Miksi lennämme työmatkoilla?
Matkustaminen aiheuttaa keskimäärin noin neljänneksen korkeakoulujen hiilijalanjäljestä, ja lentomatkustaminen on usein sen suurin yksittäinen osa. Miten lentämistä voi vähentää ja maata pitkin matkustamista lisätä?

Itä-Suomen yliopisto ja Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifi ry järjestivät kestävyys- ja vastuullisuusseminaarin Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 10.–11. marraskuuta 2026.
Pidin tapahtumassa kestävän työmatkailun työpajan, jossa pohdittiin maata pitkin matkustamisen esteitä, hyviä käytäntöjä sekä konkreettisia ideoita ja toimenpiteitä sen edistämiseen korkeakouluissa. Työpajaan osallistui kymmenen korkeakoulujen edustajaa eri puolelta Suomea. Työpajan purku isomman seminaariyleisön kesken herätti paljon keskustelua ja siitä toivottiin koontia. Suuri kiitos kaikille mukana olleille ja näkökulmansa esittäneille!
Kaksi matkaesimerkkiä
Työpajan aluksi kerroin kaksi matkaesimerkkiä matka-aikoineen, päästöineen ja hintoineen sekä esimerkin Itä-Suomen yliopiston matkustuspolitiikasta.
Joensuu-Helsinki–lennon päästöt ovat noin 144 kg CO2, hinta noin 169 € ja matka-aika ilman lentokentälle siirtymistä 1 h 5 min. Junalla taas päästöt ovat noin 0,5 kg CO2, hinta noin 34 € ja matka-aika noin 4 h 35 min. Useammille junavaihtoehdon valinta lienee helppo.
Jos matkaa jatkaa Helsinki-Berliini–välin, lennon päästöt ovat noin 270 kg CO2, hinta noin 163 € ja matka-aika 2 h ilman lentokentälle siirtymistä. Maata ja pintaa pitkin matkustaessa reitistä vaihdellen päästöt ovat noin 40–55 kg CO2, hinta 70 eurosta ylöspäin ja matka-aika nopeimmillaan noin 25 h.
Case: Itä-Suomen yliopisto
Itä-Suomen yliopistossa hiilidioksidipäästöjä on laskettu vuodesta 2019 alkaen. Koronavuodet laskivat päästöjä, mutta sen jälkeen matkustuksen päästöt ovat nousseet. Toisaalta myös henkilöstömäärä on noussut 16,5 prosenttia. Vaikka vuosien 2019–2025 aikana yliopiston kokonaispäästöt ovat laskeneet, on matkustamisen osuus kokonaispäästöistä kasvanut 24,5 prosentista 31,7 prosenttiin.
Itä-Suomen yliopiston 1.8.2026 päivitetty matkustusohje kannustaa maata pitkin matkustamiseen. Työmatkoilla tulisi ensisijaisesti käyttää joukkoliikennettä, raideliikennettä ja kimppakyytejä. Mikäli lentäminen on välttämätöntä, suositaan suoria yhteyksiä.
Matkustusohje ohjaa ulkomaan matkoissa huomioimaan vähäpäästöisimmät matkustustavat silloin, kun se on kohtuullista kokonaismatkustusaika huomioiden. Suositus on noin 2–3 päivää pidempi kuin suora yhteys. Esihenkilö arvioi matkat tapauskohtaisesti.
Lentomatkustamisesta syntyneistä päästöistä Itä-Suomen yliopisto maksaa yliopiston sisäistä lentomaksua, jonka kustannukset jaetaan yksiköille syntyneiden päästöjen perusteella. Lentomaksulla kerätyt rahat käytetään yliopiston sisällä esimerkiksi kestävyyden ja vastuullisuuden tutkimuksen edistämiseksi ja muihin kestävyyttä edistäviin toimenpiteisiin.
Esteitä maata pitkin matkustamiselle
Työpajan keskusteluissa aika nousi suurimmaksi esteeksi maata pitkin matkustamiselle. Etenkin lasten vanhempien ja heidän, jotka muutenkin matkustavat paljon, voi olla vaikea irrottautua työmatkalle pidemmäksi aikaa. Maata pitkin matkustaessa ergonomia voi olla heikkoa. Matkan hinta saattaa lopulta päivärahojen jälkeen olla samaa luokkaa tai jopa kalliimpi kuin lentäen tehty matka.
Matkajärjestelyt pitää tehdä itse, koska matkatoimisto ei tarjoa muuta kuin lentoja, hotelleja ja VR:n lippuja. Matkareitin suunnittelu eri palveluntarjoajien sivulta vie aikaa. Myöhästymisissä ja peruutuksissa pitää itse hoitaa jatkoyhteydet ja vakuutusasiat, kun taas lentäessä matkatoimisto hoitaa nopeasti kaikki asiat.
Matkaohjeet eivät kaikilla korkeakouluilla tue maata pitkin matkustamista. Byrokratia tekee matkan suunnittelusta monimutkaista, kun matkan hinta- ja päästötietoja pitää vertailla ja perustella esihenkilölle. Myöskään johdon tahtotila ei aina tue hidasta matkustamista.
Ideoita ja ratkaisuja maata pitkin matkustamiselle
Työpajassa ja sen jälkeisessä purkukeskustelussa tuli paljon toimintaehdotuksia. Korkeakoulujen matkatoimistopalveluita hoitavien yritysten pitäisi tarjota reittejä myös muiden maiden kulkuneuvoihin. Matkustusohjeet on päivitettävä tukemaan maata pitkin matkustamista. Viestintää pitää lisätä ja tuoda esille onnistuneita matkaesimerkkejä ja myös haasteita.
Matkaa ei kuuluisi tarkastella ainoastaan talous edellä ja vedota siihen, mikä on halvinta. Matkan aiheuttamat päästöt on asetettava tärkeämmälle sijalle matkasuunnitelmaa tehtäessä. Tarvitaan sisäisiä kompensaatioita sekä sääntöjä: esimerkiksi, että Suomen sisällä ei saa lentää ja että ulkomaan lento pitää erikseen perustella, tai työntekijä/yksikkökohtainen vuotuinen hiilibudjetti – ja päästöraportointi.
Maata pitkin matkustaminen on usein arvokysymys. Jotta työorganisaatio välttää ilmastoperusteiset irtisanoutumiset, sen kannattaa panostaa siihen, että työntekijät voivat työskennellä arvojensa mukaisessa työpaikassa. Ilmastoahdistuneen väitöskirjatutkijan on tärkeää saada kokemuksia siitä, että tutkijan uralla voi edetä lentämättä ja että konferenssiosallistumiset lähempänäkin ovat arvokkaita.
Maata pitkin matkustamisesta pitää tulla normi ja lentämisen olla poikkeus. Lihansyöntikään ei ole enää täysin vallitseva normi, kun kasvissyönti on valtavirtaistunut. Myös lentämiseen tarvitaan ajattelutapojen ja asenteiden muutosta.
Tarvitaan tutkimus- ja hankerahoittajien ulostuloa. Rahoittajat usein edellyttävät, että rahoituksen saajalla on kansainvälistä näyttöä, mutta sitä ehtoa pitää tarkastella uudelleen.
Rahoituksen saamiselle on asetettava tiukemmat vaatimukset kestävästä matkustamisesta. Ainakin Koneen säätiö ja Nesslingin säätiö jo edellyttävät rahoittamiltaan hankkeilta kestävää matkustamista. Ilmeisesti muutosta on tulossa myös muille rahoittajille.
Työpajan keskusteluissa nousi esille tilallisuuden uudet muodot. Maata pitkin matkustaminen pitäisi nähdä omana työolosuhteena etätyön ja työpaikalla tehtävän työn rinnalla. Kuten laboratorio CO2-päästöineen omassa tilassaan, myös matka omine päästöineen on tila. Pitkän junamatkan aikana voi keskittyä esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen tai muuhun työntekoon. Se voi olla hyvä keskittymistila ennen konferenssiesitystä.
Kulttuurinmuutos kestävään työmatkailuun
Lentäminen ja sen päästöt ovat tuttu asia, tabu, josta ei keskustella, mutta josta pitää keskustella enemmän. Akateemisessa yhteisössä hierarkia on vahvaa ja lentäminen nähdään kenties statuksena. Korkea-arvoisemmat ovat ansainneet lentonsa. Lentäminen tarkoittaa mainetta ja kunniaa. Se, että matkustaa paljon, koetaan kuvaavan sitä, että tutkija tai taiteilija on suosittu. Mutta voisiko olla toisin päin, että korkea-arvoinen tutkija tai taiteilija on ansainnut sen, että voi tulla perille hitaasti ja olla pidempään tavoittamattomissa?
Pohjoismaissa on aika lailla sama tilanne maantieteellisesti. Välimatkat ovat pitkiä, ja lento tuntuu olevan välttämättömyys. Keski-Euroopassa etäisyydet ovat lyhyitä, ja junamatkustaminen on helppoa ja nopeaa.
Myönteistä on, että uusia liikennöitsijöitä ja uusia junayhteyksiä on tullut ja on tulossa. Junayhteys Oulun ja Haaparannan välillä avautui elokuussa 2026. Yöjunayhtiö European Sleeper uutisoi aloittavansa yöjunat Malmöstä Brysseliin huhtikuussa 2028. Rail Baltica, Fehmarnbeltin tunneli Tanskasta Saksaan ja Pohjois-Ruotsin uusi rannikkorata Uumajan ja Luulajan välillä valmistunevat 2030-luvun alkupuolella.
Junayhteydet ovat paranemassa, joten kulttuurinmuutos on aloitettava. Kuten kasvisruoan maistelun, myös maata pitkin matkustamisen voi aloittaa pienin askelin. Se, että tekee matkan yhteen suuntaan maata pitkin ja lentää toisen suunnan, on parempi kuin menopaluu lentäen. Monet ohjelmat, kuten Erasmus, tarjoavat Green Travel -mahdollisuuksia. Näihin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua, sillä matka maata pitkin on elämys ja ilmastoteko.
Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskus ja kauppatieteiden laitos ovat valmistelleet kansainvälisen hankehakemuksen maata pitkin matkustamisen valtavirtaistamiseen korkeakouluissa ja muissa organisaatioissa. Jos hanke saa rahoitusta, jatkamme maata pitkin matkustamisen kehittämistä ja siitä viestimistä monin eri tavoin.
Muutama teemaan liittyvä blogijuttu Itä-Suomen yliopistossa on kirjoitettu. Kesäkuussa 2025 Itä-Suomen yliopiston kestävän kehityksen asiantuntija Maiju Eskelinen ja minä kirjoitimme blogijutun Työmatkailua kestävämmin ja hitaammin, ja helmikuussa 2026 Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen asiantuntija Krista Sutinen kirjoitti blogijutun Sustainable Travel in YUFE – Yes, we can!
Lähteet
Itä-Suomen yliopisto: Hiilineutraali UEF 2025 – Hiilijalanjäljen kehitys 2019–2024
VR: Suomesta pääsee pian junalla Ruotsiin – liikenne Haaparantaan käynnistyy elokuussa. https://www.vr.fi/ajankohtaista/2026/06/25/suomesta-paasee-pian-junalla-ruotsiin-liikenne-haaparantaan-kaynnistyy-elokuussa
European Sleeper: Night train to Malmö. https://www.europeansleeper.eu/malmo
Rail Baltica. https://www.railbaltica.org/
AmexGBT, Viking Line, Snälltåget, FlixBus