tutkimusartikkeleita aiheesta, riittää tällaiseen tarpeeseen selaileva hakutyyli.

Varaa aikaa aiheen kypsyttelyyn ja rajaukseen, hakusanojen ideointiin ja lopullisen tiedonhaun valmisteluun. Hakulausetta ei kannata kuitenkaan ensi alkuun hioa liikaa paperilla, vaan sanojen toimivuus näyttäytyy osin vasta kokeiluhakujen myötä. Tältä pohjalta on hyvä muodostaa lopullinen hakulause.

Kaikki tieto ei löydy yhdestä paikasta, eri tyyppisiä tiedonlähteitä pitää etsiä eri tietokannoista. Kattavuutta hakuihin saadaan hakusanojen ja haettavien hakuvälineiden / tietokantojen monipuolisuudella.

Suunnittele ja ole järjestelmällinen, dokumentoi

Systemaattinen tiedonhaku on järjestelmällinen ja toistettavissa oleva prosessi.

• Tee itsellesi alustava hakusuunnitelma. Suunnitelmasta käy ilmi mm. hakusanat sekä tietokannat, joihin haut kohdistetaan. Tietoa pitää hakea useammasta eri tietokannasta.
  • Huomioi myös tietokantojen hakusäännöt ja -ominaisuudet.
  • Aiheesta riippuen, systemaattisessa haussa saatetaan tarvita myös  asiasanoja. Kaikille aiheille ei kuitenkaan löydy välttämättä asiasanoja. Kysy tarvittaessa apua kirjastosta!
• Dokumentoi! Mahdollista hakuprosessisi jäljitys kirjaamalla ylös hakulauseet (hakusanat ja niiden yhdistelmät), rajaukset ja tulosmäärät eri tietokannoista.
  • Dokumentointi tekee tiedonhausta järjestelmällistä ja perusteltua sekä mahdollistaa haun arvioinnin ja toistamisen. Ilman dokumentointia nähdään vain lopputulos, mutta ei sitä, onko tiedonhaku tehty huolellisesti ja systemaattisesti.
• Mieti myös arviointi- ja valintaperusteet, sisäänotto- ja poissulkukriteerit, joilla saatuja hakutuloksia arvioit/perkaat. Perustele käyttämäsi rajaukset.
• Pidä saatavuuden tarkistus erillään hausta. Älä käytä tietokannoissa free full text -rajausta.

Kirjallisuuskatsauksiin käydään usein läpi suuriakin hakutulosjoukkoja, mutta kannattaa yrittää pitää tulosjoukko sen verran hallittavan kokoisena, että tulosten läpikäyminen edes otsikkotasolla on mahdollista. Hakutuloksessa on aina myös aiheesi kannalta vääriä tuloksia – tai niitä, jotka eivät täytä muita laatukriteereitä.

Eri tietokannoista tulee samojakin tuloksia. Päällekkäisten tulosten eli duplikaattien läpikäytiin ja poistamiseen voi käyttää apuna esim. viitteidenhallintaohjelmia, kuten Zotero ja Mendeley. Systemaattisten katsausten tekoon on olemassa selainpohjainen Covidence-työkalu, jota voi käyttää myös pelkästään apuna hakutulosten läpikäymisessä.

Järjestelmällinen tiedonhaku kattaa yleensä:

• Kirjat (kotimaiset ja ulkomaiset) – kirjoista saa vakiintuneen, yleisesti hyväksytyn kokonaiskuvan aiheesta
• Kotimaiset väitöskirjat (alemmat opinnäytteet, kuten pro gradut, ovat lähinnä harjoitustöitä, eikä niitä tulisi käyttää lähteinä)
• Tieteelliset lehtiartikkelit
  • Kotimaiset artikkelit liikkuvat sisällöltään usein ammatillisuuden ja tieteellisyyden välimaastossa. Ne on usein kirjoitettu asiantuntijoiden ammattitaidon ylläpitämiseksi eikä niinkään tieteellisen työn ensisijaisiksi lähteiksi. Kotimaiset artikkelit ovat usein helppolukuisia ja niihin perehdyttyään on luontevaa siirtyä katsauksiin ja kansainvälisiin artikkeleihin. Toisaalta, varaudu siihen, että aiheestasi ei löydy suomeksi tutkimustietoa.
  • Katsausartikkelit eli review-artikkelit antavat kirjojen tavoin kokonaisnäkemystä ja yleiskuvaa aiheesta. Oman kirjallisen työn lähteinä suositaan alkuperäisartikkeleita, ei katsauksia. Silti katsauksia ei kannata jättää tiedonhauista pois. Näiden lähdeluetteloista pääsee kätevästi alkuperäisartikkeleiden jäljille. Lisäksi, jos katsauksessa on kerrottu hakustrategia, sitä voi hyödyntää omaan aiheeseen soveltaen.
  • Kansainväliset tutkimusartikkelit ovat tärkein lähdeaineisto akateemisissa töissä. Yliopistotasoisen opinnäytteen lähdekirjallisuudesta tulee löytyä kansainvälisiä alkuperäisartikkeleita.
• Haut kattavilla aihetta kuvaavilla hakusanoilla ja niiden yhdistelmillä
  • Pyri hakemaan samoilla hakusanoilla eri tietokannoista. Kuitenkin kotimaista ja kirjatyyppistä aineistoa kannattaa/pitää hakea hieman laajemmin kuin kansainvälistä artikkeliaineistoa.
• Usein tietokantahakuja täydennetään myös ”manuaalihauilla”, esim. käymällä läpi jo löytyneiden julkaisujen lähdeluettelot tai niihin viitanneet julkaisut sekä aiheen kannalta tärkeiden lehtien sisällysluettelot.

Linkkivinkkejä:

• Aiheen/tutkimusongelman jäsentämisen apuna voi käyttää esim. PICO-menetelmää (Oulun yliopiston kirjasto)
• Hakuprosessin raportoinnissa voi käyttää apuna prisma-vuokaaviota. Prisma-kaaviota käytetään hyvin usein soveltaen, ei ole yhtä ainoata oikeaa tapaa raportoida hakuprosessia. Covidence-työkalu tekee taustalla Prisma-kaaviota.
• Etsitkö systemaattisia katsauksia lääketieteen tai hoitotieteen alalta? (UEF Library-blogipostaus 7.4.2020)
• Systemaattinen tiedonhaku (Tampereen yliopiston kirjasto) 
• Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions (Kappale: Searching for and selecting studies)

Tietokannoissa on usein kaksi hakutapaa:

• Basic search on yksinkertainen perushaku yhdellä hakukentällä > esim. PubMedin ja UEF-Primon oletushaku
• Advanced search on niin sanottu tarkennettu haku ja haussa, hakulomakkeessa, on yleensä useampi hakukenttä.

Boolen logiikka on periaatteessa sama tietokannasta toiseen (AND, OR ja NOT -komennot), joten sen ymmärtäminen on olennaista tiedonhaun onnistumisen kannalta.

Käytännön tiedonhaussa eri tietokannoissa on pieniä eroavaisuuksia ja ”knoppeja”, jotka on hyvä ottaa haltuun, jotta tiedonhaku menee juuri kuten tarkoitit.

Alla on linkitettynä kuvallisia tietokantaesimerkkejä, joista näet miten rakennat haun ao. tietokantaan:

• Medic
• Psycinfo
• PubMed
• UEF-Primo
• Web of Science
• UEF kirjaston Tiedonhakijan opas

Tietokannoista on tarkempi esittely Hakukoneet ja tietokannat -osiossa.

Lisäksi UEF kirjaston Tiedonhaku ja koulutus-sivulle (Ohjeita ja oppaita -otsikon alle) on koottu ohjeita tutuimpien tietokantojen käyttöön.

Helpota haku-urakkaa tutustumalla näihin

• Suomenkielinen PubMed opas
• ThingLink ohjekuva
• Ohjevideo Näin haet Medlinesta Pubmed käyttöliittymän avulla (kesto 28:31)
• Ohjevideo PubMed haut MeSH termein (kesto 16:47)
• Ohjevideo Hakutulosten tallentaminen PubMedissa (kesto 11:17)
• PubMedin oma FAQs & User Guide 

Yksittäisiä asioita PubMed-hausta:

• Muista sulkumerkit OR-kytkettyjen sanojen ympärillä, jos hakulauseessa on yhtä aikaa sekä AND- että OR-kytkettyjä sanoja. Ilman sulkumerkkejä hakulogiikka ei säily: esim. (exercise OR physical activity) AND insomnia AND (adolescent OR teenagers OR youth)

• Myös lainausmerkit vaikuttavat tulosten määrään:
  • ”physical activity” hakee sanoja kaikista hakukentistä [All Fields]
• Ilman lainausmerkkejä sanaa haetaan Automatic Term Mapping -toiminnolla: haussa huomioidaan yksikkö- ja monikkomuodot, haetaan myös linkittyvä MeSH-asiasana, jos sellainen löytyy sekä fraasin lisäksi haetaan hakusanoja myös ANDilla yhdistettyinä.
  • esim. kun hakusana physical activity haetaan ilman lainausmerkkejä, tietokanta löytää automaattisesti siihen linkitetyn exercise-asiasanan ja suorittaa haun kaikista hakukentistä myös sanahaulla. Lisäksi se hakee hakusanat AND-komennolla ja fraasihakuna. Hakuhistoriasta voi tutkailla tarkemmin, miten tietokanta on suorittanut haun.

• Jos hakusana on lainausmerkeissä, hakusanaa haetaan tietokannan tietueiden kaikista kentistä [All Fields].
• Katkaisumerkki on * (asteriski eli tähti), hakusanan voi katkaista myös keskeltä sanaa, esim. functional* capacity > functional capacity, functional walking capacity, functional exercise capacity jne.
  • Sanassa on oltava vähintään neljä merkkiä, ennen katkaisua. 
  • Katkaisun käyttö ’sulkee’ Automatic Term Mapping -toiminnon; hausta jäävät pois mahdolliset MeSH-termit ja synonyymit.
• Exclude preperints -filteröinti rajaa hausta pois käsikirjoitukset (ne eivät ole vielä käyneet läpi välttämättä vertaisarviointia).
• Advanced -hakulomakkeella haun voi halutessaan kohdistaa vain tiettyyn tai tiettyihin tietokannan tietueiden kenttiin, esim. otsikkoon ja abstraktiin (Title/Abstract). Vaihtoehtoisesti voit kirjoittaa etusivun hakukentässä hakusanan perään [Title/Abstract] > (exercise[Title/Abstract] OR physical activity[Title/Abstract]) AND insomnia[Title/Abstract] AND (adolescent OR teenagers OR youth)

Asiasanahaku

• Voit tehdä PubMedissa asiasanahakua aloitussivun oletushaulla kirjoittamalla hakulauseeseen asiasanojen perään [MeSH], esim. Diabetes Mellitus, type 1[MeSH] AND Resistance Training[MeSH] – varmista asiasanan kirjoitusasu sanastosta, se voi poiketa puhekielen sanasta.
• Kaikkein uusimpia artikkeleita ei ole ehditty vielä asiasanoittamaan, joten pelkkä asiasanahaku ei ole riittävän kattava vaan tarvitaan sanahakua.
• MeSH Databasen puolella voit halutessasi tarkentaa asiasanaa eri näkökulmilla (subheadings). Restrict to MeSH Major Topic painottaa termin merkitystä; Voit myös sulkea hausta pois tietyn asiasanan alakäsitteet (Do not include MeSH terms found below this term in the MeSH hierarchy). Alakäsitteet tulevat muuten automaattisesti hakuun mukaan.
• MeSH-sanaston käyttö voi tuntua vaikealta, eikä sanastosta välttämättä löydy omaan aiheeseen sopivaa sanaa. Toimiva tapa sopivien asiasanojen löytämiseen on aloittaa haku omin sanoin ja katsoa hyvänoloisesta viitteestä tarkemmin sen kuvailussa käytetyt asiasanat. Saat tarkemmat viitetiedot auki, kun klikkaat tuloslistalla artikkelin otsikkoa.