Oppilaitosympäristöissä tapahtuvissa rikoksissa esiintyy kunnittaista vaihtelua

Mika Sutela, Olli Lehtonen & Henri Rikander

Sutela on empiirisen rikosoikeustutkimuksen dosentti, Lehtonen talousmaantieteen dosentti ja Rikander poliisioikeuden dosentti Itä-Suomen yliopistossa

Nuorisorikollisuus, erityisesti kouluväkivalta ja väkivaltaisuudet yleisemminkin, ovat puhututtaneet ja aiheuttaneet huolta viime aikoina. Tutkimuksessamme havaitsimme, että väkivaltarikollisuutta poliisin tietoon tulee oppilaitosympäristöstä huomattavasti vähemmän kuin omaisuusrikollisuutta ja että oppilaitoksissa tapahtuvissa, poliisin tietoon tulevissa rikoksissa esiintyy kunnittaista vaihtelua sekä alueellista keskittymistä.

Aineisto myös paljastaa, että tekopaikkakirjauksilla mitattuna suurimmista kaupungeista opiskelijoiden määrään (per 1 000) suhteutettu rikollisuustaso kaikki rikoslakirikokset huomioiden on suurin Vantaalla, Porissa ja Espoossa. Kuopio sijoittuu 12. ja Joensuu 15. sijalle Suomen 15 suurimman kaupungin listalla. Väkivaltarikosten osalta kärkikolmikossa Porin paikan ottaa Jyväskylä, omaisuusrikoksissa Espoon paikan puolestaan Vaasa.

Itä-Suomen näkökulmasta väkivaltarikokset, kuten myös kaikki rikoslakirikokset, huomioon ottaen Lemi, Imatra ja Ilomantsi ovat rikollisimpien kuntien joukossa. Omaisuusrikoksissa Imatra, Pieksämäki ja Leppävirta ovat itäsuomalaisista kunnista kärjessä. Kaikki rikoslakirikokset huomioiden vähiten rikollisuutta oppilaitosympäristöissä on esiintynyt Itä-Suomen kunnista Polvijärvellä, Rantasalmella ja Joensuussa. Ilmoitusalttius vaikuttaa havaintoihin todennäköisesti suurestikin, sillä voidaan arvioida, että kunnittaista vaihtelua esiintyy runsaasti siinä, missä määrin oppilaitoksista tehdään rikosilmoituksia poliisille.

Haasteellisimmat aluemuodostumat sijoittuvat lähinnä Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen sekä Kaakkois-Suomeen. Oppilaitosturvallisuuden näkökulmasta nämä muodostumat ja niihin kuuluvat kunnat ovat niitä, joissa oppilaitosympäristöissä tehtyjen rikosten kehitystä tulisi erityisesti seurata. Kuntaluokista rikoslakirikoksia esiintyy tekopaikkakirjauksilla mitattuna eniten kaupunkien läheisellä maaseudulla, pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa.

Tutkimuksessa havaitut kuntaluokkien ja kuntien väliset suuret erot edellyttävät tulevaisuudessa tilanteen seurantaa, jotta oppilaitosturvallisuus ei heikkene ja erot oppilaitosturvallisuudessa kuntien, kuntaluokkien tai spatiaalisen analyysin paljastavien kuntaryppäiden välillä eivät suurene. Kaupunginosia ja yleisemminkin kuntien koskevien tietojen ja tilastojen kehittäminen olisi tarpeen, jotta myös paikalliset vaihtelut kuntien sisällä voitaisiin huomioida tutkimustuloksissa. Poliisin tilastotiedot esimerkiksi hälytystehtävistä ja rikoksentekopaikoista eivät tällä hetkellä mahdollista kuntien sisäistä vertailua.

Alueellisen vaihtelun lisäksi oppilaitoksissa tapahtuvissa rikoksissa on myös ajallista vaihtelua. Väkivallan osalta lukuvuoden sisäistä vaihtelua esiintyy paljon vähemmän kuin omaisuusrikollisuudessa. Omaisuusrikollisuus oppilaitosympäristössä keskittyy lukuvuoden alku- ja loppuhetkiin, erityisesti syyskuukausiin, kun taas väkivaltarikollisuus on yleisimmillään loppusyksystä eli marraskuussa. Eri arkipäivistä eniten omaisuusrikollisuutta tapahtuu perjantaisin ja vähiten alkuviikosta maanantaisin ja tiistaisin. Eniten kirjauksia väkivallasta tehdään tiistaisin. Kellonaikojen perusteella väkivallanteoissa korostuu kello 12 alkanut tunti, joka on ollut selvästi yleisin tapahtuma-ajaksi kirjattu kellonaika. Nämä havainnot ovat kouluille tärkeää informaatiota siitä, että nuorten kohtaamisiin tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja toisaalta myös siitä, mihin ajankohtiin koulupäivien aikana valvontaa.

Tutkimuksemme tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, missä ja milloin yleisimpiä oppilaitosympäristössä esiintyviä rikollisuusmuotoja tapahtuu. Näitä kysymyksiä ei ole aikaisemmin tarkasteltu Suomessa, vaikka ne ovat keskeisiä kasvatettaessa tietoisuutta ja pyrittäessä ymmärtämään ilmiön ajallista ja maantieteellistä ulottuvuutta. Tätä tilannekuvaa tarvitaan esimerkiksi suunniteltaessa ja kohdennettaessa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä oppilaitosympäristössä.

Aikaisemmissa tutkimuksissa oppilaitosympäristöjen rikollisuutta on tarkasteltu lähinnä yksittäisillä tilastoilla, jotka kuvaavat rikosten esiintyvyyttä koko maassa. Näiden tarkastelujen perusteella tilannekuva oppilaitoksissa tapahtuvien rikosten esiintyvyydessä jää tarkentumatta.  Tutkimuksessa tuotettu tieto auttaa opetuksen järjestäjää muodostamaan tietoisuutta oppimisympäristöissä tapahtuvasta rikollisuudesta, mutta myös arvioimaan oppilaitosturvallisuuden tilannetta Suomessa.