Käännösalan kriisi(?) ja kompassi: tunnelmia Translating Europe Workshopista

Helsingissä järjestettiin syyskuussa 2024 kielialan tapahtuma Helsinki Language Summit 2024 tai Kieli2024. Tapahtuman päätti kääntämisen opiskelijoille, ammattilaisille ja opettajille suunnattu Translating Europe Workshop: Mahdollisuuksia kieltenosaajille – työpaikkamessut. Sen organisoi Euroopan komission käännöstoimen pääosasto DGT yhdessä Suomen kielipalveluyritykset SKY:n ja Euroopan käännöspalveluyritysten järjestöjen liiton EUATC:n kanssa. Aamun avasi johtaja Marja Hennessy DGT:stä. DGT pyörittää EU:n suurta käännöspalvelua, jossa työskentelee noin 1 500 kääntäjää. Hennessy oli puhumassa kääntäjän ammatin puolesta ja rohkaisemassa kääntäjän opintoja pohtivia nuoria.

Ei pidä haaskata hyvää kriisiä

Hennessy toisti Umberto Econ toteamuksen, jonka mukaan ”Eurooppa puhuu käännöksillä” (”the language of Europe is translation”). Ihmisen ajaa kääntäjäksi yleensä rakkaus kieliä ja kulttuuria kohtaan, mutta kääntäjän ammattiin ei kannata rynnätä tiedostamatta tiettyjä asioita. On sanottu, että ala on kriisissä, mikä on totta sikäli, että teknologia on mullistanut käännöspalvelujen tuottamista nopeasti. Konekääntäminen on kehittynyt vauhdilla, ja tekoäly on yllättänyt monet mahdollisuuksillaan. Hennessy muistutti kuitenkin, että vaikka ehkä ollaan kriisissä, kriisi on aina mahdollisuus eikä hyvää kriisiä sovi haaskata. Todellakin, kreikan kielestä peräisin oleva sana kriisi tarkoittaa käännekohtaa, johon saavuttua voidaan kääntää kulku parempaan tai huonompaan suuntaan.

Avoin suhtautuminen teknologiaan tärkeää

Kompassiksi tähän käännekohtaan Hennessy tarjosi avointa suhtautumista teknologiaan. Sama viesti kuultiin Marta Aragãolta hänen kertoessaan erilaisista poluista, joita hän oli valinnut urallaan. Alkukohta oli valmistuminen kääntäjäksi. Siitä hän eteni käännöspalveluyrittäjäksi, minkä lisäksi hän on toiminut kielen ja viestinnän opettajana ja perustanut lisää yrityksiä. Nyt Aragão on muun muassa EUATC:n varapääjohtaja. Opetus oli, että kääntäjänkään koulutus ei ole päätepiste vaan lähtöviiva. Se antaa mahdollisuuksia erilaisiin tehtäviin, joissa kielitaidon lisäksi tarvitaan kulttuurien tuntemusta ja tavoitteellisen viestinnän osaamista.

Tekoälyn Aragão sanoi automatisoineen käännösprosessin alkuvaihetta, mutta sen jälkeen tarvitaankin taas ihmistä, jos tavoitellaan osuvaa ja uppoavaa, laadukasta viestintää. Euroopan komissiossa policy coordinator -tehtävässä toimiva Inkaliisa Vihonen-Peuranen vahvisti viestiä omassa puheenvuorossaan. Hän esitteli uusia ammatteja, joissa tekoälyllä on merkittävä rooli. Esimerkiksi AI Content Editor on ammattilainen, joka tuottaa korkealaatuista sisältöä tekoälyn avulla. Conversational AI Designer taas luo omalla kielellään keskusteluja ja käyttää niitä kehittämään chattibottikeskusteluja. Kääntäjänkoulutuksen tuottamat kompetenssit antavat valmiuksia ja näkemystä näihinkin uusiin tehtäviin.

Itä-Suomen yliopisto kuuluu European Master’s in Translation -verkostoon

Tapahtuman näytteilleasettajien joukossa oli kielipalveluyrityksiä, kielialan järjestöjä ja Euroopan komission edustajia. Myös suomalaisilla European Master’s in Translation (EMT) -verkostoon kuuluvilla yliopistoilla oli oma ständi. EMT viittaa Euroopan komission ja yliopistojen yhteiseen projektiin. Sen puitteissa muodostettuun EMT-verkostoon hyväksytään maisteriohjelmia, jotka täyttävät tietyt kääntäjäkoulutukselle asetetut vaatimukset. Vaatimukset koskevat kielitaitoa ja kulttuuriosaamista, kääntämisen kompetenssia, teknologian hallitsemista, kykyä johtaa itseä ja toimia kääntäjänä osana yhteisöä sekä markkinoiden vaatimusten mukaista palveluosaamista. Suomesta EMT-laatuleiman ovat vuonna 2024 saaneet maisteriohjelmat Helsingin, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa.

Nina Havumetsä

yliopistonlehtori, venäjän kieli ja kääntäminen