TiTaTa – Sivuaine, joka vie tiedon, taiteen ja taidon äärelle

Kuvituskuva 1. Pixabay.

Yhteiskuntamme on muuttunut ja muuttumassa enemmän suuntaan, jossa korostuu tiedon lisäksi myös taitojen oppiminen. Tiedon merkitystä ei pidä kuitenkaan väheksyä. Se lisää yksilön ymmärrystä eri ilmiöistä. Nykyään tietoa on kuitenkin valtavan paljon ja saamme sitä monenlaisista informaatiolähteistä. Merkitykselliseksi tulee siis, miten osaamme tulkita, käsitellä ja käyttää tietoa kaiken tämän tietotulvan keskellä (tästä kirjoitin 2019 Kalevaan).

Tulevaisuuden taidoiksi on mainittu mm. sosiaaliset taidot, luovuus, empatia, itsetuntemus ja omatoiminen ongelmanratkaisu (tulevaisuuden taidoista kirjoittaneet esim. Perttu Pölönen ja David Epstein).

Jos pohdimme tiedon ja taidon oppimista, meidän tulee pohtia miten nämä kaksi eroavat toisistaan. Tiedon voi oppia ja ymmärtää huomattavasti taitoa nopeammin (tiedon syventyminen voi kuitenkin viedä hyvinkin paljon aikaa). Taidon oppimiseen puolestaan vaikuttaa harjoittelun laatu sekä toistomäärät. Oleellista on, millaista ohjausta yksilö saa ja miten yksilöllä on mahdollisuuksia harjoitella, koska taidon oppimiseen vaaditaan tuhansia toistoja. Tuhannet toistot puolestaan tarkoittavat, että matkan varrella tulee virheitä ja epäonnistumisia. Tässä tulee siis esille kaksi tärkeää asiaa: 1. Kuinka mahdollistamme riittävät toistomäärät taidon oppimiselle ja 2. kuinka luomme epäonnistumista sallivaa oppimisympäristöä.

Ensimmäiseen kohtaan liittyy vahvasti eheyttäminen. Tämä tarkoittaa erilaisten sisältöjen, ympäristöjen toimintojen, materiaalien tai menetelmien yhdistelemistä toimintaan. Eli käytännössä siirtymistä kokonaisvaltaiseen pedagogiikkaan, jolloin toiminnan pedagogisia tavoitteita osataan tulkita syvällisemmin ja laajemmin, kuin ainoastaan sisältöalueittain (kuten liikuntatuokion ajateltaisiin kehittävän ainoastaan motorisia taitoja). Lisäksi toistomääriä lisää, kun opettaja osaa huomioida oppimisympäristöstään eri ilmiöitä, havainnoiden ja sanoittaen niitä lapsille. Matemaattisten taitojen osalta asiaa avaa loistavasti professori Minna Hannula-Sormunen TVK-blogitekstissään:

”Parhaimmillaan pienten lasten matematiikka varhaiskasvatuksessa ja kotona on juuri tällaista arkisten tilanteiden sisältämän, lapsille sopivantasoisen matematiikan esille tuomista, kielellistämistä, yhteistä leikkiä ja pohdiskelua”  Hannula-Sormunen (2019)

Tämä arkisten tilanteiden hyödyntäminen soveltuu matematiikan lisäksi myös moneen muuhun. Se kuitenkin tapahtuu ainoastaan, jos opettaja tiedostaa tämän mahdollisuuden.

Kuvituskuva 2. Pixabay.

Se, kuinka luoda epäonnistumista sallivaa oppimisympäristöä, pakottaa opettajan pohtimaan omaa vuorovaikutustaan sekä sitä, miten toimintaa toteutetaan. Tämä vaatii suunnitelmallisuutta ja oman toiminnan arviointia ja kehittämistä. Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tästä puhutaan sak-työaikana (Mitä on sak-työaika?). Suunnittelu ei siis ole ainoastaan sitä, että pohditaan mitä tehdään. Se on erityisesti myös sitä, miten tehdään ja toimitaan. Suunnittelussa tulisi siis pohtia myös mitkä tekijät edistävät lapsen oppimista, motivaatiota sekä lapsen myönteistä kuvaa itsestä oppijana (ks. esim. Ranta, 2020,luku 5).

Tieto-, taide- ja taitopedagogiikka varhaiskasvatuksessa -hankkeella UEF haluaa olla kehittämässä laadukasta varhaiskasvatusta (myös alle kolmevuotiaiden osalta) keskittyen muun muassa näihin kahteen edellä mainitsemaani asiaan. Hankkeessa yhdistyvät niin tieto kuin taitokin. Lisäksi sivuaineella on tarkoitus vastata huoleen taito- ja taideaineiden vähäisestä osuudesta varhaiskasvatuksessa (ks. Karvi, 2019). Tieto-, taide- ja taitopedagogiikan -sivuaineessa opiskelija pääsee työskentelemään eheyttävän pedagogiikan kanssa ja rakentamaan omaa opettajaminäkuvaansa yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Sivuaine järjestetään monimuoto-opintoina yhteistyössä avoimen yliopiston kanssa sekä asiantuntijayhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Sivuaineessa käsitellään eheyttävää oppimista muun muassa matematiikan, tarinallisuuden, tutkimisen sekä luovuuden näkökulmista. Lisätietoa hankkeesta tulossa keväällä 2021.

TiTaTa -sivuaineen esittelyvideo https://youtu.be/9ZVBgLDkOqs

Kirjoittaja Samuli Ranta, tutkijatohtori, TVK-blogin päätoimittaja

Lähteet

Epstein, D. (2019). Range: Why Generalists Triumph in a Specialized World. Macmillan Publishers Ltd.

Hannula-Sormunen, M. (2019). Millaista on varhaiskasvatuksen matematiikka, eli pikkumatikka, ja miksi sitä tarvitaan. TVK-blogikirjoitus.

Ranta, Samuli. ”Positiivinen pedagogiikka suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.” (2020).

Repo, L., Paananen, M., Eskelinen, M., Mattila, V., Lerkkanen, M.-K., Gammelgård, L., Ulvinen, J., Marjanen, J., Kivistö, A. & Hjelt, H. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa. Julkaisut 15:2019. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Saatavilla osoitteessa: <http://bit.ly/2OyMVys>