Työelämätärpit humanisteille – verkostoitumistaidot ja hakemukset kuntoon

Itä-Suomen yliopiston humanistisen osaston Harjoittelu kannattaa! -työelämätapahtuma järjestettiin marraskuussa 2024. Opiskelija Petriina Lahtinen on koonnut tapahtuman puheenvuoroista vinkkejä verkostoitumiseen sekä ansioluettelon ja työhakemuksen tekemiseen.

Miten ja miksi verkostoitua?

Verkostoituminen on varmasti tullut vastaan jokaisella opiskelijalla opintojen aikana. Verkostoitumisesta on ainakin itselleni muodostunut työelämän kannalta ehkä tärkein työkalu, joka kuitenkin samalla on tuntunut olevan aivan mahdoton asia. Ehkä moni muukin opiskelija voi samaistua tähän. Usein verkostoitumisesta puhutaan itsestäänselvyytenä, mikä voi jättää useita kysymyksiä mieleen. Kuinka pitäisi verkostoitua? Pitääkö opiskelijan olla jo laajasti verkostoitunut ennen kuin hakee töitä, ja jos tätä ei ole tehnyt, onko työllistyminen edes mahdollista? Entä mitä verkostoituminen edes on? Näihin kysymyksiin vastasi työelämätapahtumassa Kiertävän Lastenkulttuurikeskus Kattilan lastenkulttuurikonsultti Hanna Leisiö.

Leisiölle verkostoituminen on ollut luonteva osa työtä. Leisiön verkostot ovat muodostuneet kohtaamisista eri organisaatioiden edustajien kanssa. Paljon matkustamista ja eri ihmisten kanssa työskentelyä edellyttävässä työssä on tärkeä olla verkostoja. ”Vanhatkin”, jo uran alkuvaiheissa luodut kontaktit voivat osoittautua hyödyllisiksi vuosia myöhemmin. Jos yhteys on ollut myönteinen ja molemminpuolinen, apua voi kysyä matalalla kynnyksellä senhetkiseen pulmaan.

Verkostoja luodessa on tärkeää ottaa huomioon, miten niitä pyrkii luomaan. Verkostot ovat aina todellisia ihmisiä, eivät hyödynnettäviä työkaluja, joiden avulla voi saavuttaa yksipuolisesti jotakin itselleen. Uusia ihmisiä tavatessaan kannattaa huomioida tapa, jolla heitä kohtaa. Tilanteet ja kulttuurinen konteksti vaihtelee. Joka paikkaan ei voi mennä ”panssarijyränä” neuvomaan, kuinka asiat tulisi hoitaa, Leisiö havainnollistaa. Esimerkiksi alkuperäiskansoihin kuuluvien saamelaisten kanssa Leisiö pyrkii ottamaan huomioon sen, että hän toimii osana saamelaisten verkostoja heidän ehdoillaan sen sijaan, että saamaleiset ovat hänen verkostojaan. Liian itsevarma asenne voi näyttäytyä tietyissä tilanteissa ylimieliseltä. Tämän takia onkin oleellisempaa pyrkiä olemaan kuunteleva ja huomioonottava uusia ihmisiä kohdatessa. Verkostojen muodostumista auttaa se, että uusi tuttavuus kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi.

Mitä opin verkostoitumisesta? Verkostoituminen on kaikille mahdollista. Sitä ei kannata pelätä, sillä pohjimmiltaan kyse on toisen ihmisen kohtaamisesta ja tuttavuuden luomisesta. On tärkeä muistaa olla avoin ja ystävällinen. Verkostoituminen ei ole työlästä. Aina ei tarvitse varta vasten etsiä henkilöitä, joihin ottaa yhteyttä laatimalla pitkiä ja ammattimaisia tekstejä kiinnostuksen herättämiseksi. Verkostoitumista tapahtuu koko ajan jopa huomaamatta opintojenkin aikana. Kieltenopiskelijatuttusi voi tulevaisuudessa auttaa, jos työssä tulee ongelmia käännettävän tekstin kanssa. Kulttuurintutkimuksen opiskelijatuttusi voi tarjota konsultaatiota kulttuurisen ymmärryksen tai viestinnän asiantuntijana. Jokaisesta meistä humanisteista tulee oman alamme asiantuntijoita, jonka vuoksi onkin hyvä tuntea meitä. Verkostoitumiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin ja rohkeasti!

Näin sinusta tulee timanttinen työnhakija

Kieliasiantuntija ry:n asiantuntija Taina Ukkola käsitteli puheenvuorossaan ansioluettelon ja työhakemuksen tekemisen perusteita. Ukkola kävi kattavasti läpi kaikki keskeiset ansioluettelon osa-alueet. Hyvä CV rakentuu perustiedoista, kuten henkilö- ja yhteistiedoista, kuvasta ja mahdollisesti LinkedIn-profiilin linkistä. Työnantaja kannattaa ohjata LinkedIniin vain, jos profiili on ajan tasalla ja edustava. Ansioluetteloon on hyvä kirjata myös lyhyt kuvaus itsestäsi, työ- ja harrastuskokemuksesi, luottamustehtävät ja koulutuksesi. Jos työkokemusta on vähän tai oman alan kokemusta ei ole lainkaan, koulutusta kannattaa painottaa. Tuorein koulutus merkitään ensimmäiseksi. Harrastusten ja luottamustehtävien, kuten ainejärjestön hallituksen pestien, avulla hakija voi tuoda esiin niistä oppimiaan työelämätaitoja. Muut taidot, kuten IT- tai kielitaidot, tulee myös mainita. Kielitaitoa kannattaa painottaa varsinkin, jos opiskelee kieliä. Kielitaidosta on syytä kertoa sanallisesti esimerkiksi taitotasona.

Suosittelijat ovat aina plussaa. Ukkolan mukaan suosittelijaksi voi pyytää esimerkiksi harjoittelun tai opinnäytetöiden ohjaajia tai muuta opettajaa, joka tuntee sinut hyvin. Suosittelija voi olla myös esimerkiksi oman ainejärjestösi puheenjohtaja. Suosittelijan tietojen kirjaamiseen tulee aina kysyä etukäteen lupa, ja suosittelijan yhteystiedot annetaan työnantajalle pyydettäessä.

Ukkola kehotti luetuttamaan ansioluettelon esimerkiksi kaverilla, sillä itse virheitä ei välttämättä huomaa. Ansioluetteloa kannattaa tarkistaa lukijan näkökulmasta: Onko sisältöä tarpeeksi selkeää? Ovatko tiedot oikeassa järjestyksessä? Ukkola painotti myös CV:n alakohtaista räätälöintiä. Esimerkiksi graafisen alan töihin hakiessa ansioluettelossa tuodaan esille hakijan visuaalista tyyliä, kun julkisen puolen töitä hakiessa ”perinteinen” CV on varmempi vaihtoehto. On myös tärkeä pohtia antaako ansioluettelosi hyvän kokonaiskuvan sinusta hakijana.

Työhakemus on kirjallinen myyntipuhe itsestäsi työnhakijana. Ukkolan mukaan työhakemuksessa ei toisteta ansioluettelon sisältöä, vaan siinä kerrotaan tarkemmin hakijasta: Kuka sinä olet? Miksi haet kyseistä työpaikkaa? Mitä osaamista ja lisäarvoa sinun palkkaamisesi toisi organisaatiolle? Jälkimmäisellä osoitat motivaatiotasi työnantajalle. Motivaatiota osoittaa myös se, että tutustut hakuohjeisiin, organisaation taustoihin ja teet hakemuksen huolellisesti räätälöiden sen haettujen vaatimuksien ja tarpeiden mukaiseksi. Hakemuksessa on tärkeää huomioida myös työpaikkailmoituksen ja yrityksen viestinnän tyyli. Voit mukailla tyyliä omassa hakemuksessasi ammattimaisuuden rajoissa. Työhakemus, kuten ansioluettelokin, lähetetään aina pdf-muodossa ja tiedostot nimetään selkeästi etunimi ja sukunimi -periaatteella.

Ukkolan puheenvuoron lopussa käsiteltiin lyhyesti myös videohakemuksen tekemistä. Videohakemuksessa on tärkeää varmistaa hyvä äänenlaatu, selkeä tausta ja sopiva puhenopeus. Hän muistutti, että videohakemuksessa kerrotaan itsestä ja omasta persoonasta tiiviisti ja selkeästi.

Kokemuksia Työnhaun klinikalta

Opiskelijatyöryhmä osallistui työelämätapahtumassa Työnhaun klinikalle, jossa Kieliasiantuntijat ry:n, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n ja Museo- ja kulttuuriperintöalan ammattiliitto MAL ry:n asiantuntijat tarjosivat henkilökohtaista apua esimerkiksi ansioluettelon parantamiseen. Klinikalla sai kai käydä keskustelemassa myös muista mieltä askarruttavista työnhaun ja työelämän kysymyksistä.

Mitkä neuvot jäivät tärkeimpinä mieleen klinikalta? Opiskelija Kristiina Janhunen kommentoi: ”Aikaisemmin ansioluetteloni oli sekava, mutta sain hyviä vinkkejä selkeyttämään sen rakennetta. Myös oman osaamisen sanoittaminen korostui klinikalla. Harrastuksista voi muun muassa poimia taitoja erityisosaamisen sanoittamiseen.” Sain myös itse hyödyllistä palautetta. Etukäteen olin sitä mieltä, että oma ansioluetteloni on jo valmis, mutta korjattavaa löytyi. Näihin kuului esimerkiksi aktiiviverbien käyttäminen ja yhteystietojen sijoittaminen näkyvämmin ansioluettelon alkuun. Sain palautetta myös tekstin tiivistämiseen. Ansioluettelon alussa ei kannata toistaa asioita, jotka tulevat muissa kohdissa esille.

Työnhaun klinikka ja kaikkiaan koko Harjoittelu kannattaa! -työelämätapahtuma oli hyödyllinen. Sen lisäksi, että tapahtuma tarjosi tietoa harjoittelupaikan hakemista suunnitteleville opiskelijoille, tapahtumassa oli tarpeellista sisältöä myös kaikille opintojen loppuvaiheessa oleville.

Kirjoittaja on kulttuurintutkimuksen opiskelija Petriina Lahtinen

Liittyy: Työharjoittelupaikkaa etsimässä?

Liittyy: Vinkkejä työharjoitteluun