Tutkimustyön kehittyminen hoitotieteessä
Kirjoittaja: Professori Hannele Turunen TtT, esh, Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto
Kesäkuun alussa vietimme Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen promootiota, jonka tohtoripromootioon osallistui lukuisia hoitotieteestä väitelleitä tohtoreita ja heidän läheisiään sekä vihittäviä kunniatohtoreita. Oli ilo osallistua tähän akateemiseen juhlaan ja tavata tohtoreita, jotka nykyisin työskentelevät erilaisissa tutkimusosaamista edellyttävissä tehtävissä Suomessa ja kansainvälisesti. Alkukesän vehreys Kallaveden rannoilla kehysti upeasti juhlaa.
Promootio, latinasta johdettuna ”promovere: siirtää eteenpäin, edistää, ylentää”, on 800 vuoden takainen akateeminen traditio. Maassamme ensimmäinen promootio järjestettiin vuonna 1643 Turun Akatemian toimesta ja perinne on jatkunut katkeamattomana siitä lähtien eri yliopistojen akateemisena juhlana. (https://www.uef.fi/fi/promootio). Hoitotieteen oppiaineen osalta perinne maassamme on luonnollisesti tähän verrattuna lyhyt, vajaat 50 vuotta. Kuitenkin hoitotieteestä on tässä lyhyessä ajassa kehittynyt merkittävä opetuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yliopistollinen toimija. Kansalliset ja kansainväliset monitieteiset tutkijayhteydet ja -verkostot, sekä kiinteä yhteistyö sote-palvelu- ja koulutusjärjestelmien toimijoiden kanssa on edistänyt hoitotieteen alan vakiintumisen. Tärkeää on yhteistyö hyvinvointialueiden toimijoiden kanssa tutkimusrakenteiden kehittämisessä, tutkimusongelmien tunnistamisessa ja ratkaisemisessa ja vaikuttaviksi osoitettujen tutkimustulosten implementoinnissa. Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen professoreita toimii Pohjois-Savon hyvinvointialueen Hoitotieteen ja sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuskeskuksessa nimikkeellä tutkimusprofessori ja Keski-Suomen hyvinvointialueella nimikkeellä ylihoitaja. Tämä on osoitus erinomaisesta strategisesta yhteistyöstä!
Olen toiminut yliopistossamme eri tehtävissä yli kolme vuosikymmentä ja nähnyt alan kehittymistä siis melko pitkään. On ollut innostavaa saada olla mukana kehittämässä hoitotiedettä ja huomata alan vahva kansainvälistyminen ja tutkimuksen kehittyminen. Tutkimustyön keskeinen periaate on uuden tiedon muodostaminen ja siihen jokainen tutkija suhtautuu vakavasti. Elinympäristömme ja yhteiskunnan muuttumisella on vaikutusta myös tutkittaviin ilmiöihin ja niihin hoitotieteen tutkijat ovat myös keskittyneet. Hoitotieteen tutkijat ovat kyenneet uudistamaan tutkimusasetelmiaan ja -menetelmiään teknologioiden kehittyessä hyödyntäen esimerkiksi big-data- ja tekoälysovelluksia sekä eye-tracking-menetelmää unohtamatta kuitenkaan tutkimuskysymyksissään hoitotieteen keskeisiä paradigmakäsitteitä: ihminen, terveys, ympäristö, hoitotyö.
Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen tutkimuksessa ja siihen perustuvassa opetuksessa keskeistä on ennaltaehkäisevä hoitotiede, turvallisuus ja vaikuttavuus ja niihin sisältyvät teemat elämänkaari, vaikuttavuus, monikulttuurisuus, eettisyys ja digitalisaatio (https://www.uef.fi/fi/yksikko/hoitotieteen-laitos). Tästä on hyvä jatkaa uudistaen tutkimusprofiilia ja siihen perustuvaa opetusta väestön terveystarpeita ennakoiden.
Aurinkoisia kesäterveisiä Kuopion kampukselta toivottaen
professori, TtT, esh
