Monikulttuurinen työyhteisö ei synny itsestään – mutta se voi rakentaa sote-alalle veto- ja pitovoimaa
Keväällä Kuopiossa kokoonnuimme päättämään Veto- ja pitovoimaa monikulttuurisesta työyhteisöstä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle (VETOA) -hanketta ja tarkastelemaan, mitä hankkeen aikana opimme monikulttuurisista työyhteisöistä. Maaliskuussa 2024 käynnistynyt Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen, humanistisen osaston ja jatkuvan oppimisen keskuksen yhteinen ESR+ -rahoitteinen hanke sai alkunsa tilanteessa, jossa kansainvälinen rekrytointi lisääntyi. Samalla nousi esiin tarve kehittää käytäntöjä työntekijöiden vastaanottoon, perehdytykseen ja sujuvaan integroitumiseen osaksi työyhteisöjä.
Hankkeen aikana tarkentui nopeasti käsitys siitä, että veto- ja pitovoimaa ei rakenneta yksittäisillä ratkaisuilla. Olennaista on se, millaisiksi käytännöt muotoutuvat arjessa – vuorovaikutuksessa, perehdytyksessä, johtamisessa ja työn organisoinnissa. Työpajat, koulutukset ja sparraus loivat kehittämiselle rakenteen, mutta keskeiset muutokset syntyivät työyksiköissä, kun omaa toimintaa tarkasteltiin yhdessä.
Veto- ja pitovoima rakentuvat arjessa
Pitovoima alkaa jo ennen ensimmäistä työpäivää. Hankkeen alussa tehty kirjallisuuskatsaus ja hankkeen aikainen haastattelututkimus vahvistivat näkemystä siitä, että rekrytointi ja työn aloitus muodostavat jatkumon. Rekrytointivaiheen tiedon selkeys, kielivalmennus ja työyksikön valmius kohdata uusi työntekijä vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaiseksi alku muodostuu.
Myös kyselyt ja muut hankkeen aikana kertyneet havainnot osoittivat, että monikulttuurinen osaaminen heijastuu suoraan työyhteisön toimivuuteen. Kun erilaiset taustat huomioidaan, vuorovaikutusta tuetaan ja viestintä on selkeää, myös työilmapiiri, työtyytyväisyys ja halu pysyä työssä vahvistuvat. Kieli on tässä keskeinen tekijä: suomen kieli voi rajoittaa osallistumista, mutta ratkaisevaa on se, millaisia yhteisiä kielikäytänteitä työpaikalla muodostuu. Kielitietoisessa työyhteisössä vastuu ymmärtämisestä ja ymmärretyksi tulemisesta jaetaan koko tiimin kesken.
Kokonaisuutta jäsentää hankkeessa kehitetty Veto- ja pitovoimaisen monikulttuurisen työyhteisön malli. Sen ytimessä kulttuurinen ja kielellinen kyvykkyys, arjen työkäytännöt ja työntekijöiden kokemukset vahvistavat toisiaan ajan kuluessa. Osaaminen ymmärretään yhteisenä kyvykkyytenä, joka näkyy arjessa osallisuutena, yhteistyön sujuvuutena, oppimisena, työtyytyväisyytenä, sitoutumisena ja pysyvyytenä. Kyse ei ole vain yksilön sopeutumisesta, vaan myös siitä, miten työyhteisö rakentaa sellaiset käytännöt, että jokaisella on mahdollisuus päästä mukaan.
VETOA-hankkeen keskeinen oivallus tiivistyy ajatukseen: monikulttuurinen työyhteisö ei ole asia, johon vain sopeudutaan, vaan mahdollisuus rakentaa työelämää, jossa osallisuus, yhteistyö ja kestävyys vahvistuvat kaikkien hyväksi. Työ tämän aiheen parissa jatkuu tutkimuksena HIRE-hankkeessa, jossa tarkastellaan kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten työyhteisöjen veto- ja pitovoimatekijöitä sekä rekrytointiin ja työhön sitoutumiseen liittyviä käytäntöjä
Rahoittajatiedot:
ESR+ hanke nro: S30610 – Veto- ja pitovoimaa monikulttuurisesta työyhteisöstä Pohjois-Savon hyvinvointialueelle.
TSR hanke nro: 240325 – Kulttuurillisesti ja kielellisesti moninaisten työyhteisöjen veto- ja pitovoimaelementit: pitkittäinen monimenetelmäpilottitutkimus.
Linkit:
Veto- ja pitovoimaa monikulttuurisesta työyhteisöstä (VETOA ESR-hanke, uef.fi/vetoa) – uef.fi/vetoa
FIN: UEF_Vetoa_Esite_FIN.pdf
ENG: UEF_Vetoa_Esite_ENG.pdf
Kirjoittaja:
Krista Jokiniemi, yliopistonlehtori, VETOA projektipäällikkö, HIRE tutkimusjohtaja
