Uutisia ja tiedettä – mediayhteistyö tuottaa massiivisia kyselyaineistoja tutkimuskäyttöön
Moni opiskelija ja tutkija hyödyntää sosiaalisen median kanavia tutkimusaineistojen keräämiseen. Jo oman sometilin kautta voi tavoittaa runsaasti vastaajia kyselytutkimukseen, mutta entä jos tavoitellaan jopa kymmeniä tuhansia osallistujia?
Persoonapronomineista d-sanoihin
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen oppiaineella on ollut ilo tehdä aineistonkeruuyhteistyötä Yleisradion kanssa. Ylen toimittajan Petri Kivimäen aloitteesta laadittiin syksyllä 2022 kysely, jossa vastaajia pyydettiin kertomaan, miten heidän omalla asuinpaikkakunnallaan sanotaan yksikön 1. persoonan pronomini, yleiskielessä minä. Yle julkaisi tulokset saman vuoden joulukuussa karttojen muodossa ja luovutti aineiston suomen kielen oppiaineelle tutkimuskäyttöön.
Kyselyn suosio yllätti niin Ylen toimituksen kuin meidät tutkijatkin: yli 70000 vastaajaa halusi kertoa havaintojaan pronominivalinnoista. Kysely sai liikkeelle ilahduttavasti eri-ikäisiä vastaajia hyvin kattavasti ympäri Suomen. Aikaisemman tutkimuksen valossa vastaukset ovat uskottavia. Ne siis antavat kuvaa siitä, millaisia eri muotoja tällä hetkellä eri puolilla Suomea käytetään.
Kyselyn saaman suosion innoittamana yhteistyö sai jatkoa. Syksyllä 2023 suomalaisilta kysyttiin tervehdyssanoista, vuotta myöhemmin äitiin viittaavista ilmauksista ja syksyllä 2025 ns. d-sanoista eli sananmuodoista, joissa yleiskielessä esiintyy d (esim. veden, tehdä). Nämä kyselyt ovat tuottaneet kukin 55000–135000 vastausta.
Suosion salaisuus
Mihin kyselyjen suosio perustuu? Uskoakseni ensinnäkin siihen, että niihin on voinut halutessaan vastata hyvin nopeasti, koska kysymyksiä on ollut vain 2–3 ja tarjolla on ollut valmiita vaihtoehtoja. Tutkijoiden iloksi moni vastaaja on kuitenkin käyttänyt mahdollisuutta kirjoittaa vapaamuotoisen kommentin. Tämä kommenttiaineisto on osoittautunut tutkimuksen kannalta hyvin antoisaksi.
Toiseksi Ylen rooli on ollut tärkeä: valtakunnallisena mediana se on pitänyt kyselyä esillä monilla kanavillaan ja useita kertoja. Tämän ansiosta kysely on tavoittanut eritaustaisia ja -ikäisiä suomalaisia laajasti eri puolilta maata.
Kolmanneksi kieliasiat selvästi kiinnostavat suomalaisia. On kuitenkin löydettävä ne ilmiöt, jotka avautuvat helposti ilman kielitieteellistä koulutusta. Kaikesta päätellen kysyttyjen ilmiöiden suhteen on onnistuttu.
Tuoretta tutkimusta
Kyselyaineistoista on valmistunut lukuisia opinnäytetöitä ja kaksi tieteellistä artikkelia – ja uusia on tekeillä.
Tähän mennessä on esimerkiksi selvinnyt, että oululaisisille vokaalin pituudella on väliä: aito oululainen sanoo mää eikä ”eteläisittäin” mä (Isopahkala 2024). Myös pohjoiskarjalaiset vierastavat mä-muotoa, mutta alue jakautuu pohjois-eteläsuunnassa sen suhteen, koetaanko omaksi mie– vai minä-pronomini (Aarikka, Lappalainen & Riionheimo 2025). Aineistosta löytyi myös mainintoja tutkijoille entuudestaan tuntemattomasta miuu-partitiivimuodosta (yleiskielessä minua; ks. Kurttio 2025).
Tervehdyssanakysely on puolestaan tuottanut kiintoisaa tietoa siitä, millaisia käsityksiä vastaajilla on ruotsin tervehdyssanoista ja ruotsinkielisten tervehtimiskäytänteistä (Rouhikoski & Lappalainen 2025). Näiden havaintojen kiinnostavuutta lisää se, että tällaiset kommentit ovat syntyneet täysin spontaanisti – ruotsia ei nimittäin millään tavalla mainita kyselyssä.
Kyselyaineistot saattavat siis tarjota aiheita yllättäviinkin aiheisiin.
Lähteet
Ylen kyselyihin perustuvia artikkeleita ja pro gradu -tutkielmia:
- Aarikka, Lotta – Lappalainen, Hanna – Riionheimo, Helka 2025: Itäsuomalaisten käsityksiä yksikön 1. persoonan pronominien variaatiosta. – Virittäjä 129 (4) 518–547. Rinnakkaistallennettu versio: https://erepo.uef.fi/items/b49207ba-b213-4025-9ca9-f60fc5e5a023
- Isopahkala, Maiju 2024: ”Mä on epä-oululaisten kerettiläisten pakanallinen ilmaus”. Oululaisten käsityksiä Oulussa käytettävistä yksikön 1. persoonan pronominivarianteista. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
- Kurttio, Elina 2025: Miuta, minnuu ja mie vai miuva, mua ja miä? Miu-alkuisten partitiivimuotojen kanssa esiintyvät partitiivi- ja nominatiivimuodot Ylen kyselyaineistossa. Suomen kielen pro gradu -tutkielma. Itä-Suomen yliopisto.
- Rouhikoski. Anu – Lappalainen, Hanna 2025: Siellä tervehdittiin ennen Päivää-Goddag, siitä sai toinen valita mieleisensä. Tervehtimiseen liittyvät havainnot ja kokemukset kertomassa suomenkielisten suhteesta ruotsiin. – Sananjalka 67 s. 171–193. Rinnakkaistallennettu versio: https://erepo.uef.fi/items/a8a2add9-caff-40df-9441-84957aebf5df
Pro gradu -tutkielmien pohjalta tehtyjä haastatteluja Murremyytin murtajat -podcastissa:
