Kuulumisia hankkeesta, jossa tutkitaan valtarakenteita ja kaupallisia verkostoja 1600-luvun jälkipuoliskolla. Hankkeen rahoittaa Svenska Litteratursällskapet i Finland (2024-2026).
Luet parhaillaan tutkimushankkeen ”Itärajan kaupungit Ruotsin suurvallan itärajalla” blogisivua. Täällä kerromme hankkeen kuulumisia, tehtyjä havaintoja ja ihan vain hankkeessa mukana olevien fiiliksiä. Hankkeessa tutkijoina ovat FM Jenni Merovuo, FM Antti Härkönen, dosentti Kasper Kepsu ja dosentti Jukka Kokkonen. Tutkimushankkeen vastuullisena johtajana on professori Kimmo Katajala ja kolmivuotisen hankkeen on rahoittanut vuoden 2024 alusta lähtien Svenska […]
Kimmo Katajala Kirjakasat olivat hävinneet marraskuun puoliväliin tultua työhuoneestani samaa tahtia kuin katsausartikkelini luvut mikrohistoriakeskustelusta valmistuivat. Nyt näkymä pöydän äärestä työhuoneen ovelle ei ole kirjamuurin peittämä. Siivoojakin mahtuu pyöräyttämään lattialuuttuaan kirjoista vapautuneella lattialla. Artikkeli lähti perjantaina kohti mahdollista julkaisijaa. Toki kompastuskiviä voi tulla matkalle. Tekstistä tuli väkisinkin ohjeistukseen nähden hieman liian pitkä. On myös aika […]
Kimmo Katajala Projektimme teoreettisena viitekehyksenä on mikrohistoria. Ei ole aivan tavallista – tai oikeastaan en tiedä yhtään tutkimusta – että mikrohistoria ja digitaaliset menetelmät olisi yhdistetty, onhan niiden taustalla jotensakin päinvastaiset tietoteoreettiset lähtökohdat. Siinä, missä digitaaliset menetelmät tukeutuvat positivismista ponnistavaan ilmiöiden kvantifiointiin, ilmiöiden yleistämiseen ja abstrahointiin on mikrohistorialle tyypillistä lähdeaineksen lähiluku, porautuminen antropologin tavoin yhteisön […]
Jenni Merovuo Koneluettua aineistoa siivotessa silmien ohi kulkee jos jonkinmoista oikeustapausta ja hahmoa. Viime viikolla sattui silmään pari oikeustapausta käsityöläisen ja porvarin välillä. Raatimies ja porvari Anders Pirhonen saapui Käkisalmen raastuvanoikeuteen vuonna 1690 hakemaan oikeutta. Hän oli lähettänyt uuden hattunsa mustattavaksi hatuntekijä Christopher Oschelle. Hänelle palautettu hattu oli kyllä musta, mutta vanha ja kelvoton. Porvari […]
Jenni Merovuo Aloitin työni Rajan kaupungeissa kesäkuun alussa datan ”siivouksella”. Digihumanistiset menetelmät tarjoavat uusia tutkimuksellisia mahdollisuuksia, mutta niiden hyödyntäminen ei useinkaan ole nopeaa tai vaivatonta. Raastuvanoikeuksien pöytäkirjat on nyt koneluettu Kansallisarkistolla ja seuraava työvaihe on manuaalinen korjailu. Työvaihe on mekaaninen, mutta samalla pääsee vaeltamaan läpi aineiston ja tekemään ensikäden havaintoja. Ennen kuin voimme ottaa tuomiokirja-datan […]
Jenni Merovuo Rajan kaupungit -hanke on päässyt jo vauhtiin kevään kuluessa, kun Nevanlinnan, Käkisalmen, Sortavalan, Brahean ja Kajaanin raastuvanoikeuksien pöytäkirjat on uudelleendigitoitu ja luettu koneellisesti HTR-teknologian avulla Kansallisarkistossa. Huhtikuussa kokoonnuimme ensimmäistä kertaa koko hankeporukan voimin Kansallisarkiston tiloissa kuulemaan koneluvun tuloksista sekä kartoittamaan ja suunnittelemaan hankkeen seuraavia askeleita. Kimmo Katajala avasi workshopin käsittelemällä hankkeen menetelmällistä ydintä […]
Sanna Joska ja Ilkka Jokipii Kansallisarkisto on mukana Kaupungit Ruotsin suurvallan itärajalla -projektissa kehittämässä 1600-luvun käsialamallia yhdessä projektissa työskentelevien tutkijoiden kanssa. Yhteistyön tuloksena kehitetään Kansallisarkiston koneellista tekstintunnistusta hyödyntäviä käsialamalleja lukemaan paremmin 1600-luvulla kirjoitettua käsialaa. Kansallisarkisto vastaa hankkeessa lähdeaineistojen, 1600-luvun tuomiokirjojen, koneellisesta tekstintunnistuksesta. Tekstintunnistuksen avulla saadaan tuhannet käsin kirjoitetut tuomiokirjasivut sähköiseen muotoon, jolloin niiden käyttö tutkimuksen […]
Tämä on ensimmäinen varsinainen postaus tälle blogialustalle! Hankkeemme ideana on tutkia Ruotsin valtakunnan itärajalla 1600-luvun jälkipuoliskolla sijainneiden viiden kaupungin eli Nevanlinnan, Käkisalmen, Sortavalan, Brahean ja Kajaanin kaupallisia ja sosiaalisia verkostoja. Tärkeimpänä lähdeaineistona ovat raastuvanoikeuksien pöytäkirjat, joiden käsittelemien tapausten kuvausten perusteella pyritään porautumaan tähän tutkimustehtävään. Oikeuden pöytäkirjoihin ei kirjattu tietoja kaupallisista tai sosiaalisista verkostoista systemaattisesti, vaan […]