Varhaiskasvatus muutosprosessissa

Kuvituskuva 1. Pixabay.

Viimeisen vuosikymmenen aikana varhaiskasvatus on saanut enemmän mediatilaa kuin koskaan aiemmin. Mediassa ja sosiaalisessa mediassa on keskusteltu varhaiskasvatuksen pulmista, kuten laadun vaihtelusta, leikistä ja opettajapulasta. Keskusteluissa kuitenkin usein unohtuu, että varhaiskasvatuksessa eletään parhaillaan murrosvaihetta.

2010-luvulla olemme siirtyneet päivähoidosta varhaiskasvatukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhteiskunnassamme toiminta halutaan nähdä huoltajille suunnatun palvelun sijaan ensisijaisesti lapsille kohdennettuna palveluna (esim. Ranta, Sajaniemi, Eskelinen & Lämsä 2021). Tämä paradigman muutos on keskeinen, joka on samalla käynnistänyt muutosten sarjan, jonka keskellä elämme tänä päivänä.

Vuonna 2013 päivähoito siirtyi sosiaali- ja terveysministeriöstä opetusministeriön hallinnonalalle (jossa esiopetus jo oli). Tämä oli ensimmäinen askel kohti muutosten ketjua. Hallinnonalan siirron myötä määrättiin, että päivähoitolakia tulee uudistaa ja toiminnalle tulee laatia velvoittava opetussuunnitelma (varhaiskasvatussuunnitelman perusteet). Samassa varhaiskasvatus -käsite otettiin käyttöön, koska sillä haluttiin korostaa toiminnan tarkoittavan nimenomaan lapsille suunnattua palvelua. Varhaiskasvatus määriteltiinkin vuonna 2015 seuraavin sanoin: ”Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka ” (laki 580/2015).

Vuonna 2018 asetettiin varhaiskasvatuslaki, jossa määriteltiin varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne uudelleen. Korkeakoulutettujen määrä tuplattiin aiemmasta, henkilöstön koulutuspolkuja yhdenmukaistettiin ja eri ammattiryhmien erityisosaamista haluttiin tuoda vahvemmin esille. Lisäksi päiväkodin johtajalta vaaditaan tulevaisuudessa maisterin tutkintoa. Viimeisten vuosien aikana opettajat ovat saaneet enemmän aikaa toiminnan suunnitteluun ja arviointiin, lapsiryhmien pysyvyys on parantanut, palkkakehitystä on tapahtunut ja varhaiskasvatuksen opettajat siirtyvät opetushenkilöstön virka ja työehtosopimuksen piiriin. Ja edelleen kehitys jatkuu.

Kuvio varhaiskasvatuksessa tapahtuneista muutoksista vuodesta 1973 vuoteen 2020 asti.
Varhaiskasvatuksen muutoksia. Ranta 2021.

Olemme tällä hetkellä tilanteessa, jossa pyritään vastaamaan viime vuosina tapahtuneisiin muutoksiin. Varhaiskasvatukseen tulee kouluttaa lisää opettajia sekä päiväkodin johtajiksi haluavia henkilöitä. Erilaisia koulutuspolkuja varhaiskasvatuksen opettajaksi on luotu. Yksi tällainen esimerkki on nyt alkava 1000+ koulutus, jossa jo aiemmin alalla työskentelevät ammattilaiset voivat opiskella itselleen varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuden. Keväällä 2022 alkaa puolestaan Itä-Suomen yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskuksen Chydeniuksen kanssa yhteistyössä monimuotokoulutus, 75+, jossa aiemmin kasvatustieteitä opiskelleet voivat lukea itselleen varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden 1,5 vuodessa (75op). Lisätietoja opinnoista voit lukea linkistä: https://www.uef.fi/fi/artikkeli/monimuotokoulutuksesta-apua-varhaiskasvatuksen-opettajien-kipeaan-tarpeeseen.

 

Haku varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden antaviin opintoihin (75op) alkaa 1.9.2021

  • Itä-Suomen yliopiston ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen yhteistyössä toteuttama Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittama koulutus (75+-hanke).
  • Hakukelpoisia koulutukseen ovat henkilöt, jotka ovat suorittaneet kasvatustieteen kandidaatin tai kasvatustieteen maisterin tutkinnon.
  • Koulutus alkaa tammikuussa 2022, ja se on kestoltaan noin 1,5 vuotta.
  • Koulutuksen laajuus on 75 op sisältäen kaksi harjoittelua.
  • Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena ja se sisältää lähiopetusta, verkko-opetusta sekä itsenäistä työskentelyä. Lähiopetuspäiviä on arviolta 3–5/kk, Itä-Suomen yliopiston koulutuksen lähiopetus toteutetaan Joensuussa.
  • Koulutus tuottaa kelpoisuuden toimia varhaiskasvatuksen opettajana varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa.
  • Itä-Suomen yliopiston järjestämään koulutukseen valitaan 10 opiskelijaa.
  • Hakuaika koulutukseen on 1.–15.9.2021 (https://opintopolku.fi/app/#!/koulutus/1.2.246.562.17.90963589099)       

 

Lisätietoja Itä-Suomen yliopiston toteutuksesta:
vaka.haku(at)uef.fi

Lisätietoja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen toteutuksesta:
Yliopistonopettaja Essi Korkeaniemi: essi.korkeaniemi(at)chydenius.fi

 

Lähteet

Laki 580/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150580 

Ranta, S., Sajaniemi, N., Eskelinen, M. & Lämsä, T. (2021). Päivähoidosta varhaiskasvatukseen – Pedagogisen toiminnan edellytykset suomalaisessa päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa. Katsaus. Kasvatus & Aika, 15(2). 60-72. https://doi.org/10.33350/ka.103194

 

Kirjoittaja

Samuli Ranta, KT
Yliopistotutkija (UEF)

Tutkittua varhaiskasvatuksesta -sivuston päätoimittaja

Twitter: @hraranta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.