30.9.2025

Lapsen toivotun käyttäytymisen intensiivinen tuki

Oikein kohdennetuilla käyttäytymisen tukitoimilla voi olla suuri merkitys lapsen itsetunnolle, sosiaalisille taidoille ja arjessa tarvittaville valmiuksille. Lapsen Intensiivinen Tuki (LINTU) -tutkimushankkeessa selvitetään, miten varhaiskasvatusikäisten lasten toivottua käyttäytymistä ja sosiaalisia taitoja voidaan vahvistaa yksilöllisten tuen keinoin. Hankkeessa tutkitaan kahden tukimallin Check In – Check Outin (CICO) ja videoitsemallinnuksen (VIM) käytettävyyttä ja vaikuttavuutta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimus vastaa selkeään tarpeeseen, sillä yksilöllisten tukimenetelmien tutkimusperusta on rajallinen ja sosioemotionaalisten taitojen tukeminen ei ole vielä riittävän systemaattista (Karvi, 2019). Alustavat tulokset osoittavat, että sekä CICO- että VIM-tuki ovat toimivia ja helposti käyttöön otettavia tukimalleja lasten toivotun käyttäytymisen tukemiseksi. LINTU-hanke toteutetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella (2023–2025) ja hankkeen yhtenä tavoitteena on tuottaa tutkittuihin interventioihin perustuvaa materiaalia Opetushallituksen Avointen oppimateriaalien kirjastoon (Opetushallitus, 2025).

Vaikuttavan tuen pohjalla vahva toimintakulttuuri

Hankkeessa päiväkotiryhmissä otettiin käyttöön jompikumpi tutkituista interventioista ja niitä toteutettiin osana päiväkodin tavallista arkea. Päiväkodit toimivat Positiivisesti ryhmässä oppiva (ProVaka) -toimintakulttuurin mukaisesti. ProVaka toimintakulttuurissa korostuvat ennakoitavuus, selkeät käyttäytymisodotukset, toivotun käyttäytymisen järjestelmällinen vahvistaminen ja aikuisten johdonmukainen ohjaus (Karhu ym., 2021; Heiskanen ym., 2024). ProVakassa tukitoimet etenevät vaiheittain ryhmätason käytäntöjen vahvistamisesta yksilöllisiin tukimuotoihin, kuten lapsen tilanteeseen mukautettuun palautteeseen ja tehostettuun käyttäytymisen lisäohjaukseen. Ryhmätason käytännöt vahvistavat kaikkien lasten sosiaalisia taitoja ja rakentavat positiivista toimintakulttuuria päiväkotiin, kun taas yksilölliset tukimuodot tarjoavat lisätukea sitä tarvitseville lapsille. Hankkeen aikana toteutettu yhteistyö yliopiston ja tutkimuspäiväkotien kanssa mahdollistaa tukimallien pilotoinnin ja niiden kehittämisen arjen käytäntöihin sopiviksi ammattilaisten kokemusten avulla.

Tukimallit: Check in – Check out ja videoitsemallinnus

CICO-tuki tarkoittaa käytännössä lapselle käyttäytymisestä annettavan palautteen vahvistamista yksilöllisesti ja käyttäytymisen seuraamista systemaattisesti (Karhu ym., 2019). CICO-tuki perustuu käyttäytymispsykologisiin periaatteisiin (Kazdin, 2013) ja tähtää siihen, että lapsi saa runsaasti myönteistä palautetta, joka vahvistaa toivottua käyttäytymistä (Park & Blair, 2020). Varhaiskasvatuksen erityisopettajan johdolla lapsen kanssa toimivat aikuiset määrittelevät harjoiteltavan taidon (esimerkiksi pukeminen), motivointikeinot (lapselle mieluinen palkinto sovitusta määrästä onnistumisia) ja onnistumisen kriteerit lapsikohtaisesti. Päivittäiseen toteutukseen sisältyy Check-in-hetki, jossa lapselle muistutetaan ennen harjoiteltavaa tilannetta harjoiteltavasta taidosta, välitön palaute päivän aikana sekä CICO-kortin käyttö palautteen kuvallisena tukena. Päivä päätetään lapsen ja aikuisten yhteisellä Check-out-hetkellä, jossa lapsen onnistumiset käydään läpi ja jaetaan huoltajille. Tuen kokonaisuuden prosessi sisältää suunnittelun, päivittäisen toteutuksen ja tuen suunnitellun lopettamisen. Tukijakso kestää tyypillisesti muutamasta viikosta reiluun kuukauteen ja se lopetetaan, kun tilanteessa tarvittava käyttäytyminen alkaa sujua. Onnistuminen edellyttää koko tiimin sitoutumista ja lapselle sopivaa yksilöllistä mukauttamista.

VIM-tuki on videopohjainen menetelmä, jossa varhaiskasvatuksen ammattilaiset videoivat lapsen onnistunutta toimintaa haastavassa tilanteessa ja lapsi katsoo tätä lyhyttä (1–2 min) videota itsestään ennen vastaavan tilanteen toteuttamista (Mason ym., 2016). Menetelmä perustuu mallioppimiseen ja sosiaalisen oppimisen teoriaan (Bandura & Walters, 1977), ja sen tavoitteena on vahvistaa lapsen itseluottamusta, tilannekohtaista osaamista ja sosiaalisia taitoja. Tukijakso sisältää suunnittelun, videon valmistelun ja päivittäisen toteutuksen. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan avulla lapsen kanssa toimivat aikuiset valitsevat harjoiteltavan tilanteen tuen tarpeen mukaan. Video kuvataan mobiililaitteella huomioiden kuvattava tilanne, ajankohta ja lapsen rooli. Video editoidaan siten, että onnistumiset korostuvat. Lapsi katsoo videon juuri ennen harjoiteltavaa tilannetta. Tukijakso kestää tyypillisesti muutaman viikon ja se lopetetaan, kun tilanteessa tarvittava käyttäytyminen alkaa sujua. Keskeistä menetelmässä on positiivinen mallintaminen, tiimin sitoutuminen ja yksilöllinen mukauttaminen.

Jatkuva arviointi ja seuranta edellytyksenä tuen onnistuneelle kohdentamiselle

Molemmissa tutkittavissa tukimalleissa tuen vaikuttavuuden seuranta on keskeistä. Onnistumiset kirjataan ylös, ja lapsen edistymistä tuessa seurataan systemaattisesti. Myös lapsen antamaa palautetta ja kokemuksia kuullaan lapselle sopivilla tavoilla. Tämä tuen vaikuttavuuden arviointi tukee tukitoimien tarkempaa kohdentamista yksilöllisesti ja mahdollistaa sekä ryhmätasoisten että lapsikohtaisten käytäntöjen jatkuvan kehittämisen arjessa. Kun tuki kohdentuu oikein, voidaan hyvällä syyllä olettaa, että haastava käyttäytyminen vähenee ja toivottu käyttäytyminen lisääntyy. Selkeät myönteistä käyttäytymistä vahvistavat työkalut helpottavat näin varhaiskasvatuksen ammattilaisten työtä. Tutkimuksen tavoitteena onkin, että tutkitut työmallit juurtuvat vähitellen osaksi lapsiryhmien ja päiväkotien päivittäistä toimintaa, joissa niitä käytetään osana toimintakulttuuria, joka tukee kaikkien lasten käyttäytymistä.

Meri Liimatainen

Projektitutkija

Itä-Suomen yliopisto

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Filosofinen tiedekunta

Noora Heiskanen

Apulaisprofessori

Itä-Suomen yliopisto

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Filosofinen tiedekunta

Anne Karhu

Yliopistonlehtori

Itä-Suomen yliopisto

Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Filosofinen tiedekunta

Lähteet:

Bandura, A., & Walters, R. H. (1977). Social learning theory. Prentice Hall.

Heiskanen, N., Karhu, A., Savolainen, H., & Närhi, V. (2024). Implementing positive behaviour intervention and support in Finnish ECEC. Eur J Spec Needs Educ, 39(2), 265–280. https://doi.org/10.1080/08856257.2023.2207057

Karvi. (2019). Varhaiskasvatuksen laatu Suomessa. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus.

Kazdin, A. E. (2013). Behavior modification in applied settings (7th ed.). Waveland Press.

Karhu, A., Närhi, V. & Savolainen, H. (2019). Check in-Check Out Intervention for Supporting Pupils’ Behaviour: Effectiveness and Feasibility in Finnish Schools. European Journal of Special Needs Education 34 (1), 136–146. http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/08856257.2018.1452144

Karhu, A., Paananen, M., Närhi, V., & Savolainen, H. (2021). Implementation of the inclusive CICO Plus intervention for pupils at risk of severe behaviour problems in SWPBS schools. European Journal of Special Needs Education, 36(5), 758–772. https://doi.org/10.1080/08856257.2020.1809801

Mason, R. A., Davis, H. S., Ayres, K. M., Davis, J. L., & Mason, B. A. (2016). Video self- modeling for individuals with disabilities: Single-case meta-analysis. J Dev Phys Disabil, 28(4), 623–642. https://doi.org/10.1007/s10882-016-9507-3

Opetushallitus. (2025). Avointen oppimateriaalien kirjasto. https://www.oph.fi/fi/palvelut/avointen-oppimateriaalien-kirjasto

Park, E. Y., & Blair, K. S. C. (2020). Check-in/check-out implementation: Meta-analysis of group design studies. Educ Treat Child, 43, 361–375. https://doi.org/10.1007/s43494-020-00030-2