Mie ja mä, moi ja terve – pohjoiskarjalaisnuorten käsityksiä persoonapronomineista ja tervehdyssanoista Ylen kyselyjen valossa

Yle ja Itä-Suomen yliopisto toteuttivat syksyllä 2022 ja 2023 mittavat kyselyt, joilla kartoitettiin suomalaisten käsityksiä persoonapronomineista ja tervehdyssanojen käytöstä. Tässä kirjotuksessa esitellään kahta kevään 2024 Nuorten kieli ja kielenkäyttö -kurssin projektityötä, joissa selvitettiin näiden kyselyjen antia pohjoiskarjalaisten nuorten osalta.

Minä pohjoiskarjalaisten nuorten silmin

Yle teetti syksyllä 2022 kyselyn, jossa kartoitettiin vastaajien näkemyksiä siitä, miten heidän omalla paikkakunnallaan sanotaan minä. Kyselyssä oli mahdollista valita 1–3 pronominivaihtoehtoa. Kaikkiaan kyselyyn tuli yli 70 000 vastausta. Tarkastelimme kyselyn pohjalta kertynyttä aineistoa kolmen pohjoiskarjalaisen paikkakunnan osalta nuorten kielikäsityksistä. 

Tarkastelemamme paikkakunnat sijoittuvat maantieteellisesti Pohjois-Karjalan pohjoisosista sen eteläisimpään kolkkaan. Yhteensä 96 vastausta kattava aineisto jakautui melko tasaisesti pohjoisen Nurmeksen, eteläisen Kiteen sekä maakunnan keskivaiheilla sijaitsevan Kontiolahden välille, kun tarkastelun kohteeksi rajattiin kaikki alle 29-vuotiaat vastaajat.

Aiemmin tutkittua

Aiemman tiedon valossa Nurmeksessa on käytetty eniten minä-muotoa, Kitee puolestaan on erottunut selvästi mie-alueeksi. Kontiolahti sijoittuu alueiden rajamaastoon, vaikka sielläkin käytetyin variantti on vanhastaan ollut minä. Uusi tutkimustieto antaa kuitenkin viitteitä siitä, että mie on levittäytymässä kohti pohjoista.

Mikä on muuttumassa?

Pohjois-Karjala on ylpeästi mie-aluetta, sillä se on koko aineistoamme ajatellen suosituin pronomini (ks. kuviota 1). Mie-pronominilla on erityisen vahva jalansija Kiteellä, jossa se on aiemminkin mielletty paikallismurteeseen kuuluvaksi. Kontiolahtelaisten vastaukset tukevat väitettä mie-pronominin leviämisestä. Näyttää nimittäin siltä, että myös kontiolahtelaisten käsitys suosituimmasta pronominista on tätä nykyä mie, vaikka paikkakunta on vanhastaan ollut minä-aluetta.

Toiseksi ja kolmanneksi suosituimmat variantit olivat kyselyssä mä ja minä, joita olivat suosineet erityisesti Nurmeksen vastaajat. Nurmeksessa oltiin vähiten yksimielisiä suosituimmasta pronominista, sillä eri vaihtoehtoja esiintyy peräti kuusi, jopa yksittäiset miä ja meikä. Aivan Pohjois-Karjalan pohjoisosiin mie ei siis ole vielä ainakaan vahvasti juurtunut.

Mitä pronomini käyttäjästään kertoo?

Kyselyn kommenttien perusteella nuoret kiinnittävät arjessaan huomiota pronominien käyttöön. Omalla kielenkäytöllä voidaan sekä sulautua joukkoon että erottua siitä. Moni kommentoikin omaa persoonapronominin käyttöään suhteessa muihin samanikäisiin tai itseä nuorempiin. Myös sukupolvien välisiä eroja nostetaan esiin: ”Miun sukupolvi puhuu vielä mie ja sie, mutta esimerkiksi pikkuveljeni (-99 syntyneet) puhuvat jo mä ja sä.”

Monelle tietyn pronominin käyttö on myös osa identiteettiä. Erityinen asema tuntuu olevan miellä, sillä moni vastaajista kommentoi käyttävänsä kyseistä pronominia ”vaikka olisin missä” ja kertoo myös kuulevansa siitä positiivisia kommentteja. Mie tuntuu olevan myös herkästi tarttuva murrepiirre: ”Kun puhelet aikasi työpaikalla niin alat huomata, että [mie] alkaa tarttua.” Kenties tämä on yksi syy sille, miksi mie on Pohjois-Karjalassa niin vahvasti juurtunut ihmisten mieliin ja jopa levittäytynyt uusille alueille.

Kuinka pohjoiskarjalaiset nuoret tervehtivät?

Syksyllä 2023 Yle julkaisi kyselyn tervehdyssanoista. Vastaajilta kysyttiin, miten he tervehtivät kaveriaan kello 14 ja miten kaupan kassaa samaan aikaan. Kysely keräsi yli 131 000 vastausta. Selvitimme, mitä tervehdyssanoja alle 30-vuotiaat pohjoiskarjalaiset nuoret kertovat käyttävänsä. Aineistomme koostuu 804 vastaajasta, joista jokainen on voinut valita kummankin kysymysten kohdalla kaksi eri tervehdyssanaa. Lisäksi vastaajat saivat kommentoida yleisesti tervehdyssanojen käyttöä.

Moi on suosituin tervehdyssana

Kuviosta 2 näkyy, että suosituimpia tervehdyssanoja ovat moi, hei ja terve. Näistä moi-sanaa käytetään lähes yhtä paljon kavereiden kanssa kuin kaupan kassalla, kun taas terve ja hei ovat selvästi enemmän käytössä kassalla tervehdittäessä. Sana helou koetaan taas sopivaksi ainoastaan kaveria tervehdittäessä Vaihtoehdon ”joku muu” valinneet vastaajat kertovat käyttävänsä muun muassa erilaisia muunnoksia moi– (esim. moikku) ja terve-sanasta (esim. tere) sekä muiden kielten tervehdyssanoja (esim. hola, ciao) tai uskonnollisia tervehdyksiä (jumalan terve).

Virallisuus ja tuttuus ohjaavat terveydyssanan valintaa

Avovastauksista voidaan huomata, että tervehtimisen kohde määrittää selvästi eniten vastaajien ajatuksia tervehtimisestä. Toistuvasti tuodaan esille, että tervehdyssanan valintaan vaikuttavat esimerkiksi tervehdittävän ikä ja se, kuinka tuttu hän on. Jotkut vastaajat esittelevät näkemyksiään siitä, että tervehdyssana ja tervehtimisen tyyli ovat sidoksissa tilanteen virallisuuteen. Hei ja terve nähdään virallisina tervehdyksinä, joiden käyttö koetaan luontevaksi mm. asiakaspalvelutilanteissa ja vanhempia ihmisiä tervehdittäessä. Moi ja moikka mielletään puolestaan tuttavallisemmiksi, mutta osa vastaajista käyttää niitäkin asiakaspalvelutilanteissa:

Vastaanottajan ikä vaikuttaa. Esimerkiksi kassalla huomattavasti vanhemmalle henkilölle saatan sanoa ”terve”, kun taas nuorelle ”moikka”. Kavereiden kanssa venytän usein tervehdyssanaa, esim. ”moii” tai ”helouu”, koska se tuo rentoutta. (nainen, 23)

Valitsen sanan vastaanottajan iän perusteella. Nuoremmille moi/moikka, vanhemmille (ns. vanhuksille) hei. (nainen, 26)

Muutama vastaaja kertoo, että heidän valintansa riippuu siitä, miten vastapuoli tervehtii heitä. Nämä vastaajat kertovat käyttävänsä samaa tervehdyssanaa kuin vastapuoli. Yksittäisiä tervehtimiseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös mm. vieraan kielen vaikutus, tervehdyssanan kansainvälisyys sekä mieliala ja ajankohta. Myös tervehtiminen kiroilemalla mainitaan:

Kirosanojen käyttö tervehdyksenä. Esim illemmalla kadulla/baarissa kaverin kävellessä vastaan odottamattomasti: ”No perkele!” (mies, 27)

Kaiken kaikkiaan pohjoiskarjalaiset nuoret vaikuttavat suosivan tervehtimisessä melko tuttavallisia sanoja sekä asiakaspalvelutilanteissa että kavereita tavatessaan. Virallisemmiksi mielletyt tervehdykset ovat kuitenkin yleisempiä asiakaspalvelutilanteissa kuin kavereita tavattaessa.

Venla Marjakaarto, Pinja Mustonen ja Veera Ojala (pronominit)

Elina Kurttio ja Silja Siltovuori (tervehdykset)

Kirjoittajat ovat suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoita.

Kiinnostuitko? Lue lisää kielikäsitysten tutkimisesta:

Marjatta Palander: Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä (Kielikello)