Vaikuttava käyttäytymisen tuki edellyttää toimintakulttuurin muutosta: ProVarhaiskasvatus -toimintamalli

Kirjoittajat KT, VEO Noora Heiskanen ja KT, EO Anne Karhu tutkivat näyttöön perustuvaa ProVarhaiskasvatus -toimintamallia.

Kuvituskuva1. Pixabay

Kun lapsi tarvitsee kehityksen ja oppimisen varmistamiseksi tukea varhaiskasvatuksessa, tulee tuen olla vaikuttavaa ja näyttöön perustuvaa. Tämä tarkoittaa, että käytettyjen tuen menetelmien tulee pohjautua tutkimustietoon ja niiden positiivista vaikutuksista lapsille tulee olla näyttöä. Käyttäytymisen tukemisen osalta suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on todettu olevan näiltä osin puutteita, sillä käytetyt sosioemotionaalisten taitojen tukemisen menetelmät eivät selvityksen (Määttä ym., 2017) mukaan ole näyttöön perustuvia eikä näiden taitojen tukeminen ole systemaattista.

Yksi keskeinen tutkimukseen pohjaava tieto käyttäytymisen tukemiseen liittyen on, että lapsen käyttäytymisen haasteiden menestyksekäs tukeminen edellyttää toimintakulttuurin ja pedagogisten käytänteiden muutosta. Käyttäytyminen mielletään helposti yksittäisen lapsen toteuttamaksi toiminnaksi ja käyttäytymisen tuki tästä seuraten lapsen tukemiseksi käyttäytymään tulevaisuudessa toivotummalla tavalla. Tosiasiassa käyttäytyminen, niin toivottu kuin ei toivottu, on sosiaalinen ja tilannesidonnainen tapahtuma, jossa ovat mukana sekä lapsi että ympäristö, muut ihmiset, pedagogiset toimintatavat ja vuorovaikutuksen tavat.

ProVarhaiskasvatus -toimintamalli sosioemotionaalisten taitojen tutkimusperustaisen tukemisen keinona

Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus eli ProVaka on Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin yhteistyössä kehittämä koulutus- ja ohjauskokonaisuus, jonka tavoitteena on rakentaa koko päiväkodin yhteinen toimintamalli sosiaalisten taitojen vahvistamiseen. ProVaka -toimintamalli perustuu päiväkodissa tehtävään kehittämistyöhön, jonka selkärangan muodostaa päiväkodin ammattilaisista koostuva ProVaka -tiimi ja tiimin saama ohjauksellinen tuki ProVaka -ohjaajalta. Tiimin johdolla koko päiväkodin työyhteisö aloittaa yhteisten käyttäytymisodotusten ja niistä johdettujen tilannekohtaisten toimintaohjeiden muodostamisen ja opettamisen lapsille sekä kohdennetun positiivisen palautteen antamisen. Keskeinen työtapa on onnistumisten huomaaminen niin lasten kuin työkavereiden toiminnassa. ProVaka -toimintamalliin sisällytetään myös yhdessä sovitut keinot lasten ei-toivottuun käyttäytymiseen puuttumiseen.

ProVaka -kehittämistyön tavoitteena on vähentää varhaiskasvatuksessa koettuja käyttäytymisen ongelmia ja lisätä varhaiskasvatuksen työyhteisön kaikkien jäsenten yhteistä sitoutumista opetettaviin sosiaalisiin taitoihin. Toimintamalli vahvistaa myös varhaiskasvatuksen inklusiivista toimintaympäristöä sekä tukee toimintakulttuurin kehittymistä sosiaalisia taitoja arvostavaksi ja henkilöstön yhdenmukaisia ohjauksen tapoja hyödyntäväksi. Teoreettisesti toimintamallin taustalta voidaan tunnistaa ekologinen psykologian keskeisiä teoreettisia perusteita ja lisäksi se nojaa vahvasti käyttäytymispsykologisen tiedon hyödyntämiseen varhais-kasvatuksen ammattilaisen työssä.

Kuvituskuva2. Pixabay

ProVaka -toimintamallia koskevat tutkimustulokset lupaavia

ProVaka -toimintamallin käytettävyyttä ja vaikuttavuutta on tutkittu kahdessa Opetushallituksen rahoittamassa tutkimus- ja kehittämishankkeessa vuosina 2018-2020. Pilottitutkimus vuosina 2018-2019 avasi päiväkotien vaiheittaista kehittymistä ProVaka -toimintakulttuurin rakentamisessa ja lasten osallisuuden huomioimista 20 itäsuomalaisessa päiväkodissa. Alustava tulokset osoittavat, että ProVaka -toimintamallin avulla lasten ja ammattilaisten yhteistyössä rakentui toimintakulttuuri, jossa lapselle muodostuu parhaimmillaan aktiivinen ja aloitteellinen rooli toimintakulttuurin kehittämisessä (Karhu, Heiskanen & Närhi, 2021). Pilottitutkimuksessa toimintamallin hyväksyttävyys ja fideliteetti, eli toimintamallin toteuttamisen laadukkuus, todettiin myös hyviksi (Karhu ym., 2021).

Vuosina 2019 – 2020 ProVaka -toimintamallin vaikuttavuutta lasten käyttäytymiseen tutkittiin satunnaistetun koe-kontrolli -asetelman avulla. Tässä tutkimuksessa oli mukana yli 80 päiväkotiryhmää ympäri Suomen. Ensimmäiset tutkimushavainnot hankkeesta vahvistavat aiempia havaintoja siitä, että aikuisten antaman positiivisen palautteen määrän lisääntyminen voidaan havaita jo parin kuukauden intensiivisen työskentelyn jälkeen. Niissä päiväkodeissa, joissa ProVaka -toimintamallia toteutettiin hyvällä fideliteetillä, havaittiin muutoksia myös lasten käyttäytymisessä sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten arvioissa lasten käyttäytymisen haastavuudesta. Toisaalta ProVaka -toimintamallin menestyksekäs toteuttaminen ja hyvän fideliteetin saavuttamien edellyttää ammattilaisilta vahvaa sitoutumista ja pitkäjänteistä työskentelyä.

Keskeinen tutkimushavaintomme molemmista tutkimushankkeista oli se, että varhaiskasvatuksen henkilökunta ympäri Suomen koki ProVaka -toimintamallin hyväksyttäväksi tavaksi tukea lasten sosiaalisten taitojen oppimista. Tutkimusryhmämme on myös saanut varhaiskasvatuksen kentältä paljon kannustavaa palautetta ProVaka -toimintamallin kehittämis- ja tutkimustyön jatkamiseksi.

Kirjoittajat

Noora Heiskanen, KT, VEO
Yliopistotutkija (erityispedagogiikka) 1.8.2021 alkaen

Anne Karhu, KT
Tutkijatohtori (erityispedagogiikka)

Lähteet

Karhu, A., Heiskanen, N., & Närhi, V. (2021). Kohti sosioemotionaalisia taitoja ja lasten osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria: ProVaka-toimintamallin pilottivaiheen analyysi. Journal of Early Childhood Education Research, 10(1), 83-113. Avoimesti saatavilla osoitteessa: https://jecer.org/wp-content/uploads/2021/02/Karhu-Heiskanen-Narhi-Issue10-1.pdf

Määttä, S., Koivula, M., Huttunen, K., Paananen, M., Närhi, V., Laakso, M.-L., & Savolainen, H. (2017). Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Tilannekartoitus. Raportit ja selvitykset 2017:17. Helsinki: Opetushallitus. Saatavilla: http://oph.fi/julkaisut/2017/lasten_sosioemotionaalisten_taitojen_tukeminen_varhaiskasvatuksessa