UEF-Karelia-Savonia -lakiasiainyhteistyö

Alueellinen yhteistyö Itä-Suomen yliopiston ja Savonia- ja Karelia-ammattikorkeakoulujen kesken on yksi pisimmistä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen välillä jatkuneista yhteistyömuodoista. Yhteistyö on jatkunut keskeytyksettä vuodesta 2011 alkaen jo kymmenen vuoden ajan, ja jatkuu edelleen. Se toteuttaa hyvin alueellisen yhteistyön tavoitetta, joka on kirjattu yliopiston strategian toteutusohjelmaan.

UEF-Karelia-Savonia -lakiasiainyhteistyö käynnistyi syyskuussa 2011, kun sekä ammattikorkeakouluilla että yliopistolla todettiin olevan yhteneväisiä tarpeita sopimusneuvonnan saralla. Yhteistyö käynnistettiin perusasioista. Ensi vaiheen tavoitteena oli rakentaa ammattikorkeakouluille toimivia tukipalveluita TK&I-sopimusasioissa ja samalla kehittää yliopiston sopimustoiminnan tukipalveluiden toimintaa.

Yhteistyötä ohjaa osapuolten edustajista koostuva ohjausryhmä, joka kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa ja vahvistaa mm. vuosittaisen budjetin ja toimintasuunnitelman. UEF-Karelia-Savonia -yhteistyö työllistää yliopistolla yhden sopimuslakimiehen, jonka työpanoksesta puolet kohdentuu yliopistolle ja toinen puolikas jakautuu ammattikorkeakoulujen kesken.

Yhteistyö käynnistyi aikana, jolloin UEF oli juuri perustettu ja yliopistonkin sopimuspuolen tukipalveluita oltiin kehittämässä. Yksi yhteistyön ajalle osuneista suurista muutoksista on ollut myös ammattikorkeakoulujen muuttuminen osakeyhtiöiksi vuosien 2014–2015 aikana. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulusta tuli Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Savonia-ammattikorkeakoulusta Savonia-ammattikorkeakoulu Oy. Nämä muutokset toivat yhteistyöhön haasteita, mutta samalla ne loivat myös otollista maaperää kehittämiselle.

Sopimusten tukipalveluiden ohella toinen yhteistyön alkuvaiheessa kehitettävä kokonaisuus oli ammattikorkeakoulujen sopimusmallit. Hyvät ja toimivat sopimusmallit ovat se selkäranka, jota vasten asiantuntijatyö on hyvä rakentaa. Nyt kummallakin ammattikorkeakoululla, samoin kuin yliopistolla, on yhdessä kehitetyt ja omaan toimintaansa soveltuvat sopimusmallit, joita kehitetään koko ajan. Lisäksi kummallakin ammattikorkeakoululla on yliopiston tavoin sopimustoiminnan tukena omat sopimussääntönsä, jotka ohjaavat sopimustoimintaa.

UEF-Karelia-Savonia -lakiasiainyhteistyö on ollut konkreettista yhdessä tekemistä. Yliopiston sopimuslakimiehellä oli aluksi Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimusasiamiehen kanssa yhteinen työhuone Savonialla, jossa sopimuslakimies työskenteli noin yhden päivän viikossa. Näin tehtiin lakiasiainyhteistyön mukanaan tuomia tukipalveluita näkyväksi ja tunnetuksi Savonialla. Usein työhuoneelle saapuikin asiakas sopimuskysymystensä kanssa. Tukipalveluiden tultua tutuksi Savonialla ja yhteydenottojen siirtyessä enemmän sähköpostiin, työpisteestä Savonialla luovuttiin.

Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteydenpito oli tiivistä ja aluksi päivittäistä. Myöhemmin yhteistyötä toteutettiin vähintään kerran kuukaudessa pidetyissä videoneuvotteluissa. Videoneuvotteluissa käytiin läpi esimerkiksi sopimusmalleja ja projektihenkilöstöltä tulevia kysymyksiä, sekä pohdittiin yhteisiä kehityskohteita. Projektihenkilöstöltä tulevat kysymykset olivat hyvin konkreettisia ja niitä vielä entisestään konkretisoi se, että kysyjä oli esittämässä asiaansa henkilökohtaisesti ja oli jo valmiiksi pohtinut haastavia kysymyksiä sopimuslakimiehelle.

Neuvonta TK&I-sopimusasioissa onkin ollut koko yhteistyön ajan keskeisin painopiste. Ammattikorkeakoulujen TK&I-sopimukset liittyvät enemmän käytännönläheiseen tekemiseen, kun taas yliopiston sopimukset liittyvät pääasiassa tieteellisen tutkimukseen. Mielenkiitoista on kuitenkin ollut huomata, että sopimusten haasteet yliopistolla ja ammattikorkeakouluissa ovat pääpiirteissään aika samanlaisia. Kaikista kysymyksistä on aina ollut löydettävissä sama juridinen ydin. Sopimusneuvonta jatkuu edelleen, nyt pääasiassa etäyhteyksien (Teams, Zoom) ja sähköpostin välityksellä. Toki henkilökohtaisestikin autetaan edelleen. Sopimuslakimies osallistuu myös tapauskohtaisesti ammattikorkeakoulujen erilaisiin työryhmiin (esim. TK&I-ryhmä) ja muihin TK&I -sopimuksiin liittyviin asiantuntijatehtäviin.

Yhteistyössä keskeiseen rooliin sopimusneuvonnan ohella on noussut koulutus. Säännölliset koulutukset IPR- ja sopimusasioissa aloitettiin syksyllä 2013, ja niiden osallistujamäärä on ollut koko ajan hyvä. Ensimmäisessä yhteistyön piirissä pidetyssä tekijänoikeutta käsittelevässä koulutuksessa ”Älä aja projektiasi tekijänoikeuskarikkoon” kouluttaja ei valtavan kysymystulvan vuoksi saanut esitettyä omasta kahden tunnin diaesityksestään kuin yhden dian! Koulutukselle varattu pieni neuvotteluhuone oli ääriään myöten täynnä. Tiedonjano oli konkreettinen.

Koulutukset ovat jatkuneet keskeytyksettä näihin päiviin saakka. Ne on toteutettu vuorotellen kummankin ammattikorkeakoulun tiloissa, joista on muodostettu etäyhteys yliopistolle ja toiseen ammattikorkeakouluun. Viimeisimmät koulutukset on toteutettu Teams-ympäristössä. Kouluttajan toiveena on, että korona-ajan jälkeen voitaisiin tässä suhteessa palata entiseen, sillä yleisön konkreettinen läsnäolo antaa kouluttajalle paljon. Koulutusten aiheet on valittu kuulijoilta tulleiden toiveiden ja kunkin organisaation kulloistenkin tarpeiden pohjalta. Aihepiirit ovat liittyneet yhteistyösopimuksiin, tekijänoikeuksiin, eri rahoituslähteiden sopimuksiin sekä muihin yliopiston ja ammattikorkeakoulujen sopimuksiin liittyviin teemoihin. Koulutukset jatkuvat edelleen ja toiveita aiheiksi voi esittää yliopiston sopimuslakimiehille.

Sekä yliopisto että ammattikorkeakoulut ovat olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. Yhteistyö jatkuu ja kehittyy muuttuvan toimintaympäristön mukaisesti, ja digitalisaatio ja yritysyhteistyön merkitys lisääntyvät entisestään. Uusina avauksina ovat yhteistyöhön tulleet mukaan ainakin avoin tiede (ammattikorkeakouluilla avoin TK&I) sekä opetukseen liittyvien sopimusten ja IPR-kysymysten pohtiminen ja ratkominen.

Annamari Turunen, lakimies
Itä-Suomen yliopisto