Mistä digitalouden tuloverotuskeskustelussa on kysymys?

Mika Nissinen

Kirjoittaja on finanssioikeuden yliopisto-opettaja.

DIGITALOUDEN (digitaalinen liiketoiminta) verotuskeskusteluissa digitalouden verotus on ymmärretty useassa tilanteessa jollain tavalla uutena asiana jopa veroasiantuntijoiden keskuudessa. Verotuksen ja verotusoikeuden näkökulmasta digitalouteen liittyvässä verotuksessa on kuitenkin kyse samasta asiasta kuin muun liiketoiminnan verotusoikeuden osalta. Kysymys on digitaloutta harjoittavan yrityksen verotusoikeuden jaosta valtioiden välillä. Nykyinen tuloverotusjärjestelmä ja erityisesti tuloverosopimusoikeus ei anna lähdevaltiolle yleistä verotusoikeutta liiketuloon, jos ulkomainen yritys ainoastaan myy ulkomailta käsin tavaroita tai palveluita lähdevaltioon.

NYKYINEN TULOVEROTUSOIKEUS perustuu vahvasti siihen, missä yrityksen avainhenkilöt sijaitsevat, missä yrityksen arvo muodostuu, sekä missä yritystoimintaa harjoitetaan. Perusteet sijaintivaltion (onpa sijaintivaltiona asuin- tai lähdevaltio) verotusoikeudelle ovat perinteisesti liittyneet siihen, että yritys hyötyy yhteiskunnan infrasta sekä sen tarjoamista palveluista ja myös käyttää näitä kyseisessä valtiossa. Tästä johtuen yrityksen on perusteltua osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen maksamalla tulosta veroa kyseiseen valtioon. Perusteena on lisäksi muun muassa kilpailuneutraliteettiperiaatteet valtiossa toimivien yritysten välillä.

FYYSISEN LÄSNÄOLON osalta on huomioitava, että se sisältää myös mobiilin eli liikkuvan yritystoiminnan valtiossa. Edellytyksenä on siten lähinnä sijainti (liiketoiminnan harjoittaminen) kyseisessä valtiossa. Mikäli digitalouden verotusoikeutta haluttaisiin laajentaa lähdevaltion osalta, edellyttäisi se uuden verotusoikeusperusteen määrittämistä lähdevaltion verotusoikeuden muodostamiselle. Tämä voisi liittyä esimerkiksi siihen, että riippumatta yrityksen sijainnista, yritys hyötyy siitä, että yhteiskunta mahdollistaa yrityksille maksukykyiset asiakkaat. Näkemys on perusteltu, ja tätä voitaisiin käyttää myös lähdevaltion verotusoikeuden perusteena digitalouden osalta. Verotusoikeutta ei tarvitse välttämättä liittää kiinteän toimipaikan muodostumiseen, vaan ratkaisuvaihtoehtoja digitalouden verotusoikeuden laajentamisessa on useita. Siten esimerkiksi digitalouteen liittyvä keskustelu ”digital presence” –määritelmästä ja siihen liittyvästä kiinteästä toimipaikasta on ainoastaan yksi mahdollinen vaihtoehto digitalouden verotusoikeuden laajentamisessa.

MYÖS KIINTEÄN toimipaikan määritelmään liittyy paineita kehittää esimerkiksi sanamuotoja ja tulkintaa niin, että se paremmin vastaisi nykypäivän liiketoimintaympäristöä. Kiinteä toimipaikka ei nykyiselläänkään edellytä mitään muodollista fyysistä toimistoa tms., mikäli toiminnan luonne (mobiili liiketoiminta) ei edellytä tällaista. Kiteytetysti, kiinteä toimipaikka muodostuu sinne missä liiketoimintaa pysyvästi harjoitetaan, minkä periaatteen korostaminen kiinteään toimipaikkaan liittyvissä määräyksissä sekä tulkinnassa olisi syytä ottaa huomioon. Tämä poistaisi esimerkiksi sellaista tarpeetonta ja epäjohdonmukaista tulkintaa, jossa esimerkiksi veroviranomainen on ”varmuuden vuoksi” katsonut muodostuvan kiinteän toimipaikan jopa työntekijöiden majoitustiloihin, missä liiketoimintaa on hyvin vaikea katsoa harjoitettavan. Kiinteän toimipaikkaan liittyviin muutostarpeisiin vaikuttaa luonnollisesti muun muassa se, millä tavalla digitalous ja sen verotusoikeuden jakoperusteet on tarkoitus tulevaisuudessa määrittää valtioiden välillä.

GLOBAALILLA TASOLLA asiassa on kyse verotuksen oikeudenmukaisuudesta ja verotusoikeuden oikeudenmukaisesta jaosta valtioiden välillä; miten digitalouden verotusoikeus tulisi jakautua valtioiden välillä. Suomen näkökulmassa asiassa on syytä huomioida muun muassa se, että Suomessa on vahva digitalouden osaaminen, ja Suomi vientivaltiona tarjoaa paljon digitaalisia palveluita sekä myy tavaroita digitaalisesti toisiin valtioihin ilman fyysistä läsnäoloa toisessa valtiossa. Siten mikäli lähdevaltioiden tuloverotusoikeutta laajennettaisiin, olisi asiassa syytä tehdä selvitystä siitä, tarkoittaisiko tämä Suomen osalta verotulojen pienenemistä. Veropoliittiset intressit voivat olla erilaisia globaalista näkökulmasta sekä Suomen näkökulmasta katsottuna.

Blogikirjoitus perustuu Eduskunnan verojaostolle pyynnöstä annettuun lausuntoon digitalouden verotuksesta.

Lisätietoa digitalouden verotukseen liittyvästä käsittelystä Eduskunnassa
Asiantuntijalausunnot sekä kirjoittajan yksityiskohtaisemmat näkökulmat asiaan liittyen