Tahko Mountain, Haapasalo goes lomalle ja Babyporkkana

Englannin kielen vaikutus näkyy suomen kielessä hyvin vahvasti tänä päivänä. Yhä useammin kohteita nimetäänkin sekakielisesti eli yhdistäen suomen ja englannin kieltä. Kandidaatintutkielmassani selvitin, miten kielenkäyttäjät suhtautuvat sekakielisyyden ja englannin kielen lisääntyneeseen määrään nimistössä. Tutkielmassani selvitän myös, mitkä seikat vaikuttavat sekakielisen nimen hyväksyttävyyteen, ja vaikuttaako ikä kieliasenteisiin.

Valitsin tutkimukseeni viisi erilaista kohdetta, joille annetuissa nimissä sekakielisyyttä esiintyy: televisio-ohjelmat (esim. Haapasalo goes lomalle ja SuomiLOVE), urheilujoukkueet (esim. Kangasalan Kisa-Eagles ja Pallo and the Boys), elintarvikkeet (esim. Babyporkkana ja Fazer Real Ruis täysjyväruisleipä), hotellit ja kahvilat (esim. Hotel & Spa Resort Järvisydän ja Cafe Muru) sekä laskettelukeskukset ja -rinteet (esim. Tahko Mountain ja Peakin reitti). Näiden sekakielisesti nimettyjen kohteiden avulla tutkin kielenkäyttäjien asenteita. Aineiston keräsin verkkokyselyllä tammikuussa 2022. Kyselyn jaoin Facebookiin Joensuun Puskaradio -ryhmään sekä Yammeriin kanavalle UEF-opiskelijat. Vastauksia sain yhteensä 575.

Yleinen suhtautuminen sekakielisyyteen

Tutkimukseni osoittaa, että kielenkäyttäjät suhtautuvat keskimäärin neutraalisti sekakielisyyden lisääntyneeseen määrään nimistössä. Nuoret (16–29-vuotiaat) suhtautuvat kaikkein myönteisimmin sekakielisyyteen, kun taas vanhempien kielenkäyttäjien (yli 60-vuotiaat) asenteet ovat hieman kielteisempiä. Nuorten vastauksista ilmenee, että englanti tulee huomaamatta osaksi lähes jokaista tilannetta. Yli 60-vuotiaat vastaajat kertovat puolestaan välttävänsä kielten sekoittamista, sillä sekakielisyyttä pidetään nuorten ihmisten ilmiönä. Neutraaliin suhtautumiseen vaikuttaa osittain myös se, että noin 70 % vastaajista kokee ymmärtävänsä sekakieliset nimet täysin.

”Yhdistelmä on jopa houkuttelevampi kuin pelkästään suomenkielinen nimi”

Vastaajat suhtautuvat myönteisimmin hotellien ja kahviloiden sekä televisio-ohjelmien sekakielisiin nimiin. Myönteisiin kieliasenteisiin vaikuttavat erityisesti turismi sekä erilaisten internationalismien (esim. cafe, hotel ja spa) käyttäminen. Vastaajien mielestä matkailukohteet, kuten hotellit, tulisikin nimetä selvästi englannin kieltä käyttäen. Nimen pituudellakin on vaikutusta asenteisiin: eniten kannatusta saavat lyhyet ja ytimekkäät sekakieliset nimet, kuten Cafe Muru. Lisäksi vastaajat hyväksyvät nimet, jotka ovat jo vakiinnuttaneet asemansa sekakielisenä, kuten televisio-ohjelma Big Brother Suomi.

Sekakielisyys hyväksytään myös siksi, että englannin avulla kohteista voidaan tehdä houkuttelevia ja trendikkäitä. Kokonaan suomenkieliset nimet leimautuvat puolestaan arkisiksi ja kotoisiksi. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin, suosivatko he englanninkielistä (Bakery Cafe Puusti) vai suomenkielistä (Leipomo-kahvila Puusti) kahvilan nimeä. Valtaosa (73,9 %) vastaajista kannatti kokonaan suomenkielistä nimeä. Ne vastaajat (26,1 %), jotka valitsivat kokonaan englanninkielisen kahvilan nimen, vetosivat juuri englannin kielen tuomaan lisäarvoon ja houkuttelevuuteen, kuten esimerkki 1 osoittaa.

(1)Bakery on mielestäni herkullisemman kuuloinen sana kuin leipomo. Bakery on paikka, josta voisi saada kaikkea ihanaa, leipomossa tehdään leipää. Vieraskielisyys kahviloiden ja ravintoloiden nimissä saa paikan kuulostamaan hieman arvokkaammalta ja suomenkielisyys nimessä kuulostaa kotikutoisemmalta.

” Tahko Mountain kuulostaa aika suurelliselta, kun Suomessa ei ole vuoria”

Vastaajat suhtautuvat kielteisemmin elintarvikkeiden, urheilujoukkueiden sekä laskettelukeskusten ja -rinteiden nimiin. Kielteiseen suhtautumiseen vaikuttaa erityisesti turha englannin kielen käyttäminen: esimerkiksi tuotenimi Gluteeniton Mudcake ei saa hyväksyntää, sillä suomen kielen vastine mutakakku on selkeä ja lyhyt, joten sitä toivotaan käytettävän. Kielenkäyttäjät vierastavat englannin yhdistämistä perinteisiin suomalaisiin tuotteisiin. Vastaajat suhtautuvat jyrkästi tuotenimeen Fazer Real Ruis täysjyväruisleipä, koska ruisleipä mielletään hyvin suomalaiseksi tuotteeksi.

Kielteisesti suhtaudutaan myös nimiin, joissa englanninkielisiä sanoja on taivutettu suomen kielen mukaisesti. Vastaajien mielestä Peakin reitti on huono nimivalinta laskettelurinteelle, koska sanan taivuttamisen myötä nimen tarkoitus ei aukea suomalaisille eikä turisteille. Kielenkäyttäjät kritisoivat nimiä, joissa käytetään normienvastaista kirjoitusasua. Urheilujoukkueen nimessä Kangasalan Kisa-Eagles kielet vaihtuvat yhdyssanan aikana, mikä ei ole vastaajien mielestä hyväksyttävää, kuten esimerkistä 2 voi huomata.

(2) – – Suomen ja englannin yhdistäminen yhdyssanoissa, kuten Kisa-Eagles, on mielestäni
järjettömyyden huippu.

Tahko Mountain saa vastaajilta täyden tyrmäyksen: jopa 95 % vastaajista on sitä mieltä, että nimi ei sovi kohteelle. Kielenkäyttäjien mukaan nimi johtaa harhaan, sillä Suomessa ei ole vuoria. Nimeen suhtaudutaan kielteisesti myös siksi, että nimi Tahkonrinteet on jo vakiinnuttanut asemansa, eikä kielenkäyttäjien mukaan vakiintunutta nimeä tulisi muuttaa. Vastaajien mukaan Suomen luonto koetaan erittäin tärkeänä asiana, joten nimissä tulisi korostaa suomalaisuutta eikä sekoittaa nimiin englannin kieltä.

Emmi-Sofia Törmänen
Kirjoittaja on suomen kielen opiskelija Itä-Suomen yliopistossa