Alumnikahveilla Tiina Sepän kanssa

Syksyn 2024 ensimmäiset alumnikahvit järjestettiin torstaina 10.10., ja alumnivieraana oli kulttuurintutkimuksen yliopistotutkija ja perinteentutkimuksen dosentti Tiina Seppä. Seppä opiskeli Itä-Suomen yliopistossa 2000–2007, ja hänen pääaineenaan oli perinteentutkimus. Tohtoriksi Seppä väitteli 2015. Hänen väitöskirjansa käsittelee kansanrunouden keruuta ja tulkintaa.

Ammattina tutkijan työ

Seppä sai ensimmäisen apurahansa vuonna 2008 ja on siitä asti tehnyt tutkijan työtä. Hän kuvaili, kuinka yliopisto oli hyvin erilainen paikka 2000-luvun alussa. Kuitenkin Seppä korosti, kuinka kulttuurintutkimuksen opinnot antoivat hyvän pohjan tutkijan työlle, koska tutkimukseen perustuva koulutus on yliopistossa keskiössä. Asia, joka ei ole muuttunut on se, että opettajat ja opiskelijat ovat samaa akateemista yhteisöä.

Tutkijan työstä Seppä kertoi, että se voi olla raskasta ja vaikeaa, mutta samalla kepeää ja iloista. Alumnikahveilla Seppä totesi: ”Kaikenlaista on koko ajan kesken ja ennakoimattomia asioita ilmenee.” Hän myös mainitsi, kuinka rahoitushakemusten tekemiseen menee paljon aikaa verrattuna siihen, mitä niistä hyväksytään. Tutkijan arkipäiviä Seppä kuvaili vaihteleviksi. Yhtenä päivänä vastataan sähköposteihin ja työskennellään artikkeleiden parissa, mutta toisena päivänä taas saatetaan olla workshopissa Slovenian vuoristokylässä.  

Parhaimmiksi asioiksi tutkijan työssä Seppä mainitsi itsemääräämisoikeuden ja omien intressien kehittämisen. ”Pääsee paikkoihin ja ihmisten pariin, joiden kanssa ei muuten työskentelisi, ja työn puolesta esimerkiksi pitkospuille”, Seppä kiteytti.  

Alumnikahveilla Seppä kertoi, että häntä kiinnostaa erityisesti ympäristösuhde, kuten metsän ja ihmisen välinen suhde. Hän valotti myös muita kiinnostavia tutkimuskohteita. ”Kiinnostaisi tehdä muistitietotutkimusta esimerkiksi 1990-luvun Joensuun ajan vaihtoehtoliikkeistä ja niiden synnystä, itsekin kuuluin punk-henkiseen liikkeeseen”, Seppä kuvaili.

Kuva: Elsa Malinen
Hanketyö on monipuolista työtä

Seppä on mukana mielenkiintoisessa DigiFREN-hankkeessa. Siinä tutkitaan, miten ihmiset liikkuvat luonnossa digilaitteiden kanssa. Mukana tässä ovat Suomen lisäksi Puola, Kroatia, Slovenia ja Norja. Seppä korosti, että erilaiset maastot, vuoristoalueet ja puistot tuovat eri maista omanlaistaan tutkimusaineistoa. Seppä kertoi, että Suomessa tehtyihin haastattelukävelyihin perustuva tutkimusartikkeli ilmestyy joulukuussa Elore-verkkolehdessä.

Alumnikahvien loppupuolella Seppä kiteytti: ”Toivon jatkuvuutta perinteentutkimukselle.” Tähän olikin hyvä lopettaa antoisa ja mielenkiintoinen alumnikahvittelu Tiina Sepän kanssa.

Seuraavat alumnikahvit ovat 5.11., ja vieraana tulee olemaan Anton Lumijoki. Lumijoki on opiskellut pääaineenaan englantia. Hän on työskennellyt opettajana ja nykyisin työskentelee Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen monikulttuurisuutta sekä järjestötyöllistämistä edistävien hankkeiden parissa. Nähdään siis seuraavilla alumnikahveilla!  

Kristiina Janhunen

Kirjoittaja on kirjallisuuden opiskelija Itä-Suomen yliopistossa