UEF:n varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen väitöskirjatutkijoita esittäytyy

Varhaiskasvatus on konteksti, joka koskettaa valtaosaa suomalaisista suoraan tai välillisesti. Varhaiskasvatuksen keskeisin ydintehtävä on tukea ja edistää lasten hyvinvointia, kehittymistä, kasvua ja oppimista. Jotta varhaiskasvatus on tosiasiallisesti lasten edun mukaista ja vaikuttavaa, varhaiskasvatuksen järjestämisen, toteuttamisen ja kehittämisen tulee olla todennettuun tietoon pohjautuvaa, eli tutkimusperustaista.

Varhaiskasvatus perustuu sekä kasvatustieteelliseen että monitieteelliseen tutkimukseen (Alila & Ukkonen-Mikkola 2018).  Itä-Suomen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksessa tutkitaan laaja-alaisesti erilaisia varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja varhaislapsuuteen liittyviä asioita ja ilmiöitä koko opetus- ja tutkijahenkilökunnan toimesta. Yhden merkittävän tutkijakokoonpanon muodostaa koulutuksemme väitöskirjatutkijoiden yhteisö. Koulutuksemme väitöstutkimuksissa tutkitaan parhaillaan esimerkiksi varhaiskasvatuksen laatua ja laadunhallintaa, henkilöstön työhyvinvointia, opettajien pedagogista johtajuutta, tiimityötä, systeemiälyä, leikkiä, teknologiakasvatusta sekä inkluusiota varhaiskasvatuksessa. Tässä blogitekstissä esittelemme meistä lukuisista väitöskirjatutkijoista neljä.

Nina Heiskanen

Olen Nina Heiskanen, yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija. Väitöskirjatutkimuksessani tutkin varhaiskasvatuksen opettajien työhyvinvointia erityisesti sitä vahvistavista tekijöistä käsin. Henkilöstön työhyvinvointi vaikuttaa laajasti pedagogiikan ja varhaiskasvatustoiminnan laatuun ja vaikuttavuuteen, lasten oppimiseen sekä lasten ja koko työyhteisön hyvinvointiin. Työhyvinvoinnilla on merkitystä myös alan pito- ja vetovoimatekijöihin. Päämääränäni on omalta osaltani kasvattaa tutkimusperustaista ymmärrystä opettajien työhyvinvoinnista kokonaisvaltaisesta näkökulmasta. Tällainen holistinen tieto auttaa varhaiskasvatuksen järjestäjiä ja toteuttajia kehittämään varhaiskasvatuksen ohjausta, työoloja ja toimintakulttuureja työhyvinvointia edistävällä tavalla.

Anu Vesiluoma

Olen Anu Vesiluoma, varhaiskasvatusjohtaja ja väitöskirjatutkija. Väitöskirjatutkimuksessani tutkin varhaiskasvatuksen laadunhallintaa Suomessa ja siihen liittyen kansallisia sekä paikallisia ohjausmekanismeja. Ohjaus ja tavoitteet ovat vahvistuneet varhaiskasvatuksen hallinnonalamuutoksen jälkeen ja siksi tarvitaan uutta tietoa varhaiskasvatuksen laadunhallinnasta ja kansallisen ohjausmekanismien vaikuttavuudesta kuntien laadunhallintaan. Tutkimuksen avulla voidaan kehittää kansallista varhaiskasvatuspolitiikkaa, strategista suunnittelua, laadun ohjaus- ja hallintajärjestelmää sekä taloudellisten resurssien hyödyntämistä. Tutkimuksen tuottama uusi tieto ja ymmärrys hyödyttävät myös varhaiskasvatuksen koulutusta.

Kata Kumpulainen

Olen Kata Kumpulainen, projekti- ja väitöskirjatutkija. Väitöskirjatutkimuksessani tutkin systeemiälyn hyödyntämistä ja opettamista varhaiskasvatuksen tiimityössä, työhyvinvoinnissa ja päätöksenteossa, läpivalaisten koko varhaiskasvatuksen organisaation. Systeemiälykäs toiminta tukee kokonaisvaltaista asioiden ja vuorovaikutuksen ymmärrystä sekä monimutkaisissa haastavissa tilanteissa toimista menestyksekkäästi sekä yhteisen hyvä edun mukaisesti. Tutkimustulosten myötä kehitetään varhaiskasvatuksen koulutuksen ja henkilöstön työyhteisötaitoja sekä alan organisaation toiminnan kehittämistä.

Anne Posti

Olen Anne Posti yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija. Väitöskirjassani tutkin käsityön ja teknologiakasvatuksen pedagogiikan soveltamista varhaiskasvatuksen arjessa työntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että näiden sisältöjen toteutuminen jää niukaksi varhaiskasvatuksessa.  Varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteissa käsityö ja teknologikasvatus ovat tavoitteiltaan samansuuntaisia.  Pienten lasten kohdalla rakennettuun ympäristöön, materiaaleihin, välineisiin ja työtapoihin tutustuminen havainnoinnin, kokeilun ja leikin kautta ovat tärkeitä toteuttamismuotoja. Tutkimukseni tavoitteena on määritellä ja vahvistaa käsityön ja teknologiakasvatuksen pedagogisen toteuttamisen muotoja.

Varhaiskasvatuksen kansallinen ja kansainvälinen tutkimus on tärkeää sekä lasten ja perheiden elämän, henkilöstön, koulutus-, palvelu- ja ohjausjärjestelmän, varhaiskasvatuksen, että tieteen ja yhteiskuntamme näkökulmasta. Sen avulla saamme tietoa esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista. Samaan aikaan me tutkijat koemme tutkimuksen tekemisen henkilökohtaisesti merkitykselliseksi, antoisaksi ja motivoivaksi. Mikäli koet orastavaa mielenkiintoa varhaiskasvatuksen tutkimusta kohtaan, kannustamme lämpimästi alan ammattilaisia harkitsemaan myös väitöskirjatutkijan polkua.

Väitöskirjatutkijoiden puolesta,

Nina Heiskanen

Lähteet

Alila, K., & Ukkonen-Mikkola, T. (2018). Käsiteanalyysistä varhaiskasvatuksen pedagogiikan määrittelyyn. Kasvatus, 49(1), 75-81.