Miten kiertotalous näkyy yritysten kestävyysraportoinnissa?
Kestävyysraportointi on noussut keskiöön yhä useamman yrityksen vastuullisuusviestinnässä. Vuotuiset raportit kertovat muun muassa yritysten päästöistä, siirtymätavoitteista ja vastuullisuuden eri osa-alueista sijoittajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille aiheesta kiinnostuneille.
Vastuullisuuteen ja kestävyysraportointiin panostaminen koetaan yrityksissä yhä tärkeämmäksi, sillä se voi vahvistaa yrityksen kilpailukykyä, lisätä avoimuutta ja luottamusta, houkutella vastuullisia sijoittajia sekä tukea pitkän aikavälin kasvua ja riskienhallintaa – unohtamatta kestävyysvaikutuksiin kiinnitettävää huomiota.
Mutta vaikka vastuullisuusviestintä kasvaa, kiertotalouden teemat jäävät kestävyysraporteissa usein vähälle huomiolle. Mistä tämä johtuu?
Kiertotaloudesta raportoiminen
Yritysten kiertotaloudesta raportoiminen keskittyy lähinnä materiaalien vähentämiseen (Dagiliene ym., 2020), vaikka kiertotalouden piiriin kuuluu paljon muutakin, kuten materiaalien uudelleenkäyttöä, kierrätystä ja korjaamista. Tämä kapea lähestymistapa on harmillinen, sillä kiertotalous ei ainoastaan lisää kestävyyttä, vaan se voi avata yrityksille myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
On kuitenkin havaittu, että nykyiset viitekehykset eivät tue tehokkaasti kiertotalousteemojen sisällyttämistä kestävyysraportointiin: ohjeistukset ovat liian yleisluontoisia ja epäjohdonmukaisia (Opferkuch ym., 2021). Lisäksi yhtenäinen sanasto ja selkeä kieli kiertotaloudesta kertomiseen ovat yhä puutteelliset.
Onkin vaikea käsitellä tai raportoida aihetta, mikä ei ole aina edes konkreettisesti olemassa. Mutta siinä vaiheessa, kun jotain voidaan mitata, sitä voidaan myös hallita (Zorpas, 2024) – ja näin ollen siitä voidaan raportoida.
Raportoimisen kipukohtia ja etuja
Kiertotalouskäytännöistä raportoimiseen liittyy hyötyjä ja haasteita. Yksi suuri haaste on, että kiertotaloustoimien arviointia tai raportointia varten ei ole ollut standardoituja vertailukohtia, minkä vuoksi yritysten on vaikea mitata edistymistään johdonmukaisesti. Lisäksi kiertotaloustiedot ovat monimutkaisia, ja niitä on vaikea esittää selkeästi. Ongelmana on myös kuluttajien tietoisuus, sillä monet ihmiset eivät vieläkään täysin ymmärrä tai arvosta kiertotaloustuotteita, mikä voi vähentää toimien vaikutusta. (Opferkuch ym., 2023.)
Haasteista huolimatta yrityksille löytyy myös houkuttelevia syitä vahvistaa kiertotalousviestintää. Kiertotalous tarjoaa muun muassa runsaasti kiehtovia tarinoita, jotka voivat valistaa sidosryhmiä kestävyydestä, lisätä avoimuutta ja parantaa yrityksen mainetta (Opferkuch ym., 2023).
Kun tarkastellaan asiaa laajemmasta näkökulmasta, kiertotalouden raportointi ja mittaaminen voivat tukea kiertotalouden laajempaa siirtymää ohjaamalla pääomavirtoja kiertotalouden suuntaan, tarjoamalla vertailukohtia markkinoille, tukemalla liiketoimintojen päätöksentekoa, muuttamalla ajattelutapoja, ajamalla poliittisia agendoja ja edistämällä standardisointia (Ellen MacArthur Foundation, 2024).
Uusi kehys raportointia varten
Yksi lupaava kehitys on eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) käyttöönotto Euroopan unionissa yritysten kestävyysraportointia koskevan direktiivin (CSRD) myötä.
Direktiivi astui voimaan vuoden 2024 alussa ja tekee kestävyysraportoinnista pakollista suurille ja listatuille yrityksille. Yhtenäisen raportointistandardin odotetaan tekevät yritysten raporteista vertailukelpoisempia, sillä kaikilla on samat ohjeet ja vaatimukset.
Verrattuna globaalisti suosituimpaan kestävyysraportoinnin viitekehykseen, Global Reporting Initiative (GRI) -standardiin, ESRS-standardit edellyttävät yksityiskohtaisempia tietoja kiertotalouteen liittyvistä toimintaperiaatteista, tavoitteista ja suunnitelmista, mikä pakottaa yrityksiä olemaan entistä avoimempia ja kattavampia raportoinnissaan (Falkenberg ym., 2023).
Erityisesti ESRS-standardin kohta E5 keskittyy kiertotalouteen ja resurssien käyttöön, ja se velvoittaa yrityksiä raportoimaan kiertotalouteen liittyvien toimintojensa vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tämä päätyy raportoitavaksi yrityksille kuitenkin vain silloin, jos yritys kokee kiertotalouden teemat itselleen merkittäväksi ja oleelliseksi.
Kun tarkastellaan kiertotalouden hallintaa ja johtamista laajemmin pelkän raportoinnin sijaan, nähdään muitakin innostavia edistysaskeleita. International Organization for Standardization (ISO) julkaisi tänä vuonna uuden standardiperheen, ISO 59000:n, joka tarjoaa selkeät määritelmät ja konkreettiset ohjenuorat kiertotalouden kehittämiseen ja mittaamiseen yrityksissä.
Voidaankin todeta, että vuosi 2024 on tuonut mukanaan lupaavia työkaluja kiertotalouden edistämiselle.
Vastaako kestävyysraportointi kiertotalouden tarpeisiin?
Asiantuntijat ovat optimistisia sen suhteen, että yritysten vastuullisuusraportointidirektiivi (CSRD) yhdessä EU:n taksonomia-asetuksen kanssa vauhdittaa positiivisesti kiertotalouden mukauttamiskäytäntöjä, vaikka joitakin epävarmuustekijöitä on yhä jäljellä (Falkenberg ym., 2023). Tulevaisuus näyttää, millaiseksi regulaation vaikutus jää.
Toisaalta se, että yritys raportoi kiertotalouden teemoista standardien mukaisesti, ei ole välttämättä suoraan yhteydessä kiertotalouden toteuttamiseen tai siitä välittämiseen, jolloin silta raportoinnin ja implementoinnin välillä on edelleen olemassa (Van Grasse & Stiers, 2023; Falkenberg ym., 2023).
Kuten Van Grasse ja Stiers (2023) toteavat, kiertotalouden vipuvoimana eivät suoraan toimi pakolliset raportointistandardit, vaan ne raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvat yritykset, jotka ovat valmiita tarttumaan tilaisuuteen ja omaksumaan kiertotalouden periaatteita.
Odotettavissa on, että mitä tarkemmiksi kiertotalouteen liittyvät ohjeistukset ja mittarit kehittyvät, sitä helpommaksi kiertotaloudesta puhuminenkin käy.
Lähteet
Dagiliene, L., Frendzel, M., Sutiene, K., & Wnuk-Pel, T. (2020). Wise managers think about circular economy, wiser report and analyze it. Research of environmental reporting practices in EU manufacturing companies. Journal of Cleaner Production, 274, 121968. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2020.121968
Ellen MacArthur Foundation (2024). Navigating the circular economy reporting landscape. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/navigating-the-circular-economy-reporting-landscape
Falkenberg, C., Schneeberger, C., & Pöchtrager, S. (2023). Is Sustainability Reporting Promoting a Circular Economy? Analysis of Companies’ Sustainability Reports in the Agri-Food Sector in the Scope of Corporate Sustainability Reporting Directive and EU Taxonomy Regulation. Sustainability, 15(9), 7498. https://doi.org/10.3390/su15097498
Opferkuch, K., Caeiro, S., Salomone, R., & Ramos, T. (2021). Circular economy in corporate sustainability reporting: A review of organisational approaches. Business Strategy and the Environment, 30(8), 4015–4036. https://doi.org/10.1002/bse.2854
Opferkuch, K., Walker, A. M., Roos Lindgreen, E., Caeiro, S., Salomone, R., & Ramos, T. B. (2023). Towards a framework for corporate disclosure of circular economy: Company perspectives and recommendations. Corporate Social Responsibility and Environmental Management, 30(5), 2457–2474. https://doi.org/10.1002/csr.2497
Van Garsse, S. & Stiers, M. (2023). CSRD as a leverage for a more circular economy? Teoksessa Grmelová, N. (Toim.), Conference proceedings 15th International Scientific Conference “Law in Business of Selected Member States of the European Union” October 25–27, 2023, Prague, Czech Republic. 84 -94. Oeconomica Publishing House. http://hdl.handle.net/1942/42303
Zorpas, A. A. (2024). The hidden concept and the beauty of multiple “R” in the framework of waste strategies development reflecting to circular economy principles. Science of The Total Environment, 952, 175508. https://doi.org/10.1016/j.scitotenv.2024.175508