Hankeporukka kokoontui ensimmäiseen workshopiin

Jenni Merovuo

Rajan kaupungit -hanke on päässyt jo vauhtiin kevään kuluessa, kun Nevanlinnan, Käkisalmen, Sortavalan, Brahean ja Kajaanin raastuvanoikeuksien pöytäkirjat on uudelleendigitoitu ja luettu koneellisesti HTR-teknologian avulla Kansallisarkistossa. Huhtikuussa kokoonnuimme ensimmäistä kertaa koko hankeporukan voimin Kansallisarkiston tiloissa kuulemaan koneluvun tuloksista sekä kartoittamaan ja suunnittelemaan hankkeen seuraavia askeleita.

Kimmo Katajala avasi workshopin käsittelemällä hankkeen menetelmällistä ydintä eli vertailevaa mikrohistoriaa tutkimuksellisena viitekehyksenä. Vaikka mikrohistoriaa on tutkittu runsaasti, on vertailevaa mikrohistoriaa tehty harvemmin. Tähän on vaikuttanut luonnollisesti menetelmän vaativuus, mutta siihen haetaan nyt ratkaisua digihumanistisista menetelmistä, jotka voivat mahdollistaa vertailevat kysymyksenasettelut.

Ville-Pekka Kääriäinen ja Kimmo Elo kutsuttiin mukaan puhumaan omista digihumanistisista tutkimuksistaan. Kääriäinen kertoi kokemuksistaan HTR:n ja Transkribuksen kanssa työskentelystä. Työn alla olevassa väitöskirjassaan Kääriäinen tutkii valtionmuodostusta Iisalmen pitäjässä 1600-luvulla tuomiokirjojen kautta. Kääriäinen on myös tuottanut tutkimusprosessinsa aikana avoimen HTR-mallin, joka toimii hyvin myös hankkeen aineistoon. Kääriäisen kokemuksista Transkribuksen ja tietokannan rakentamisesta sekä verkostoanalyysista saimme arvokasta ajateltavaa.

Elo perehdytti meidät verkostoanalyysin mahdollisuuksiin sekä havaintomatriisien tekemiseen. Verkoston rakenne ja matriisien rakentaminen tuomiokirjadatan pohjalta puhutti ryhmää, sillä tässä työvaiheessa tehdyt valinnat ohjaavat tutkimuksen painopisteitä myöhemmissä vaiheissa. Rajaamalla muuttujia tutkimus tehdään hallittavaksi, mutta samalla kokonaiskuva verkostoista kapenee. Puuttuvan datan ymmärtäminen onkin ensisijaisen tärkeää, koska tuomiokirjat kertovat ensisijaisesti normien rikkomisesta ja välillisesti siitä mikä oli tavallista ja hyväksyttävää. Usein kaikkein lähimmät ja kaupunkilaisille ilmeisimmät suhteet mainitaan vain harvoin ja ohimennen. Kaupunkien valtasuhteet voivat näkyä monella tapaa henkilökohtaisista verkostoista kauppasuhteisiin ja asemasta velkasuhteisiin. Mutta kuinka voidaan huomioida ajalliset ja tilalliset muutokset toimijoiden statuksessa?

Keskustelu muistutti siitä, kuinka tärkeää on mahdollistaa joustavuus suhteiden analyysissa jo aineiston keruuvaiheessa. Verkostoanalyysi auttaa hahmottamaan rakenteita ja tunnistamaan ja visualisoimaan määrällisesti laajoja kokonaisuuksia, mutta sen rinnalla analyysissa käytetään jatkuvasti myös lähilukua. Vasta konteksti avaa verkostojen syvemmät yhteydet ja merkitykset.

Rajan kaupunkeja aikaisemminkin tutkineet Jukka Kokkonen ja Kasper Kepsu puhuivat tutkimuksellisista mahdollisuuksista esimerkkien kautta. Kepsu toi esiin Nevanlinnan aseman merkittävänä välittäjänä, mikä näkyy myös kaupungin verkostoissa. Myös Kokkosen esittelemä Brahea oli välittäjä sekä rajan yli että rajaseudun pohjoisen ja eteläisen osan välillä. Kaupunkien välisiä yhteyksiä voimme saavuttaa vertailun kautta, mutta on myös pohdittava tarkkaan, mitä muita lähdeainesitoja on mahdollista ottaa tarkasteluun raastuvanoikeuden pöytäkirjojen lisäksi.