Esittelyssä Sm4rt LOC – Learning Observation Classroom

Pelit ja leikit ovat tärkeä osa kaikenikäisten lasten arkea. Varhaiskasvatusikäiselle lapselle lelut eivät ole vain leluja, vaan myös oppimisen välineitä. Lelut ovat osa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä, joiden molempien tehtävä on innostaa ja kannustaa lapsia oppimaan (Opetushallitus, 2018). Itä-Suomen yliopistossa on syksystä 2020 asti ollut käytössä Sm4rt LOC – Learning Observation Classroom, joka tarjoaa pelillisyyteen ja leikillisyyteen perustuvan, aivan uudenlaisen pedagogisen toimintaympäristön.

Sm4rt LOC – Learning Observation Classroomissa on kyse opetus- ja tutkimuskäyttöön suunnitellusta pakohuoneympäristöstä. Tilat käsittävät valvomon ja kolme pakopelihuonetta. Huoneisiin (3kpl) asennetut laitteistot mahdollistavat monipuolisen tutkimusaineiston keräämisen video- ja äänitallenteiden avulla. Pakohuoneen idea on monelle tuttu, mutta miten tätä ideaa voi hyödyntää opetuksessa? Millaisia mahdollisuuksia tämä uusi toiminta ympäristö antaa opettajankoulutukselle?

Pakohuoneet ovat nykyisin yleistyneet ja ovat tulleet osaksi suomalaisten vapaa-ajanviettoa. Pakohuoneet tarjoavat osallistujille yhteistä tekemistä, aivoja kutkuttavia arvoituksia ja ongelmia sekä oivaltamisen ja onnistumisen riemua. (Rautiainen, M., 2018) Kokemukset ja immersiivisyys ovat vahvasti läsnä pakohuoneessa, jolloin hyvin toteutetut pakohuoneet tempaavat mukaansa ja ulkopuolinen maailma unohtuu (McMahan, 2003). Pelin avulla osallistujan keskittyminen kohdentuu täysin luovaan ongelmanratkaisuun, jossa voi tarvita myös vuorovaikutusta ja yhteistyötä muiden samassa huoneessa olevien kanssa.

Jos tarkastellaan pakohuonetta pedagogisena toimintaympäristönä, voidaan huomata selkeitä yhtymäkohtia varhaiskasvatussuunnitelman (Opetushallitus, 2018) oppimiskäsityksen kanssa. Pakohuoneessa lasten on mahdollista mm. vuorovaikutus ja yhteistyötaitoja erilaisten ongelmien ratkaisun yhteydessä, mikä ei onnistu ilman aktiivista toimintaa. Immersiivisyyden kokemus puolestaan ruokkii lasten synnynnäistä uteliaisuutta ja halua oppia ja parhaimmillaan siinä yhdistyykin kokonaisvaltaisesti erilaiset tiedot, taidot, toiminta, tunteet, aistihavainnot, keholliset kokemukset sekä kieli ja ajattelu.

Kun tarkastellaan oppimista pakohuoneympäristössä matematiikan näkökulmasta, niin tällöin on kyse oppimisprosessista, jossa on mukana sekä kognitiivinen että affektiivinen näkökulma (Ahtee, M., Hannula., M.S, Laine, A., Näveri, L., Pehkonen, E., Portaankorva-Koivisto, P., Wass, S. 2016; Rautiainen, M., 2018). Kognitiivisella näkökulmalla tarkoitetaan pakohuoneiden yhteydessä huoneesta löytyviä ongelmia, joita huoneessa olevat pyrkivät ratkaisemaan sekä materiaaleja, joiden avulla huoneessa olevat pyrkivät ongelmat ratkaisemaan. Affektiivisella näkökulmalla taas tarkoitetaan pakohuoneessa toimineen ihmisen kokemuksia, jotka oppimisprosessissa kytkeytyvät lasten mielentilaan ja pakohuoneessa vallitsevaan ilmapiiriin. Ongelmanratkaisussa saavutetaankin parempia tuloksia ja onnistumisen kokemuksia, kun yksin työskentelyn sijaan työskennelläänkin pareittain tai ryhmässä (Ahtee, M., Hannula., M.S, Laine, A., Näveri, L., Pehkonen, E., Portaankorva-Koivisto, P., Wass, S. 2016). Tällöin tilanne tuntuu turvallisemmalta ja puhuminen auttaa ajattelun selkeyttämisessä, sillä lapset, jotka pohtivat ongelmia kokevat yleisesti uteliaisuutta, turhautumista, hämmennystä ja tyytyväisyyttä. Pakohuoneen tuottama kognitiivinen ja affektiivinen haaste ovat oppimisen kannalta optimaalisia, kun pakohuoneen ongelmia ratkaistessaan lapsi ns. pääsee flow-tilaan (Ahtee, M., Hannula., M.S, Laine, A., Näveri, L., Pehkonen, E., Portaankorva-Koivisto, P., Wass, S. 2016), jota immersiivisyyden kokemus vahvistaa.

Kuva valvomosta

Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksessa opiskeleville Sm4rt LOC – Learning Observation Classroomin tilat tarjoavat mm. mielenkiintoisen haasteen ja mahdollisuuden syventää pedagogista tietoaan ja taitoaan oppimisprosessin suunnittelijana, ohjaajana ja arvioijana esimerkiksi opinnäytetöissä tai kutsumalla lapsiryhmiä kokeilemaan opintojaksolla suunniteltua pakohuonepeliä. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutuksessa pakohuonepedagogiikkaan ja Sm4rt LOC – Learning Observation Classroomiin päästään tutustumaan valinnaisella ”Maailman tarkastelu matemaattisin silmin” -opintojaksolla. Tervetuloa mukaan!

Henri Heiskanen
Itä-Suomen yliopisto
Yliopisto-opettaja, matematiikan pedagogiikka

Lähteet:

Ahtee, M., Hannula, M., Laine, A., Näveri, L., Pehkonen, E., Portaankorva-Koivisto, P. & Wass, S. (2016). Iloa ongelmanratkaisuun. Helsingfors: Kustannusosakeyhtiö Otava.

McMahan, A. (2003). Immersion, engagement, and presence: A method for analyzing 3-D video games. Teoksessa W. Mark & B. Perron (Eds.) The video game theory reader (pp. 67-86), New York, NY, USA: Routledge.

Opetushallitus (2018). Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2018. Määräykset ja ohjeet 2018:3a. Saatavilla: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet.pdf 

Rautiainen, M. (2018). Teoksessa M. Rautiainen, R. Tallavaara, S. Kupainen, A. Veijola (toim.) Historiaa lukkojen takana : avaimia pakohuoneiden käyttöön historian opetuksessa (p. 5). Saatavilla: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/62752/978-951-39-7633-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kuvat: Ville Tahvanainen.