Itä-Suomen yliopisto teki videosarjan arjen pienistä ekoteoista
Itä-Suomen yliopiston jatkuvan oppimisen keskus ja yliopiston viestintäpalvelut ovat syksyn 2023 aikana tuottaneet kahdeksanosaisen Arjen pienet ekoteot -somevideosarjan, joka tuo esille yliopistolaisten ja kumppaniemme ekotekoja sekä arjessa että työssä. Pienilläkin yksittäisten ihmisten teoilla on iso vaikutus ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemisessä.
Videosarja on jatkoa keväällä 2023 toteutetulle haasteelle, jossa keräsimme yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden ekotekoja ja pyysimme heitä tekemään Sitran elämäntapatestin. Videot on tuotettu osana EU-rahoitteista Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona -hanketta.
Ruokaa lähiluonnosta ja viljelyksiltä
Ensimmäisessä Ruokaa luonnosta -jaksossa tapaamme alkusyksyllä jatkuvan oppimisen keskuksen suunnittelija Pauli Kallion, joka kertoo omavaraisuudestaan. Omavaraisuudessa voi edetä rennosti, helposti ja pienin askelin vaikka huvikseen kalastellen, marjastellen tai kaupan yrttejä kasvatellen. Kuten Paulin kotisaarella, omavaraiseen elämäntapaan yhdistyy usein myös yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen.
Seuraavaksi poikkeamme Joensuun kampuksen viljelylaatikoille, jossa Pedagogy and Teaching for Sustainability -maisteriohjelmasta valmistunut Juliana Friedrichsen ja opiskelija Jannat Rahman kasvattavat kasviksia, yrttejä ja kukkia. Kampusviljelyjaksossa he toteavat, että viljely vahvistaa luontoarvoja, sillä siinä pääsee näkemään ja kokemaan ruoankasvatuksen eri vaiheet siemenestä syötäväksi kasvikseksi.
Viljely itsessään on rauhoittavaa ja se lisää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Monilla opiskelijoilla on haasteita mielenterveytensä kanssa. Tässä viljely voisi olla avuksi, sillä se tarjoaa rutiineja, merkitystä elämään ja mahdollisuuden keskittyä johonkin muuhun kuin itseensä tai opintoihinsa.
Keinoja luontokadon pysäyttämiseen
Luontokato on edennyt useiden vuosikymmenten ajan huomaamatta kaiken taustalla. Suomessa joka yhdeksäs laji ja jopa puolet luontotyypeistämme ovat uhanalaisia. Kuudes sukupuuttoaalto on käynnissä ja se on ihmisen aiheuttama. Mitä voimme tehdä luontokadon estämiseksi?
Luonnon monimuotoisuus -jaksossa käymme Kuopion kampuksen läheisessä Ruohoniemessä yhdessä ympäristö- ja biotieteiden professori Elina Oksasen kanssa. Elina sanoo, että luontoa voi auttaa elpymään monin tavoin, esimerkiksi suosimalla niittyjä, lahopuita, pökkelöitä, kotimaisia lajeja ja hyönteisille ja pölyttäjille mieluisia kasveja sekä torjumalla vieraslajeja.
Metsiä voi hoitaa luonnonmukaisilla tavoilla ja samalla suojella vesistöjä. Lajeja kannattaa oppia tunnistamaan ja tuottaa tietoa avoimiin lajitietokantoihin, jolloin siitä tulee myös tutkijoita ja tiedettä hyödyttävää tietoa. Omaa osaamistaan voi kehittää opiskelemalla esimerkiksi kaikille avoimia biodiversiteettikoulutuksiamme.
Roskat lajitellen roskiin tai kiertoon
Lajittelu ja kierrätys -jaksossa piipahdetaan opintopalveluissa verkko-opetuksen asiantuntijana työskentelevän Taina Rytkönen-Suontaustan työpaikan kahvihuoneessa. Taina kertoo, että hänen ekotekonsa työpaikalla on tyhjentää ja lajitella kahvihuoneen sekajäteastia. Ja yleensähän se tyhjenee kokonaan. Sekajätteisiin päätyy usein välipalapurkkeja, jotka voivat sisältää muovia, kartonkia ja metallia. Purkkeja ei tarvitse pestä. Riittää, että ne ovat kuivia. Rasvat voi pyyhkiä pois paperilla. Kierrätysmateriaaleista voi tehdä monenlaisia käsitöitä, tyhjistä kahvipakeista esimerkiksi pannunalusia ja laukkuja.
Roskien kerääminen -jaksossa päästään mukaan 4.10.2023 liikuntailtapäivän yhteydessä järjestettyyn Roska liikkuu -roskienkeruutapahtumaan Kuopion Yliopistonrantaan ja kuullaan alueen jätehuoltoyhtiön Jätekukon ympäristökouluttaja Anja Räisäsen vinkit roskienkeruuseen.
Ihmisiltä putoaa maahan helposti käärepapereita, tölkkejä, limsapulloja ja muita roskia. Roskia löytyy monesti teiden varsilta, poluilta ja parkkipaikoilta. Roskia tulee usein esille keväisin lumien sulaessa tai syksyisin kun kasvustot alkavat lakastumaan. Roskien kerääminen ympäristöstä on helppoa, liikunnallista, ympäristöystävällistä – jopa koukuttavaa!
Riittäisikö vähempikin?
Kestävä ja hyvä elämä -jaksossa jututamme hypermarketissa sosiaalipedagogiikan professori Arto O. Salosta, joka tutkii kestävämpien elintapojen omaksumista. Hän kysyy, tekeekö 300 juomavaihtoehtoa kaupan hyllyllä meidät onnellisimmiksi vai voisiko 100 juomavaihtoehtoakin riittää?
Jos haluaa tulla tyytyväiseksi, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä jo on, eikä siihen, mitä puuttuu. Rikkautta on se, että osaa määritellä, mikä itselleen riittää. Salosen mukaan yhteiskuntamme on luonut narratiivin siitä, että kestävä siirtymä on kipua ja kärsimystä. Mutta jos hyvinvointi onkin jotain muuta, esimerkiksi merkityksen ja arvon lisäämistä, se ei ole kipuilua.
Tutkimuksen mukaan ne ihmiset, jotka ovat siirtyneet kestävään elämään, ovat keskimäärin onnellisempia. Kaiken pohjana on tyytyväisyys elämään ja siihen, mitä meillä jo on.
Kestävää matkailua
Matkailu aiheuttaa noin 8 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä. Miten voisimme matkustaa vastuullisemmin? Matkailuliiketoiminnan tutkimuksen apulaisprofessori Henna Konu kannustaa matkustamaan lähemmäs, valitsemaan ympäristöystävällisen matkustustavan sekä suosimaan paikallisia ja ympäristömerkittyjä tuotteita ja palveluja.
Vastuullinen matkailu -jaksossa saavutaan junalla Joensuuhun ja majoitutaan huoneistohotelli Lietsuun, joka on saanut Sustainable Travel Finland -sertifikaatin, ja joka noudattaa Suomen luonnonsuojeluliiton Ekokompassi-ympäristöjärjestelmää.
Vastuullisuus painottuu myös Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen Tourism Marketing and Management -maisteriohjelman koulutussisällöissä, jossa keskeiset teemat ovat kestävyys, vastuullisuus, hyvinvointi, teknologia ja luonto.
Työmatkapyöräilyä ympärivuotisesti
Talven tultua viimeisessä työmatkapyöräilyjaksossa tutustumme historia- ja maantieteiden laitoksen johtaja Pieter Dhondtiin, joka pyöräilee päivittäin ja ympärivuotisesti töihin lähes 16 kilometriä suuntaansa. Hän on pyöräillyt koko ikänsä, koska hänen perheensä ei ole koskaan omistanut autoa. Nuoret pyöräilevät aina kouluun, mutta kun he aikuistuvat, pyörä vaihtuu usein autoon. Se tuntuu oudolta, miksi pyöräily pitäisi lopettaa?
Pyöräily on hyvää liikuntaa, ja pyörämatkan päätteeksi ei tarvitse enää käydä kuntosalilla. Pyöräily tekee hyvää myös mielelle, sillä huomio ei pyöräillessä kiinnity muuhun, mutta aivot kuitenkin käsittelevät asioita. Siksi matkalla syntyykin usein oivalluksia kirjoitustyöhön.
Talvipyöräilyä ei tarvitse sen kummemmin kyseenalaistaa, jos pyöräilee muutenkin. Vaatetta vaan enemmän päälle. Yllättävän nopeasti keho tottuu lämpötilaeroihin!
Kohti kestävämpää arkea
Tällä videosarjalla olemme halunneet innostaa ihmisiä vastuullisiin tekoihin omassa arjessaan ja työssään. Suuret kiitokset kaikille ekotekonsa videoilla jakaneille henkilöille sekä yliopiston erinomaisille videokuvaajille Kimmo Salvénille ja Niko Jouhkimaiselle!
Jatkamme Arjen pienet ekoteot -haastetta maaliskuussa 2024 Itä-Suomen yliopiston Kestävyyspäivien yhteydessä, ja keräämme taas yliopiston henkilöstön ja opiskelijoiden ekotekoja ja laskemme hiilijalanjälkiä.
Haluamme haastaa myös muiden organisaatioiden ja yritysten henkilöt samaan. Jaamme mielellämme Arjen pienet ekoteot -haastettamme myös muille. Jos kiinnostuitte, ota yhteyttä!
Tiina Ynnilä
Vastuullisuusviestintää vaikuttavasti verkostona -hankkeen projektipäällikkö
Suunnittelija, jatkuvan oppimisen keskus, Itä-Suomen yliopisto