Kehittyykö terveydenhuolto ilman hoidon laadun tutkimusta?

Myyntipäällikkö Lori Mehen kirjoittaa Opensource –artikkelissaan: ”Give people real-time information about their actions, and they’re more likely to change those actions for the better.” Tämä palautteen vaikutuksen perusajatus pätee niin työntekoon kuin terveyskäyttäytymiseenkin.

Suomessa, terveyden edistämisen mallimaassa, palautteen merkitys terveyden edistämisessä on tiedostettu vuosikymmeniä ja sitä on aktiivisesti hyödynnetty monien interventioiden ja ohjausmenetelmien kehittämisessä ja myös laajojen ohjelmien ja kansallisen terveyspolitiikan toteuttamisessa.

Onkin erikoista, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat saaneet kaikki nämä vuosikymmenet tehdä työtään saamatta kunnollista palautetta työnsä laadusta. Terveydenhuollossa on mitattu kustannuksia, resursseja ja suoritteita, mutta laatutietoa on ollut niukasti. Ja sitä saat mitä mittaat.

Meillä Suomessa on erinomainen terveydenhuollon ammattilaisten koulutusjärjestelmä ja hyvän hoidon toteuttamisen tueksi mittava määrä kansallisia huolellisesti laadittuja hoitosuosituksia. Osaamista siis on.

Pohjois-Karjalassa toteuttamamme tyypin 2 diabeteksen hoidon laadun tutkimuksen mukaan hyvään hoitotasapainoon pääsevien potilaiden osuus vaihtelee melkoisesti kunnittain. Miksei hoito toteudukaan kaikkialla Käypä hoito -suositusten mukaisesti? Ei meillä ole hyviä ja huonoja ammattilaisia, on hyviä ja huonoja prosesseja.

Nyt sote-uudistuksen kynnyksellä on viimeistään se hetki, että tarvitaan myös terveydenhuoltoon hyvää ja ajantasaista laatutietoa tukemaan ammattilaisten työn kehittämistä ja oikeiden toimintatapojen löytymistä. Muutoin sote-uudistuksen perimmäinen tavoite tasavertaisista palveluista jää todellakin toteutumatta.

Tiina Laatikainen_netTiina Laatikainen
Terveyden edistämisen professori

 

2 thoughts on “Kehittyykö terveydenhuolto ilman hoidon laadun tutkimusta?”

  1. Erittäin hyvä pointti! Ei terveydenhuollon tuloksia voi mitata vain tehokkuudella ja rahatuloksella, vaan myös sillä, paraniko potilas ja missä ajassa ja monenko käynnin päätteeksi. Tutkimuksen paikka, joka jalkauttaisi palautteen nopeasti kentälle.

  2. Hyvän hoidon laadun mittaamista tarvitaan. Me osaamme jo, kuten todettu, mitata jopa rutiininomaisesti resursseja, suoritteita ja kustannuksia. Kuitenkin on muistettava että hoidon laatu on subjektiivinen kokemus, ja eroaa sekä terveydenhuollon henkilöstön että asiakkaan näkökulmasta. Samaa mieltä olen että hoidon laadun arviointi tulee nostaa keskiöön, jotta saadaan ihminen ihmiselle hoitotyön laatu nousemaan. Kuitenkin on otetta huomioon että kaikkia ei voida tyydyttää, joten tulisikin osata terveydenhoitoalalla tunnistaa ne tekijät jotka eniten vaikuttaa hoidon laadun negatiiviseen ja positiiviseen kokemiseen.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *