Opettajaopiskelijasta opettajajohtajaksi – asiantuntijuutta hyödyntäen, rohkeasti vaikuttaen
Omistettu Varhaiskasvatuksen Opettajaopiskelijoille.
Varhaiskasvatuksen tutkijana ja kouluttajana usein mietin, miten tiivistäisin opettajajohtajuutta koskevan tutkimuksemme käytännöllisiksi neuvoiksi varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoille, jotta ne kantaisivat ja saattelisivat heitä matkaan uran alkutaipaleella. Tässä kirjoituksessa kokoan Itä-Suomen yliopistossa tehdyn opettajajohtajuutta koskevan tutkimuksemme pohjalta induktiovaiheen näkökulmasta keskeisimmät havainnot opettajajohtajuudesta ja pyrin esittämään niiden pohjalta käytännönläheisiä neuvoja opettajan työn alun sujuvoittamiseksi.
Sinulla on maailman tärkein tehtävä. Varhaiskasvatuksen opettajana huolehdit pienten lasten oppimisesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista sekä varhaiskasvatuksen yhteiskunnallisen tehtävän toteutumisesta. Työsi on arvokasta ja innostavaa, mutta alku voi tuntua haastavalta. Toivon, että nämä neuvot auttavat sinua kasvamaan vahvaksi ja innostavaksi opettajajohtajaksi ja rakentamaan ammatti-identiteettiäsi opettajan urasi alkuvaiheessa.
Kirkasta pedagogista ajatteluasi ja pidä osaamisesi ajan tasalla
Kasvatustieteeseen pohjautuva pedagoginen osaaminen on opettajan ammattiroolin perusta ja tehtävien onnistuneen hoitamisen edellytys. Pedagogiikan laatu ja varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttaminen nojaavat opettajan pedagogiseen osaamiseen. Olet varhaiskasvatuksen pedagogiikan asiantuntija työyhteisössäsi. Sinulla on arvokasta uusinta tutkimustietoa, jota yhteisösi tarvitsee toimintakulttuurin uudistamisessa (Heikka & Suhonen, 2019). Älä arkaile tuoda osaamistasi esille ja huolehdi sen ajantasaisuudesta jatkossakin. Selkeä ja tiedostettu pedagoginen ajattelu kantaa sinua työyhteisön ja vanhempien kanssa käytävissä keskusteluissa ja valintojen perusteluissa.
Muodosta oma johtamiskäsityksesi ja etsi tukea johtajana kasvamiselle
Mitä on hyvä opettajajohtajuus? Sen merkitys rakentuu laadukkaan varhaiskasvatuksen edellytyksistä (Heikka ym., 2025). Mieti, mitkä ovat tehtäväsi opettajajohtajana varhaiskasvatuksen tavoitteiden näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan opettajan pedagogiseen johtamiseen kuuluvat päivittäisen pedagogisen toiminnan ohjaaminen lapsiryhmässä, vastuu suunnittelusta, arvioinnista ja kehittämisestä ja niiden ohjaaminen tiimissä. Opettaja myös edistää tiimin jäsenten ammatillista kehittymistä. (Heikka, ym. 2022). Reflektoi omia vahvuuksiasi opettajajohtajana ja tunnista kehittämistä kaipaavat alueet osaamisessasi. Rakenna työyhteisöstäsi tukipilari omalle kasvullesi. Pyydä apua, koulutusta ja keskustele tehtävistäsi. Seuraa tutkimusta. Vaadi työyhteisössäsi selkeät rakenteet ja edellytykset opettajajohtajuuden toteuttamiseksi. Päiväkodin pedagoginen johtaminen on kehys, joka ohjaa johtamista lapsiryhmien tasolla (Heikka et al. 2016; Heikka & Suhonen, 2019). Pohdi myös johtamisfilosofiaasi. Millaiseen ihmis- ja johtamiskäsitykseen se perustuu? Tunnista tunteesi ja ajattelusi eri tilanteissa. Luo myönteistä ilmapiiriä, anna ajatuksille ja keskustelulle tilaa, innosta yhteiseen kehittämiseen. Se vie tiimin oppimista eteenpäin. Johda tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti, mutta älä mikromanageeraa.
Hyödynnä osaamistasi lasten ja tiimin parhaaksi
Levitä tutkimustietoa yhteisössäsi ja peilaa toimintaa myös kansallisiin ja paikallisiin linjauksiin ja tavoitteisiin. Katsele ympärillesi avoimesti, mutta kriittisesti. Pohdi vallitsevien käytäntöjen lähtökohtia. Kysy kohteliaasti, mutta suoraan käytäntöjen taustalla vaikuttavista näkemyksistä. Käytä kasvatustieteen tietoperustaa, kun rakennat lapsen oppimista ja kehitystä edistävää vuorovaikutusta, toimintaa ja ympäristöä lapsiryhmässäsi ja perustelet valintojasi. Johtajana opettaja soveltaa tavoitteista ja suunnitelmallista tiedolla johtamista, mikä vahvistaa tiimin osaamista ja varmistaa laadun. Hyvä johtaminen on asioiden taitavaa ja jatkuvaa perustelemista sekä tavoitteellista vaikuttamista ja yhteistyötä lasten ja tiimin parhaaksi (Heikka, 2014; Kahila ym. 2020).
Luota itseesi ja vahvista ammatti-identiteettiäsi
Tutkimuksemme mukaan opettajien ammatti-identiteeteissä on vaihtelua. Opettaja voi kokea epävarmuutta johtajana toimimisessa ja erityisesti vaikeiden keskustelujen käyminen voi tuntua työnsä aloittavasta opettajasta vaikealta (Heikka, ym., 2022). Vahva ammatillinen identiteetti antaa opettajalle perustan toimia lapsen edun mukaisesti silloinkin, kun se edellyttää toisten toimintaan puuttumista. Vahva identiteetti rakentuu sen tiedon varaan, että miksi olen tässä ja mikä on tehtäväni? Silloin opettajan toiminta perustuu johdonmukaisesti varhaiskasvatuksen tietoperustalle lapsen edun mukaisesti. Vahvan identiteetin omaava opettaja voi toimia joustavasti myös kehkeytyvissä tilanteissa. Juuri se tiukka paikka tulee yleensä eteen yllättäen. Ratkaisut ja niiden perustelut nousevat kasvatustieteellisestä osaamisesta, tavoitetietoisuudesta ja niiden pohjalle rakentuvasta pedagogisesta ajattelusta ja toimijuudesta.
Rakenna arviointikulttuuria ja kehittävää otetta
Reflektiivinen toiminnan tarkastelu tavoitteiden valossa on keskeisin opettajan työväline laadun kehittämisessä (Heikka ym., 2021). Tutkimuksemme mukaan opettajajohtajuuden toteutuminen on yhteydessä toiminnan kehittämiseen tiimissä. Sillä, miten opettaja ohjaa tiimiä havainnoimaan ja reflektoimaan on suuri merkitys kehittävien työtapojen vakiintumiselle tiimin toimintakulttuurissa (Waniganayake ym., 2019). Yhteinen, tavoitteisiin perustuva toiminnan reflektio luo tiimille ammatillisen kehittymisen tikapuut (scaffolding). Opettajan tehtävä on tuoda tähän keskusteluun tutkimustietoa, joka syventää reflektiota ja vie tiimin oppimista eteenpäin (Heikka ym, 2021). Osallista tiimin jäsenet havainnointiin, arviointiin ja pedagogiikan kehittämiseen innostavalla esimerkilläsi ja osallistavilla työtavoilla. Kannustava johtaminen, arvostava vuorovaikutus ja osallistaminen sitouttavat yhteisiin tavoitteisiin. Laatu on jokaisen tehtävä.
Pidä huolta itsestäsi
Jokainen tiimi on niin vahva kuin sen johtaja on. Lapset, huoltajat ja tiimisi tarvitsevat sinua. Pidä siis huolta hyvinvoinnistasi. Muista lämpö, armollisuus ja huumori kaikessa toiminnassasi lasten, huoltajien ja muun henkilökunnan kanssa ja ennen kaikkea itsesi kohdalla. Kaikkea ei voi eikä tarvitse hallita heti. Sinulla on oikeus ja velvollisuus kehittyä opettajana koko työurasi ajan. Usko tulevaisuuteen ja itseesi. Muista onnistumiset ja kiitä niistä itseäsi joka päivä.
Johanna Heikka
Yliopistotutkija
Itä-Suomen yliopisto
Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto, Filosofinen tiedekunta
Lähteet
Heikka, J. (2014). Distributed pedagogical leadership in early childhood education. Acta Universitatis Tamperensis 1908. Tampere: Tampere University Press.
Heikka, J., Hirvonen, R., & Muteveri, E. (2025). Distributed pedagogical leadership and quality in early childhood education. Research in Educational Administration & Leadership, 10(3), 723-769. https://doi.org/10.30828/real.1620071
Heikka, J., Kahila, S., & Suhonen,K. (2022). Shadowing teachers as pedagogical leaders in early childhood education settings in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 11(2), 151-173.
Heikka, J., Kahila, S., & Suhonen, K. (2022). Pedagogical leadership in early childhood education teachers’ work. Teoksessa H. Harju-Luukkainen, J. Kangas & S. Garvis (Toim.), Finnish Early Childhood Education and Care – A Multi-theoretical perspective on research and practice (ss. 13-26). Springer.
Heikka, J., Pitkäniemi, H., Kettukangas, T., & Hyttinen, T. (2021). Distributed pedagogical leadership and teacher leadership in early childhood education contexts. International Journal of Leadership in Education, 24(3), 333-348. https://doi.org/10.1080/13603124.2019.1623923
Heikka,J., & Suhonen,K. (2019). Distributed pedagogical leadership functions in early childhood education settings in Finland. Southeast Asia Early Childhood Journal, 8(2), 43-56.
Heikka, J., Halttunen, L., & Waniganayake, M. (2016). Investigating teacher leadership in ECE centres in Finland. Journal of Early Childhood Education Research, 5(2), 289-309.
Kahila,S., Heikka, J., & Sajaniemi, N. (2020). Teacher leadership in the context of early childhood education: Concepts, characteristics and enactment. Southeast Asia Early Childhood Journal, 9(1), 28-43.
Waniganayake, M., Heikka, J., & Halttunen, L. (2019). Enacting pedagogical leadership within small teams in early childhood education settings in Finland. Reflections on system-wide considerations. Teoksessa S. Cheeseman & R. Walker (Toim.), Pedagogies for leading practice (ss. 147-164). London: Routledge.