Kuka tukee kuntia ruokakasvatustyössä sote-uudistuksen jälkeen?

Ruokakasvatus edistää sosiaalisesti, ekologisesti ja ravitsemuksellisesti kestävän ruoka- ja kehosuhteen kehittymistä lapsuudesta alkaen. Ruokakasvatusta tapahtuu kaikissa lasten ja nuorten arjen ympäristöissä. Aikuisten tehtävä on rakentaa ruokaympäristöjä, jotka tukevat lapsen myönteistä ruokaoppimista.

Lasten ja nuorten ylipaino yleistyy edelleen huolestuttavasti, ja ruokailutottumukset eivät tue kaikilla tervettä kasvua ja kehitystä. Ruokakasvatus on joukkuelaji, johon tarvitaan tiivistä moniammatillista yhteistyötä. Varhaiskasvatus- ja kouluvuosien aikana jokainen lapsi kohtaa lukuisia ammattilaisia, jotka ohjaavat ja opastavat syömiseen, ruokaan ja ravitsemukseen liittyvissä asioissa.

On tärkeää, että tämä joukkue, joka koostuu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista, varhaiskasvattajista, opettajista, ruokapalveluiden työntekijöistä ja valmentajista, tekee työtä samaan suuntaan.

Vaikuttava ruokakasvatus tarvitsee vastuutahot

Ruokakasvatuksen vahvistaminen ja kehittäminen vaativat vastuunottajia ja -kantajia. Työtä pitää koordinoida ja toimijoita kohtauttaa, jotta yhteinen tavoite voidaan asettaa ja saavuttaa. Yksi luonteva vastuutaho ruokakasvatuksen koordinointiin terveyden edistämistyössä on ravitsemusterapeuttien ammattikunta.

Ravitsemusterapeutit tai -suunnittelijat kunnissa ja sairaanhoitopiireissä ovat koordinoineet ja tukeneet kuntien muita ammattilaisia lasten ravitsemusterveyden edistämisessä. Sote-uudistuksen jälkeen suuri osa heistä siirtyy hyvinvointialueiden palvelukseen. Kunnat vastaavat edelleen varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta, joissa ruokailu ja ruokakasvatus ovat läsnä päivittäin. Terveyden edistämistyötä tehdään kuitenkin laajasti yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.

On vielä epäselvää, kuinka vastuu lasten ravitsemusterveyden edistämisessä jaetaan. Mikä tulee olemaan ravitsemusasiantuntijoiden työnkuva terveyden edistämisessä,ja miten työtä tehdään yhteistyössä kuntien kanssa? Ravitsemusterapeuttien suunnalta kuuluu huoli siitä, kuinka työaikaa voi varata terveyden edistämistyöhön, kun työtehon mittarina käytetään vastaanottojen lukumäärää.

Herää kysymys, voivatko kunnat jatkossa hyödyntää hyvinvointialueen ravitsemusterapeuttien ammattitaitoa. Jos eivät, kenen puoleen kunnissa käännytään ravitsemus- ja ruokakasvatusasioissa?

Valmiita työkaluja ja toimintamalleja on tarjolla

Kunnissa on tehty viime vuosina hyvää moniammatillista yhteistyötä lasten ravitsemuksen ja ruokakasvatuksen edistämiseksi. Näiden kokemuksien pohjalta on koottu ruokakasvatuksen yhteistyö kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti allaolevaan kuvaan.

Työryhmät kunnissa ja hyvinvointialueilla ovat keskeisiä kokemuksien jakamisen, tavoitteiden asettamisen ja vastuun jakamisen paikkoja. Kokonaisvaltaista ruokakasvatusta -hanke tarjoaa valmiita työkaluja ja toimintamalleja ruokakasvatustyön tueksi.

Lasten ruokakasvatus ja ravitsemusterveyden edistäminen eivät saa jäädä rakenteellisen muutoksen jalkoihin, vaan yhteistyötavat, toimijat ja vastuut on tunnistettava, jaettava ja kirjattava selkeästi niin kunnissa kuin hyvinvointialueillakin.

Aija Laitinen, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
Silja Varjonen, toiminnanjohtaja, Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry
Kaisa Kähkönen, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto
Marjaana Lahti-Koski, pääsihteeri, Suomen Sydänliitto
Tanja Tilles-Tirkkonen, vieraileva tutkija, Itä-Suomen yliopisto