Perustaitojen äärellä – Nordic-Baltic PIAAC konferenssi Jyväskylässä

Syksyni alkoi jännittävissä merkeissä, kun osallistuin Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 konferenssiin Jyväskylässä elokuun lopussa. Kaksipäiväinen konferenssi oli Nordic-Baltic PIAAC-verkoston ja aikuisten oppimisen pohjoismaisen verkoston (Nordic Network for Lifelong Learning NLL) järjestämä konferenssi, jonka keskiössä oli kansainvälinen aikuisten taitotasotutkimus, eli The Programme for the International Assessment of Adult Competencies (PIAAC) -tutkimus. Konferenssi keräsi Jyväskylään kansainvälisiä osallistujia niin tutkimuksen kuin poliittisen päätöksenteon kentiltä tutustumaan PIAAC-aineiston mahdollisuuksiin.

Mikä PIAAC, ja mitä minä tein siellä?

PIAAC-tutkimus on, PISA-tutkimusten tavoin, OECD:n järjestämä tutkimus, jossa arvioidaan 16–65-vuotiaan aikuisväestön perustaitoja lukutaidon, numerotaidon ja adaptiivisen ongelmaratkaisutaidon saralta. Tutkimus on toteutettu kahdessa syklissä 2011–2012 sekä 2022–2023, ja molemmilla kerroilla aineisto on kerätty yli 30 maasta, mukaan lukien Suomesta. Tutkimuksessa kerätään joka maasta mittava, edustava aineisto, joka kertoo aikuisten perustaidoista väestötasolla, ja sisältää tämän lisäksi kattavan taustatietoaineiston. Kyseessä on siis ainutlaatuinen taitotasotutkimus, joka avaa paljon mahdollisuuksia erilaisille lähestymistavoille tutkimuksessa.

Osallistuin itse konferenssiin, sillä PIAAC-aineiston taustatietoihin kuuluva tieto osallistujien työ- ja opiskeluhistoriasta mahdollistaa myös osallistujien työskentelyalan, ja sitä myötä alan vaihtumisen, tarkastelun. Pidin Jyväskylässä puheenvuoron aiheella Career change in Finland as field-of-study mismatch: utilizing Programme for the International Assessment of Adult Competencies (PIAAC) data. En ollut suinkaan ainoa osallistuja, jonka kiinnostus aineistossa suuntautui perustaitojen osaamisen sijaan datan muihin mahdollisuuksiin: tausta-aineistossa on kerätty tietoa niin sosioekonomisesta taustasta, väestön rakenteeseen liittyvistä piirteistä kuin vaikkapa hyvinvointia koskevista taustatekijöistä.

Konferensseihin osallistuminen on tärkeä osa tutkijan työtä: se antaa mahdollisuuden kertoa omasta tutkimuksesta asiantuntijayleisölle, ja niiden aikana voi verkostoitua ja tutustua kollegoihin jopa ympäri maailmaa. Samalla se on itselleni hieman hermoja raastava kokemus, sillä yleisössä on aihepiiriin perinpohjaisesti paneutuneita asiantuntijoita, ja huijarisyndrooma nostaa päätään tällaisissa tilanteissa. Silti omat konferenssikokemukseni ovat lopulta olleet mainioita. Esimerkiksi kahdesti olen esityksessäni viitannut julkaisuun, jonka kirjoittamisessa mukana ollut henkilö sattui olemaan paikalla kuuntelemassa (toinen näistä kerroista sattui nyt Jyväskylässä), ja palaute on ollut vain positiivista. Vaikka rohkaiseva palaute vain vartin pituisesta esityksestä saattaa kuulostaa melko pieneltä asialta, sillä voi olla suuresti merkitystä kehittyvän asiantuntijan identiteetin omaksumisessa.

PIAAC-tutkimuksen monet ulottuvuudet – keskeisiä teemoja aikuisten oppimisesta ja osallisuudesta

Aikuisten perustaidot ovat niin laaja käsite, että tutkimussuuntien suhteen rajana vaikutti olevan lähinnä tutkimuksen innovatiivisuus – esityksissä tarkasteltiin mm. niin itse PIAAC-tutkimuksen metodologiaa, työelämää ja ammatillista oppimista, työmarkkinoita, erilaisia ihmisryhmiä, kouluissa tapahtuvaa oppimista sekä hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden teemoja.

Useissa esityksissä viitattiin myös PISA-tutkimuksiin. Tämä ei ole yllättävää, sillä OECD järjestää myös PISA-tutkimuksia, ja PIAAC ehkä nähdään usein PISA:n aikuisversiona tai sisarena. Kuten PISA-tutkimuksissa, myös PIAAC:issa maiden pistejärjestys kiinnostaa. Laajemmassa mediakeskustelussa tuloksia saatetaan yksinkertaistaa lähinnä koulutusjärjestelmän tuotokseksi – järjestelmä ”tuottaa” taitoja ja näitä mittaamalla voidaan järjestelmiä laittaa jonkinlaiseen paremmuusjärjestykseen. Todellisuus on toki tätä monipuolisempi, aikuisten oppimiseen vaikuttavat monet muodollisen koulutuksen ulkopuoliset tekijät, kuten työpaikat, sosiaaliset suhteet ja niin edelleen.

Konferenssin aikana esityksistä, puheenvuoroista ja paneeleista erottui joitakin yhteneviä teemoja. Vaikka esim. Suomi sijoittuu kärkeen kaikissa PIAAC-tutkimuksessa mitatuissa perustaidoissa, löytyy jokaisesta maasta myös osuus työikäistä väestöä, joilla perustaidot ovat taitotasoluokittelussa alhaisen osaamisen tasolla tai sen alapuolella. Tämä herätti keskustelua mm. hyvinvoinnista, oppimismahdollisuuksista ja yhteiskuntaan osallistumisesta. Oli merkityksellistä nähdä käytännössä, kuinka PIAAC:in kaltaisen mittavan aineiston pohjalta saatava tutkimustieto voi tukea aikuisten oppimiseen ja osallisuuteen liittyvää päätöksentekoa jopa Euroopan tasolla.

Konferenssin anti omalle tutkijatyölleni

Henkilökohtaisesti PIAAC-konferenssi oli minulle positiivinen ja innostava kokemus. Suurin hyöty minulle oli havaita, kuinka itseni tavoin moni muu tutkija kohdistaa tutkimuksena muuhun osaan PIAAC-aineistoa, kuin perustaitojen mittaamiseen. Se toi uskoa tutkimusaiheeni ja PIAAC-datan käyttämisen mielekkyyteen. Vaikka omaa tutkimusaihetta on toki työstetty yhdessä niin ohjaajani kuin kollegoiden kanssa, niin konferenssissa näkee konkreettisesti, kuinka se istuu laajempaan viitekehykseen, ja tämä oli sekä motivoivaa että rohkaisevaa.

Kuten missä työssä tahansa, kestää varmasti aikansa ennen kuin konferenssit tuntuvat rutiininomaiselta, mutta kokemuksen kautta näkisin sen kasvattavan asiantuntijuutta sekä tutkijaidentiteettiä. Omalla kohdallani ne ovat vielä erityislaatuisia tilaisuuksia, jotka tuovat vaihtelua sekä haastetta itsenäiseen työhön, sekä tähän mennessä onneksi myös inspiraatiota ja onnistumisia.

Täältä Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 verkkosivuilta pääsee tutustumaan kaikkien esitysten abstrakteihin: https://peda.net/nordicbalticpiaac2026

Tuomo Kuivalainen, väitöskirjatutkija