Poimintoja NFF 2026 konferenssista Tanskasta Århusista

Yksi JATKOT-tutkimusryhmämme hyvistä puolista on ollut sen monitieteinen luonne. Edustamme kukin hieman eri tieteenaloja, yhdistävänä tekijänä aikuiskasvatustiede. Erilaiset näkökulmat rikastuttavat ryhmäämme ja fokus pysyy laajana. Tässä blogissa matkustetaan kauppakorkeakoulun maailmaan ja kerrotaan kokemuksista pohjoismaisesta Nordic Academy of Management -konferenssista, joka järjestettiin Århusin yliopistossa Tanskassa 13.-15.8.2026. Lämpimänä elokuisena viikkona kokoonnuimme keskustelemaan ja esitelmöimään ajankohtaisista ja tärkeistä aiheista.

Mistä siellä siis puhuttiin? Konferenssissa käsiteltiin useita teemoja. Kestävä kehitys, ilmasto ja yhteiskunnallinen muutos olivat luultavasti suurimmat kattoteemat. Monissa teemoissa käsiteltiin myös sitä, miten teknologia muuttaa organisaatioita ja yhteiskuntaa. Esitykseni oppimista tukevasta johtajuudesta sijoittui johtajuuden, HR:n, organisaatioiden ja organisaatioelämän aihepiirien pariin. Hallintoa, instituutioita, valtaa ja demokratiaa käsittelevät teemat kattoivat pääasiassa sen, miten organisaatioita ja yhteiskuntia hallitaan, unohtamatta epävakaita tilanteita. Lisäksi esillä olivat erikseen teemat kuten epävarmuus, kriisi, resilienssi ja globaalit mullistukset. Konferenssissa kuultiin myös yhteiskuntaa, osallisuutta, eriarvoisuutta ja identiteettiä koskevia esitelmiä.

Seuraavaksi muutamia tarkempia poimintoja yksittäisistä puheenvuoroista. Tekoäly oli aiheena sekä esitelmissä että keynote-puheenvuoroissa, mikä oli hyvä osoitus tutkimusmaailman linkittymisestä ympäröivään maailmaan ja ajankohtaisiin kysymyksiin. Yksi keynote-puhe kuultiin asiantuntijalta Center for Hybrid intelligence -keskuksesta, jonka tavoitteena on älykkäästi ja monitieteisesti kehittää ihmisten ja tekoälyn yhteistyötä, yhdistäen ihmisten asiantuntijuutta tekoälyn kanssa, mahdollistaen vastuullisuuden ja luovuuden. Puhujan mukaan AI:n vaikutukset ovat suuremmat kuin luulemmekaan ja tulee tapahtumaan nopeasti, mutta toi esiin miten tärkeää on osata toimia muutoksen keskellä. Esimerkiksi irtisanomiset ennakoivana toimenpiteenä (”AI vie työpaikat”) eivät ole toimiva ratkaisu, vaan tekoälyn tulisi vahvistaa ihmisen asiantuntijuutta korvaamisen sijaan. Tekoälyyn nimittäin liittyy skenaarioita, jotka eivät ole välttämättä totta. Siksi hän puhui älykkään toiminnan puolesta, ja antoi esimerkin erään suuren kaupan alan yrityksen toiminnasta, jossa irtisanomisten sijaan kartoitettiin mitä tekoälyllä korvattu asiakaspalvelu ei pystynyt ratkaisemaan sekä työntekijöiden osaamista. Selvisi, että monella oli vahvaa osaamista tuotteiden tuntemisessa, ja tämä tieto yhdistettynä tekoälyn puutteiden kanssa johti uusien työtehtävien luomiseen sisustuksen neuvonnassa etänä. Puhuja painotti AI:n tuomia hyötyjä koko Euroopassa.

Tekoäly-aihe jatkui esitelmissä. Aihetta käsiteltiin esimerkiksi esitelmässä, jossa tutkittiin uran alkuvaiheen työntekijöiden AI:n käyttöä. Taustateoriana he käyttivät Tynjälän työssä oppimisen teoriaa, mikä luonnollisesti Jyväskylän yliopiston kasvattia ilahdutti. Usein organisaatiot kannustavat käyttämään tekoälyä ja oppimaan tekoälystä, mutta onko ohjaus tai koulutus riittävää, miten AI:ta käytetään ja mitä sen kautta oppii, ovat hyviä kysymyksiä. Eräässä esitelmässä AI yhdistettiin vuorostaan oppimiseen. Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää oppimista ja prosessia, joka tapahtuu samanaikaisesti ihmisessä ja tekoälyssä, eli miten vastavuoroisuuden elementti tulisi myös ottaa huomioon. Tutut oppimisen teoriat elävät siten uutta elämää nykyisen työelämän uusissa haasteissa.

Oppimista käsiteltiin useissa puheenvuoroissa konferenssin aikana. Ennen omaa esitelmääni kuultiin aiheesta organisaation oppiminen suhteessa organisaation asettamiin vaihtuviin tavoitteisiin. Oli kiinnostava kuulla eri teoriasta organisaation oppimisesta kuin mitä olemme itse käyttäneet, niitä kun tuntuu riittävän. Esitys valotti myös oppimisen negatiivisia ilmentymiä.

Oma esitelmäni oli vastikään kesällä julkaistusta artikkelista ”How can learning be supported at work? Systematic review of the strategic and emergent practices of learning supportive leadership” (Jaakkola, Lemmetty & Collin, 2026), joka julkaistiin International journal of training and development -lehdessä. Johtajuus on todettu aiemmassa kirjallisuudessa tärkeäksi osaksi työssä tapahtuvan oppimisen edistäjänä ja tutkimuksemme tarkoituksena oli syventää tätä tietämystä. Selvitimme käytänteitä, joilla johtajuuden kautta voidaan tukea ja edistää työntekijöiden oppimista töissä. Esitelmä johti mielenkiintoiseen keskusteluun muun muassa oppimisen kielteisistä ilmentymistä miten mielenkiintoisesti analyysimme haaviin ei näitä juurikaan tarttunut. Asia selittynee sillä, että painotus oli erilaisten tuen käytänteiden löytämisessä. Keskustelu jatkui, miten oppiminen voi kuitenkin olla sekä työhyvinvointia tuottavaa että taakka (ks. Collin, Jaakkola, Keronen & Lemmetty 2024).

Tanska ja Århus näytti parhaat puolensa auringon paistaessa lämpimästi, ystävällisiä ja mukavia ihmisiä tavatessa, kokkien loihtiessa hyviä ruokia ja kauniita maisemia mm. junan ikkunasta katsellessa. Kaupunki oli kaunis, ja arkkitehtuurissa hauska seurata uusien ja vanhojen rakennusten sujuvaa yhteiseloa. Yliopiston uusi rakennus oli juuri valmistunut, joten olimme käytännössä ensimmäisten käyttäjien joukossa. Saimme nauttia hyvin järjestetystä konferenssista.

Konferensseissa käymisen merkitys on tutkijalle moninainen. Aina ei oma esitelmä saa paljoakaan kommentteja vaikkapa vähäisen osallistujamäärän vuoksi, mutta omasta aiheesta puhuminen ja argumentointi, tutkimuksen valintojen perusteleminen itsessään kehittää omaa ammattitaitoa tutkijana. Lisäksi kun kirjoittaminen on perusväline työssä, verbaalinen ilmaisu tuo mukavaa vaihtelua työhön. Inspiroituminen muiden tutkimustyöstä on myös osa konferenssien antia, puhumattakaan uusien käsitteiden löytämisestä tai tuttujen käsitteiden uusista yhdistelmistä. Verkostoituminen on myös osa konferenssien antia, ja NFF 2026 tarjosi mahdollisuuden erityisesti pohjoismaisen yhteistyön vahvistumiselle. Seuraava, joka toinen vuosi järjestettävä, NFF 2028 konferenssi järjestetään Norjassa Lillehammerin kaupungissa.

Tohtoriopiskelija Marianne Jaakkola

Jaakkola, M., Lemmetty, S., & Collin, K. (2026). How Can Learning Be Supported at Work? Systematic Review of the Strategic and Emergent Practices of Learning Supportive Leadership. International Journal of Training and Development.

Linkki julkaisuun: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.1111/ijtd.70036

Collin, K. M., Jaakkola, M., Keronen, S., & Lemmetty, S. (2025). Sustainability of learning at work: experiences of police, hospital, and ICT personnel. Studies in Continuing Education, 47(1), 174-192.