Alumnikahveilla Salla Haapavaaran kanssa

Vuoden 2025 toisilla alumnikahveilla vieraili vieraiden kielten ja käännöstieteen koulutusasiantuntija Salla Haapavaara. Hänen vastuuaineitaan Itä-Suomen yliopiston humanistisella osastolla ovat muun muassa venäjän ja ruotsin kielet, logopedia, käännöstiede sekä yleinen kielitiede ja kieliteknologia.

Salla Haapavaaraa (oik.) haastattelee opiskelijatyöryhmän jäsen Elsa Malinen.

Haapavaara valmistui Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2019 pääaineenaan englannin kieli ja kulttuuri. Sivuaineinaan Haapavaara opiskeli laajaa valikoimaa yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista: mediakulttuuria ja viestintää, kulttuuriantropologiaa, aineenopettajan opintoja sekä projektiosaamista. Valmistumisen jälkeen Haapavaara työskenteli vähän aikaa Luotsi Joensuun viestintätiimissä. Tämän jälkeen hän sai vakituisen paikan Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan (ISYY) kansainvälisten asioiden koordinaattorina, missä tehtävässä hän työskenteli yli neljä vuotta. ISYYn jälkeen Haapavaara siirtyi nykyiseen työpaikkaansa.

Haapavaaran nykyinen työ sisältää paljon opiskelijoiden ohjausta ja neuvontaa. Ohjaus- ja neuvontatyöstä tekee erityisen mielekästä se, että hän on itsekin opiskellut humanistisella osastolla. Opiskelijoiden lisäksi Haapavaara tekee tiivistä yhteistyötä myös eri oppiaineiden opettajien kanssa. Tällä hetkellä Haapavaaraa työllistävät opetussuunnitelman muutos ja siihen liittyvät asiat.

Työllistyminen ei aina vaadi harjoittelua

Haapavaara valitsi aikanaan opintonsa omien mielenkiinnon kohteidensa perusteella. Erityisesti projektiosaamisen opintokokonaisuus oli hänestä hyvä sivuaine, sillä siitä sai rakennettua itselleen mieleisen yksilöllisten kiinnostuksenkohteiden mukaan. Monipuolisista opinnoista on Haapavaaran mukaan ollut paljon konkreettista hyötyä työelämässä. Varsinkin ISYYllä kansainvälisissä tehtävissä työskennellessä englannin kielen taito oli tarpeellinen. Myös akateemisen englannin kirjoittamisen taito on ollut erityisen hyödyllinen työelämässä. Yliopisto-opinnot tuottivat muutenkin paljon näkemystä muun muassa itsensä johtamiseen. Tärkeää oli löytää pää- ja sivuaineista jonkinlainen punainen lanka, jonka myös työnantajat havaitsevat.

Haapavaara ei tehnyt ollenkaan työharjoittelua opintojensa aikana lukuun ottamatta yhtä pedagogisiin opintoihin kuuluvaa harjoittelua. Hän kuitenkin kannustaa opiskelijoita tekemään harjoittelun, sillä se on monesti hyvä valtti työelämään siirtyessä. Haapavaara myös ajattelee, että harjoittelu olisi voinut selkiyttää hänen ajatuksiaan tulevan urapolun suhteen sekä antaa ohjausta työelämään. Hän sai kuitenkin nopeasti työpaikan valmistumisen jälkeen, mikä on muokannut hänen ajatuksiaan omasta urasta.

UEFin vapaa sivuaineoikeus mahdollistaa kokeilut ja oman polun löytämisen

Tällä hetkellä Haapavaara kokee olevansa oikeassa paikassa töissä. Koulutusasiantuntijan sijaisena työskentelyn perusteella hän jatkaisi mielellään työtä yliopistolla, sillä korkeakoulu on hänestä työympäristönä innostava. Sijaisuus on myös syventänyt hänen omia vahvuuksiaan ja selkiyttänyt mielenkiinnon kohteita.

Jos Haapavaara saisi tehdä opintonsa uudestaan, hän alkaisi aikaisemmassa vaiheessa miettiä sivuaineita ja työllistymistä. Itä-Suomen yliopistossa on laaja ja vapaa sivuaineoikeus, mikä antaa mahdollisuuden kokeilla vaikka yhden kurssin verran jotakin ainetta. Haapavaara kuitenkin muistuttaa, että järkevä tasapaino on hyvä pitää mielessä – ilman tarkempaa opintojen suunnittelua voi silti käydä hyvin!

Henna Ehrukainen
Kirjoittaja on kirjallisuuden opiskelija Itä-Suomen yliopistossa.