Mytologiasta monikkoperheiden hoitotyön kehittämiseen ja tutkimustiedon lisäämiseen

Kuva: Saunamökki

Maailman tunnetuimmat kaksoset Romulus ja Remus, Rooman perustajat, kuvattiin äitisuden imettävinä kaksospoikina. Suomessa Aleksis Kiven vuonna 1870 julkaistu romaani Seitsemästä veljeksestä kertoo poikaparvesta, jonka joukkoon mahtuu peräti kahdet kaksoset. Kaksoset synnyttäneeseen naiseen on suhtauduttu ihailusta ja hedelmällisyyden varmistamisesta noituuteen. Perinteisesti kaksosuuteen liitetään myös vanhemman lapsen oikeuksiin liittyviä asioita syntymäjärjestystä pohtien, mihin liittyy kulttuurisia eroja.

Maatalossa tarvittiin töiden tekijöitä ja tervettä emäntää. Tähän liittynee myös perinnetiedossa kulkeva pelottelu monisikiöraskaudesta ja ohjeet sen välttämiseen. Naisia varoteltiinkin syömästä leivän ylitsejääviä taikinan palasia ja asettamasta saunareissulla parillista määrää koivuvihtoja saaviin. (Karjalainen, 2020) Monisikiöisyys muistettiin myös rotinalahjoissa eikä sopivaa ollut viedä vauvataloon parillista määrää piirakoita.

Elettiin aikaa, jolloin synnytykset hoidettiin kotona. Monisikiöisen raskauden eteneminen synnytykseen saakka oli kuitenkin epävarmaa. Molempien lasten ja synnyttäjän selviytyminen synnytyksistä liittyi huomattavia riskejä. Monikkolapsia syntyi kuitenkin Suomessa 1800- ja 1900-luvuilla 1960-luvun alkuun asti varsin paljon. Ahvenanmaalla ja rannikkoalueilla ravitsemustilanne oli parempi kuin muualla Suomessa ja näillä alueilla monikkoraskaus eteni synnytykseen saakka. Kolmossynnytyksiä oli 1990- luvulla ja 2000-luvun alussa enemmän kuin aikaisemmin. Perhekokojen pienentyessä monikkoraskauksien määrä väheni Suomessa. Monisikiöisten raskauksien todennäköisyyttä lisää äidin korkeampi ikä ja aikaisempien raskauksien määrä. (Kaprio, 2020)

Vaikka kätilökoulutus alkoi Suomessa jo vuonna 1816, hoidettiin yli 90 % synnytyksistä 1800-luvun loppupuolelle saakka maallikkokätilöiden avulla. (Helsti, 2000) Myös kotisynnytykset olivat enemmistönä vielä 1940-luvulla siitä huolimatta, että 1890-luvulla koulutettujen kätilöiden määrä lisääntyi vuosi vuodelta. 1950-1960-lukujen vaiheessa kotisynnytykset lähes päättyivät ja yli 90 % äideistä synnytti sairaalassa ja vain muutama äiti sadasta turvautui kansanomaiseen synnytysavustajaan. (Helsti, 2000) Monisikiöisistä synnytyksistä tietoa on vähän. Alkuraskaudessa todettu monisikiöraskaus voi jatkua yhden sikiön raskautena, kun hedelmöittynyt alkio häviää raskauden alkuvaiheessa. Ilmiöstä käytetään nimeä kadonnut kaksonen (vanishing twin syndrome). (Kaprio, 2020) Vähän on tietoa myös siitä, miten yksin jäänyt kaksonen on voinut elämänsä aikana kokea selittämätöntä yksinäisyyttä, ja yhteys kaksosuuteen on selvinnyt myöhemmin.

Maailmassa on kaksosia tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Maailmalaajuisesti kaksosia ja kolmosia on 2-3 % (Ferriman et al., 2018; Monden ym. 2019).

Suomessa tilanne on pysynyt useita vuosia tasaisena ja vuonna 2022 oli 45 186 synnytystä, joista 588 monisikiöistä (1,3 %). (THL, 2023) Suomen monikkosynnytysten osuus on nykyään samalla tasolla kuin muualla Euroopassa, vaikka sata vuotta sitten suomalaiset isojen perheiden vuoksi se oli selkeästi korkeampi. (Kaprio, 2020)

Monisikiöinen raskaus on riskiraskaus ja synnytys vaatii huolellista suunnittelua. Äitiyshuolto turvaa monisikiöraskauden seurantaa ja synnytystä huolellisella lääkäreiden ja sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden hoitotyöllä, mikä merkitsee synnyttäjän ja raskauden yksilöllistä seurantaa ja hoitoa. Monikkoperheiden vanhemmat odottavat sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä tukea ja monikkoperheille suunnattua tietoa. Tutkimustulokset ovat myös tuoneet esille, että sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöt kokevat tarvitsevansa aiheeseen liittyvää koulutusta. (Turnville, ym. 2022; Freitas ym. 2024; Heinonen ym. 2024) Monikkoperheisiin liittyvä tutkimus lisääntyy hiljalleen ja sille on maailmanlaajuinen tarve. Tällainen perhe onkin jo tunnistettu erityishuomiota tarvitsevaksi perheeksi. Monisikiöraskaus päättyy hyvin usein ennenaikaisen lasten syntymään. Suomessa lähes 40 % kaksosista syntyy ennenaikaisina ja noin 40 % painaa syntyessään alle 2 500 g ja 9 % alle 1 500 g. Vuonna 2021 kaikista vastasyntyneistä 12,6 %, mutta kaksosista 46 % ja kolmosista 100 % tarvitsi teho- tai valvontaosaston hoitoa. (THL, 2023)

Monikkoperheiden hoitotyössä tarvitaan erityisosaamista jo raskauden seurannan ja synnytyksen aikana. Äidin ja sikiöiden seuranta on merkittävää, mutta myös varhaista vuorovaikutusta ja kiintymyssuhteen ohjaamista, monikkolasten keskinäisestä erityisestä suhteesta ja yksilöllisyyden tukemisesta sekä kasvusta ja kehityksestä tarvitaan tietoa. (Trias, 2006; Heinonen ym. 2024) Monikkolapsen kasvun ja kehityksen tukemiseen liittyy erityispiirteitä, joista vanhempien tulee olla tietoisia perheen päivittäisessä elämässä. Kaksosten välinen keskinäinen suhde on erityinen. Sen ymmärtäminen monikkolapsen kasvun ja kehityksen eri vaiheissa on tärkeää, mutta myös sen mukanaan tuomien haasteiden havainnointi ja lapsen yksilöllisyyden vahvistaminen merkittävää. (Heinonen ym. 2024) Vanhempien jaksamisen tukeminen ja seuranta vaativat sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiltä herkkyyttä ja huomiota. (Wenze ym. 2022)

Monikkoperheiden hoitotyön haasteet ovat erilaisia kuin aikaisemmin. Vanhempien tulisi kokea vanhemmuuteen siirtymien raskauden ajasta synnykseen ja useamman kuin yhden samaikäisen lapsen perhe-elämään turvallisena. Heidän tulisi saada äitiys- ja lastenneuvolasta asianmukaista näyttöön perustuvaa ohjausta ja tietoa. Sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden tietoisuutta, osaamista ja koulutusta tulee vahvistaa monikkoperheiden hoitotyön eri konteksteissa. Raskauden ja synnytyksen seurannan ja hoidon lisänä tarvitaan laaja-alaista ja monitieteellistä tietoa ja sen hyödyntämistä hoitotyössä monikkoperheiden parhaaksi. Hoitotieteellinen monikkoperhetutkimus tuottaa tietoa, jonka avulla monikkoperheiden hoitotyötä voidaan kehittää. Tulosten avulla kehitetään äitiyshuoltoa ja turvallista monikkoperheiden hoitotyötä vastaamaan yhä paremmin perheiden tarpeisiin. Näyttöön perustuvilla tutkimustuloksilla voidaan vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon yhteiskunnassa, kehittää hoitajien taitoja ja koulututusta sekä monikkoperheiden tarpeet huomioivia ohjeita. Hoitotyössä tarvitaan monikkoperheiden erikoistuneita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä. Äitiys- ja lastenneuvolassa ja sairaalassa toteutettava hoitotyö on yhä merkittävämpää moninaisten perheiden ja yhteiskunnallisten haasteiden kentässä. Monitieteellisellä kansainvälisellä yhteistyöllä ja laajoilla verkostoilla voidaan vastata tähän haasteeseen myös monikkoperheiden kohdalla.

Kuva: Kaksoset kukkapellolla

Tunnelmallista kesää kukkapellon reunasta!!

• Kristiina Heinonen, FT, yliopistonlehtori, th, sh amk
• Hoitotieteen laitos
• Itä-Suomen yliopisto

Kuvat: Pixabay

Verkkolinkkejä:

• https://twinscongress.com/
• https://icombo.org/
• https://monikkoperheet.fi/

Lähteet:

• Ferriman, E., Stratton, S., & Stern, V. (2018). Twin pregnancy. Obstetrics, Gynaecology & Reproductive Medicine; (28)(8), 221-228.
• Freitas, M., Travanca, I. S. M., & Garcia-Fernandez, R. (2024). Parents’ needs when experiencing the transition to twin parenthood. Healthcare; 12, 1173. https://doi.org/10.3390/healthcare12121173
• Heinonen, K., Trias T., Kaprio, J. & Vehviläinen-Julkunen, K. (2024). Kaksosten välinen suhde – sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöiden näkemyksiä suhteen johtajuudesta,
• alistuvuudesta ja puheroolista. Kasvun Tuki, 4(1). https://journal.fi/kasvuntuki/article/view/143031
• Helsti, H. (2000). Kotisynnytysten aikaan. Etnologinen tutkimus äitiyden ja äitiysvalistuksen konflikteista. Suomalaisen kirjallisuuden seura. Helsinki.
• Kaprio, J. (2020). Monikkoraskaudet ja kaksosmalli. Kirjassa Kumpula, U., Kaprio, J., Lavikainen, A. & Moilanen, I. Kiehtova kaksosuus. Monikkosisarusten elämää. Gaudeamus. Tallinna.
• Karjalainen, S. (2020). Kaksosuuden kulttuurisia merkityksiä. Kirjassa Kumpula, U., Kaprio, J., Lavikainen, A. & Moilanen, I. Kiehtova kaksosuus. Monikkosisarusten elämää. Gaudeamus. Tallinna.
• Monden, C.; Pison, G.; Smits, J. Twin Peaks: More twinning in humans than ever before. Hum. Reprod. 2021, 36, 1666–1673. https://doi.org/10.1093/humrep/deab029
• THL. (2023) Perinataalitilastot, synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet. https://thl.fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet/perinataalitilasto-synnyttajat-synnytykset-ja-vastasyntyneet
• Trias, T. (2006). Inter-Twin and Parent-Twin Relationships and Mental Health. A Study of Twins from Adolescence to Young Adulthood. (Dissertation in Medica Universitatis Ouluensis D 893 [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. Oulu University Press. https://urn.fi/URN:ISBN:9514282167
• Turville, N., Alamad, L., Denton, J., Cook, R. & Harvey, M. (2021). Supporting Multiple Birth Families: Perceptions and Experiences of Health Visitors. Public Health Nursing, 39, 229–237. https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/10.1111/phn.13008
• Wenze, S.J., Miers, Q.A., & Battle, C.L. (2020) Postpartum Mental Health Care for Mothers of Multiples: A Qualitative Study of New Mothers’ Treatment Preferences. J. Psychiatr. Pract; 26, 201–214.