Monikielisyyden voimaa Luxemburgissa – kokemuksia EU:n kesäkoulusta 2025

OSA 1

Heinäkuun helteissä Luxemburg toimi jälleen kielten, kulttuurien ja kokemusten kohtauspaikkana. Euroopan parlamentti järjesti monikielisyyskesäkoulun 6.–13.7.2025 yhteistyössä muiden EU-toimielinten kanssa jo toista vuotta peräkkäin. Osallistujat olivat kääntämisen, tulkkauksen tai oikeustieteen maisteriopiskelijoita 22 EU-maasta. Tavoitteena oli päästä seuraamaan, mitä EU-kieliasiantuntijat – kääntäjät, tulkit ja oikolukijat – oikeasti tekevät ja huomata käytännössä, miksi kielten osaaminen on niin suuri rikkaus.

Viikon mittainen sukellus monikielisyyteen

Kesäkoulun ohjelma oli suunniteltu viimeisen päälle. Jokaisena päivänä tutustuimme vähintään yhteen EU-elimeen. Jos ensimmäisenä päivänä ihmeteltiin, miksi osallistujajoukossa ei ollut ketään Norjasta, niin viikon loppupuolella kaikilla oli jo runsaasti tietoa – myös sisäpiiritietoa – siitä, mitä EU-kieliasiantuntijat tekevät ja mitkä maat liittyivät minäkin vuonna unioniin.

Maanantai vei meidät Euroopan parlamenttiin. Aluksi tutustuimme toisiimme: mukana oli lähes 30 eri-ikäistä ja eritaustaista opiskelijaa kaikista EU-jäsenmaista Kyprosta ja Liettuaa lukuun ottamatta. Päivän ensimmäisessä työpajassa saattoi valita joko tekstityksen ja dubbauksen tai Euroopan parlamentin radiouutisten tekemisen – kääntämisen ja nauhoituksen kera. Toisessa työpajassa parlamentin kääntäjät antoivat henkilökohtaista palautetta etukäteen tehdystä käännöstehtävästä. Lisäksi tapasimme parlamentin Schuman-harjoittelijoita ja kävimme opaskierroksella Luxemburgissa.

Tiistaina tutustuimme Euroopan unionin tuomioistuimeen. Päivä alkoi lyhyellä perehdytyksellä päivän kuulemisen aiheeseen: käsittelyssä oli kysymys siitä, kenellä on toimivalta solmia lentoliikennesopimus EU:n ja Omanin sulttaanikunnan välillä – onko se yksinomaan Euroopan komissiolla vai jokaisella jäsenvaltiolla erikseen. Seurasimme kuulemista istuntosalissa, jossa oli mahdollisuus kuunnella tulkkausta 22 EU-kielelle. Tulkkauskanavia sai myös vaihtaa radiokanavien lailla, joten kuuntelin vuorotellen kaikkia kieliä. Tulkkien työkielien määrä ihastutti ja innoitti kehittämään omaa kielitaitoa. Päivä päättyi kierrokseen tuomioistuimen tiloissa.

Keskiviikkona vuorossa olivat Luxemburgin ulkoasiainministeriö ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin. Aamu alkoi faktoilla Luxemburgista, minkä jälkeen tapasimme ulkoministeri Xavier Bettelin. Vierailumme päätteeksi ulkoministeri kiitti jokaista kullakin EU-kielellä. Tilintarkastustuomioistuimessa kuulimme esityksen selkokielestä – aiheesta, joka on EU-teksteissä erityisen ajankohtainen. Työpajassa harjoittelimme lehdistötiedotteen kääntämistä ja saimme jälleen rakentavaa palautetta kieliasiantuntijoilta.

Torstai johdatti meidät Euroopan komissioon ja Julkaisutoimistoon. Luxemburgissa sijaitseva komission osasto on pieni, mutta sielläkin työskentelee kääntäjiä. Tapasin suomen kielen kääntäjän, joka kertoi päätyneensä töihin harjoittelun kautta ja painotti, ettei kaikkea tarvitse osata etukäteen. Keskustelimme komission IT-asiantuntijoiden kanssa tekoälyn käytöstä käännösyksiköissä ja saimme käytännön vinkkejä kehotteiden laatimiseen. Julkaisutoimistossa tutustuimme käännöstekstien oikolukijoihin, jotka viimeistelevät tekstejä julkaisua varten. Uusia asiantuntijoita tarvitaan kuulemma kipeästi lähivuosina, kun suuri joukko vuonna 1995 aloittaneita suomalaisia asiantuntijoita on jäämässä eläkkeelle. Päivän lopuksi kuulimme EPSO:n (European Personnel Selection Office) esityksen siitä, miten hakea EU-toimielinten palvelukseen.

Perjantaina vierailimme Euroopan sijoituspankissa ja kuulimme EU-elinten käännöskeskuksesta. Sijoituspankissa oli kiinnostavaa kuulla, että sen pääkieli on englanti, ja siksi kieltenasiantuntijat ovat useimmiten joko britti- tai amerikanenglannin natiivipuhujia. EU:n tekstit pyritään kirjoittamaan brittienglannilla. Lisäksi tutustuimme IATE-terminologianhallintajärjestelmään (Interactive Terminology for Europe) ja opimme, mitä kaikkea se sisältää, miten sieltä voi hakea termejä ja miten löytää eri kielten vastineita.

Lauantai oli varattu Mullerthal-vaellusreitille. Se tarjosi hengähdystauon intensiivisen viikon päätteeksi ja mahdollisuuden sulatella opittua luonnon keskellä – ja tietenkin jatkaa keskusteluja monella kielellä.

Ovet avautuvat nopeasti, kunhan ensimmäinen askel on otettu

Kun kesäkoulu päättyi, moni osallistuja lähti kotiin reppu täynnä uusia ideoita ja kontakteja. Yhdelle se merkitsi inspiraatiota tutkimukseen, toiselle rohkaisua aloittaa uuden kielen opiskelu. Yhteinen oivallus oli, että monikielisyys on paljon enemmän kuin kielitaitoa: se on osa Euroopan nykyaikaa ja tulevaisuutta.

Viikko toi mukanaan arvokkaita vinkkejä kaikille, jotka pohtivat uraa EU-toimielimissä. Kielitaito on tietenkin keskeistä, mutta täydellisyyttä ei vaadita. Suomen rinnalle kannattaa panostaa erityisesti englantiin ja ranskaan, ja myös espanjasta, italiasta tai puolasta on hyötyä. B1–B2-tason osaaminen riittää – kielet kehittyvät työssä. Useampi asiantuntija painotti, että EU:ssa saa myös opiskella kieliä työajalla.

Lisäksi opin, että kun kerran pääsee töihin tai harjoitteluun yhteen toimielimeen, siirtyminen toiseen on helppoa. Toisin sanoen ovet avautuvat nopeasti, kunhan ensimmäinen askel on otettu.

Jos aihe kutkuttaa, kysyä saa niin kesäkoulusta, Luxemburgista kuin työskentelystä EU:n kieliyksiköissä. Voin lämpimästi suositella kesäkouluun hakemista – se on ainutlaatuinen mahdollisuus nähdä monikielisyys käytännössä. Kakkososassa kerron tarkemmin havainnoistani EU-tulkkien ja -kääntäjien työstä sekä Luxemburgista asuinpaikkana.

Erika Styf
Kirjoittaja on vastavalmistunut filosofian maisteri venäjän kielen ja kääntämisen oppiaineesta ja tuore käännöstieteen väitöskirjatutkija.