Ajatuksia Agoralta ammattiin -työelämätapahtumasta

Agoralta ammattiin -työelämätapahtumassa 24.3. kuultiin monia mielenkiintoisia työelämäesittelyjä, inspiroivia uratarinoita sekä hyödyllisiä vinkkejä humanistiopiskelijoille. Tässä blogikirjoituksessa humanistisen osaston opiskelijat kertovat kokemuksiaan työelämätapahtumasta.

Yliopistosta yrittäjäksi

Kulttuuriosuuskunta Uulun ohjelmapäällikkö Petra Käppi vieraili työelämätapahtumassa kertomassa opiskelijoille omasta polustaan yrittäjyyteen. ”Aluksi tarvitaan jokin taito”, Käppi kertoi yrityksen perustamisesta. ”Sen jälkeen pitää pohtia löytyykö omaa taitoa hyödyntävälle palvelulle kysyntää. Yrittämisen taidot kehittyvät kyllä matkan varrella”, Käppi rohkaisi opiskelijoita, ja muistutti, että humanistikin voi olla pätevä talouden pyörittämisessä.

Yliopisto-opinnot tarjoavat jo lähtökohtaisesti yrittäjyydessä tarvittavia taitoja, kuten suurien kokonaisuuksien hallintaa. Yrittäminen muodostuu erilaisten osien yhteispelistä, jossa tarvitaan esimerkiksi markkinoinnin, tuotteistamisen ja verkostoitumisen taitoja. Yrittäjäksi päätyvällä olisi lisäksi hyvä olla tiettyjä ominaisuuksia, kuten luovuutta, innovointikykyä ja intoa kehittää toimintaa jatkuvasti. Lisäksi yrittäjän elämässä täytyy sietää epävarmuutta. Välillä töitä on todella paljon, ja toisinaan voi olla jaksoja, jolloin työtä ei ole lainkaan. Jatkuvasti muuttuvien aikataulujen ja tilanteiden maailmassa yrittäjältä täytyy löytyä joustoa.

Koska muutos on väistämätöntä, elinikäinen oppiminen muodostuu yrittäjän toiminnassa kulmakiveksi. ”Koko ajan pitää reagoida aikaan ja pysyä mukana”, Käppi ohjeisti. Myös yhteistyön merkityksellisyys korostuu yrittäjyydessä. Samankaltaiset yritykset voivat Käpin mukaan neuvoa toisiaan, ja hän kannustikin mieluummin löytämään yhteistyökumppaneita kuin pitämään yllä kilpailuasetelmia. Käppi itse tarjoaa sparrausta toisille kulttuurialan yrittäjille tai sellaisiksi aikoville.

Yrittämisestä kiinnostuneita humanisteja Käppi kehotti sisällyttämään opinpolkuunsa taloushallintoa, johtamista ja markkinointia. Humanististen alojen koulutuksista saa lisäksi erinomaisen kielitaidon, kyvyn sanallistaa omaa tekemistään sekä ymmärrystä historiasta ja yhteiskunnasta. Näitä tarvitaan vaikkapa apurahahakemuksen tai markkinointitekstin kirjoittamisessa. Yrittäjäksi haaveilevan on kuitenkin hyvä pohtia myös omaa soveltuvuuttaan alalle. Suuret taloudelliset vastuut ja työssä jaksaminen ovat asioita, joita kannattaa miettiä etukäteen.

Käppi puhui Uulusta niin lämpimän innostuneesti, että sitä oli mukava kuunnella. Hän korosti, että oma yritys on todellakin oma. Se on ihmisen elämäntyö, joka kasvaa ja kehittyy tekijänsä mukana. Omaa yritystä voi halutessaan lähteä viemään uuteen suuntaan. Näin yrittäjällä on aina mielekästä tekemistä – etenkin kun työ pohjautuu omille haaveille!

Työelämämahdollisuuksia Japani-osaajille

Vaikka ei heti arvaisi, myös japanin kielen taitajille löytyy Pohjois-Karjalasta mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Niistä työelämätapahtumassa oli kertomassa Pohjois-Karjalan ja Japanin Naganon metsäbiotalousyhteistyön kehityshankkeen projektipäällikkö Petteri Ryhänen. Hankkeen pyrkimyksenä on rakentaa kansainvälistä siltaa laaja-alaiseen yhteistyöhön niin koulutuksen, tutkimuksen kuin kaupankin alalla. Hankkeen merkeissä on onnistuneesti järjestetty esimerkiksi ilmasto- ja ympäristökonferenssi yhteistyössä suomalaisten ja japanilaisten opiskelijoiden kanssa.

Vaikka humanisti saattaakin kokea biotalouden tai elintarvikealan itselleen vieraaksi, työ opettaa. ”Substanssi voidaan oppia työn ohessa, mutta kielitaito on elintärkeä!” Ryhänen korosti. Myös Jaana Puhakka Elintarvikeviennin aloitus Japaniin -pilottihankkeesta kehotti omassa puheessaan opiskelijoita olemaan rohkeita, vaikka omasta kielitaidosta tuntisikin epävarmuutta. ”Asenne ratkaisee”, Puhakka totesi.

Perinteisenä yhteiskuntana tunnettu Japani nojaa yhteistyön ja kontaktien luomisessa vahvasti henkilökohtaisiin, kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin. Näissä tapaamisissa japanin kielitaidon merkitys korostuu, sillä japanilaiset ovat hyvin tietoisia omasta kielitaidostaan eivätkä mielellään käytä englantia. Ryhänen kehui aiempia kokemuksia Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Kun ryhmä japanilaisia vieraili Joensuussa, jo bussimatkalla kävi positiivinen porina. Ensi kesälle on luvassa Karelia-ammattikorkeakoulun toteuttama pilottikurssi, jonne kaivataan jälleen japanin taitajia.

Työnhakuvinkkejä humanisteille

Luotsi Joensuun duuniagentit antoivat työpajassaan humanisteille hyödyllisiä vinkkejä LinkedIn-työnhakukanavan käyttöön. LinkedIn on nykyisin yksi tärkeimmistä ja tehokkaimmista työnhaun välineistä, minkä vuoksi sen käyttöä suositellaan myös opiskelijoille. Työnhakijoiden ohella myös rekrytoijat hyödyntävät LinkedIniä työvälineenään.

LinkedIn-profiilia luodessa on tärkeää panostaa esittelytekstiin, jossa tuodaan esille omaa osaamista ja omia tavoitteita persoonallisella tavalla. Oman näköinen profiili erottuu paremmin massasta ja herättää mielenkiintoa muissa käyttäjissä.

Myös aktiivisuus LinkedInissä kannattaa. Oman profiilin säännöllinen päivittäminen antaa käyttäjästä ammattimaisen kuvan ja se myös säästää aikaa ja vaivaa tulevissa työnhakuprosesseissa. Ajankohtaisen ja mielenkiintoisen sisällön jakaminen LinkedInissä on yksi tapa tulla nähdyksi ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

LinkedIniä käytetään työnhaun ohella myös verkostoitumiseen. Kontaktien luominen on oiva tapa tutustua oman uran kannalta tärkeisiin tahoihin ja pitää yhteyttä jo entuudestaan tuttuihin henkilöihin. Parhaimmillaan verkostoituminen voi johtaa uuden työ- tai harjoittelupaikan löytymiseen.

Tulevaisuus puhutti työelämäpaneelissa

Työelämätapahtuman päätti Yksi tutkinto – tuhat ammattia -paneelikeskustelu, jossa käsiteltiin humanistisen osaamisen tarvetta ja hyödyntämismahdollisuuksia nykypäivän ja tulevaisuuden työelämässä. Paneelissa oli vieraita eri työelämän sektoreilta. Julkista sektoria edusti Siun soten viestintäjohtaja Susanne Prokkola ja yksityistä sektoria tietopalvelujohtaja Tuomo Puumalainen Arbonaut Oy:stä. Järjestösektorin vieraana oli Museoalan ammattiliiton järjestökoordinaattori Tuulia-Tuulia Tummavuori, ja yrittäjän näkökulmaa paneeliin toi jo aiemmin mainittu Petra Käppi Kulttuuriosuuskunta Uulusta.

Paneelissa tuli esille, että humanistiselle osaamiselle on todistetusti tarvetta sekä nykypäivänä että tulevaisuudessa. Esimerkiksi viestintätaitojen katsottiin olevan erittäin suuressa osassa tulevaisuuden työelämässä. Tuomo Puumalainen totesikin yrityksensä vasta heränneen viestintäosaamisen tarpeeseen. Lisäksi panelistit antoivat vinkkejä opiskelijoille omien uratarinoidensa pohjalta. Esimerkiksi lausahdus ”älä ikinä sano ei ikinä” konkretisoitui, kun Tuulia-Tuulia Tummavuori kertoi hänen olevansa juuri sillä alalla, jolle ei olisi ikinä uskonut päätyvänsä. Yksi tutkinto voi tosiaankin johtaa mihin vain.

Sanni Puustinen, Karoliina Keskitalo, Leena Nurmi ja Sinja Ylisiurua
Kirjoittajat ovat humanistisen osaston opiskelijoita Itä-Suomen yliopistossa