Näkökulmia nuorten kieleen: murrehavaintoja, englannin ja suomen sekoitusta ja emojien arvoituksia

Suomen kielen opintoihin kuuluva opintojakso Nuorten kieli ja kielenkäyttö toteutettiin tänä syksynä projektikurssina. Koska suomalaisnuorten kielestä ja kieliasenteista ei ole tarjolla tuoretta yleisesitystä ja ajantasaisesta tutkimustiedosta muutenkin on pulaa, osallistujat lähtivät itse selvittämään itseään kiinnostavia kielenilmiöitä ja toteuttivat pieniä projekteja. Kurssia veti Hanna Lappalainen.

Tähän kirjoitukseen on koottu kolmen ryhmän havaintoja ja analyysia. Muiden ryhmien tutkimustuloksia esitellään mm. Karjalan Heilin Kielen päällä -palstalla (27.11.) ja Murremyytin murtajat -podcastissa (ilmestyi 9.12.).

Murteiden käyttö nuorten kielielämäkertahaastattelussa

Yksi ryhmä tarkasteli nuorten aikuisten murteenkäyttöä haastattelutilanteessa. Jokaisella haastateltavalla on yhteyksiä savolaismurteiden alueelle – Pohjois-Karjalaan tai Pohjois- tai Etelä-Savoon – joko nykyisen tai entisen asuinpaikan kautta. Haastattelut ovat osa  Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hanketta.

Hypoteesina oli, että persoonapronominien murteelliset muodot (minä, mie) näkyisivät haastatteluissa mutta muut murrepiirteet eivät. Tämä osoittautui osittain virheelliseksi oletukseksi. Haastatteluissa esiintyy nimittäin useita leimallisia murrepiirteitä, ja puhujat käyttävät vaihdellen erilaisia pronominivariantteja (mä, mää, minä, mie). Pohjoiskarjalainen haastateltava käyttää tosin ainoastaan mie-pronominia.

Yleiskielen d:n vastineena aineistossa edustuu enimmäkseen itämurteille tyypillinen kato (tehä, pyyän) sekä tavunrajalle kehittynyt siirtymä-äänne (vuoje, löyvy). Jonkin verran, joskin harvemmin, kaikissa haastatteluissa esiintyy yleiskielen mukaisesti d (tähdellistä, kahdeksan).

Svaavokaalin eli välivokaalin käyttöä (esim. kelepaa, kolome) on havaittavissa eteläsavolaisella ja pohjoissavolaisella puhujalla, mutta eteläsavolainen informantti käyttää svaavokaalia huomattavasti runsaammin. Pohjoiskarjalainen haastateltava ei käytä välivokaalia ollenkaan (esim. alko ’alkoi’).

Haastatteluissa on havaittavissa myös geminaatioilmiötä eli konsonanttien kahdentumista. Pohjoissavolainen ja pohjoiskarjalainen haastateltava käyttävät puheessaan paljon yleisgeminaatiota (puhhuu, ossaa). Pohjoiskarjalaisella esiintyy lisäksi itämurteiden erikoisgeminaatiota (käytettään, kaupunkkiin).

Aikaisemman tutkimuksen mukaan nuoremmat käyttävät leimallisia murrepiirteitä vähemmän kuin vanhempi väestö. Kielielämäkertahaastattelujen tarkastelu tuki näitä tuloksia. Esimerkiksi pohjoissavolaisen haastateltavan puheessa ei ole havaittavissa diftongien reduktiota (päevä, koera).

Englanti sekoittuu suomen kieleen nuortenromaanissa

Toinen ryhmä tarkasteli englanninkielisten sanojen ja fraasien käyttöä päähenkilön kerronnassa nuortenromaanissa Kaunis ilma kuolla. Veera Salmen (2020) romaanin päähenkilöistä toinen on Leo ja toinen Isra, maahanmuuttajataustainen tyttö, jonka perhe on tullut aikoinaan Marokosta Suomeen. Leo ja Isra kertovat vuorotellen tarinaansa omissa luvuissaan.

Nykyisin nuoret lainaavat paljon sanoja englannin kielestä. Maahanmuuttajataustaisten nuorten keskuudessa monikielisyys on luonnollista heidän kieli- ja kulttuuritaustansa vuoksi. Tämä tulee hyvin esiin Isran kerronnassa, joka pursuaa englanninkielisiä sanoja ja fraaseja.

Isran kerronnassa englanninkieliset ilmaisut esiintyvät joko yksittäin suomenkielisissä lauseissa, kuten ”– – joku bully oli hajottanut sen” tai kokonaisina lauseina, kuten ”– – that’s the reason why he’s so special”. Useimmiten englanninkielisiä sanoja ei ole taivutettu suomen kielen mukaan, koska teksti on rakennettu niin, ettei taivuttaminen ole tarpeen. Kuitenkin esimerkiksi lauseissa ”– – pelas basketballia” ja ”– – sit se käveli pois siitä music schoolista” englanninkielisiä sanoja on taivutettu lauseyhteyden vaatimalla tavalla.

Usein englantia esiintyy tilanteissa, joissa Isra kuvailee jotain henkilöä, ilmiötä tai tapahtumaa. Tästä esimerkkejä ovat ”itken ku baby” ja ”se oli biggest thing in the universe”. Voimasanoja Isra käyttää aina englanniksi. Fuck esiintyy usein hänen kerronnassaan. Isra käyttää myös paljon yleisesti tunnettuja sanontoja, kuten in my dreams ja thats all folks. Isä ja äiti ovat hänelle daddy ja mommy.

Isran kerronnassa suomi ja englanti yhdistyvät luontevasti. Kielten sekoittamisella ja limittymisellä luodaan ryhmäidentiteettiä ja sosiaalista identiteettiä. Kyseessä voi olla kieltenvälinen tila, jolloin kielenkäyttäjä ei välttämättä edes koe käyttävänsä erikielisiä ilmauksia.

Emojien käyttötapoja WhatsAppissa

Emojit ovat monille osa jokapäiväistä kommunikaatiota pikaviestimissä, mutta kielentutkimuksen parissa niiden käyttöä ei ole vielä paljon selvitetty. Siksi kolmannessa projektissa tutkittiin emojien käyttötapoja kahdessa nuorten aikuisten WhatsApp-ryhmäkeskustelussa. Jokaiselta ryhmän jäseneltä saatiin lupa tutkimukseen.

Aineiston emojit voi jakaa käyttötapansa perusteella kahteen pääryhmään, tunne-emojeihin ja olioemojeihin. Useimmat aineiston emojeista ovat tunne-emojeita, eli ne ilmaisevat tai korostavat viestissä jo sanoin ilmaistua affektia eli tunnetilaa (kuva 1).

Kuva 1.

Olioemojit eivät välitä tunnetta, vaan ilmaisevat konkreettisesti kuvaamansa asiaa, esimerkiksi eläimiä tai esineitä. Olioemojeilla on kahdenlaista käyttöä: sanan (tai sanan osan) korvaaminen ja visuaalisuuden lisääminen. Sanan tai sanan osan korvaaminen on kuitenkin marginaalista, ja emojin tehtävänä tuntuu olevan enemmän humoristisuuden tuominen viestiin kuin keino lyhentää sitä tai nopeuttaa sen kirjoittamista. Kuvassa 2 kirjoittaja on korvannut yhdysnimen Joensuu perusosan suu-olioemojilla. Käyttötavan harvinaisuus osaltaan lisää viestin emfaattisuutta eli korosteisuutta.

Käyttötavat limittyvät. Useat aineiston olioemojeista ovat myös affektisia, ja siten niillä on tunne-emojienkin piirteitä (kuva 3). Emojeita ei voikaan asettaa yksiselitteisesti jompaankumpaan kategoriaan, vaan niiden tulkinta vaihtelee kontekstin mukaan.

Kuvan 3 olioemojeilla kirjoittaja tuskin viittaa varsinaisesti tähtiin ja lehtiin, vaan emojien voi tulkita pikemminkin lisäävän viestin visuaalisuutta. Toisaalta emojien konkreettista merkitystäkään ei voi unohtaa, sillä tähän syksyllä lähetettyyn viestiin ei olisi sopinut lumihiutale tai lumiukko. Konteksti siis vaikuttaa emojin valintaan kaikissa käyttötavoissa.

Martta Kitinoja, Krista Paasikallio ja Sanni Ruuhiala
Johanna Kampman ja Sara Veramo
Elina Etholén ja Ville Mäki
Kirjoittajat ovat suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijoita

Kirjallisuutta kiinnostuneille

Lankinen, Ninni 2015: ”Mun veris on gänstaa.” Somalialaistaustaisen helsinkiläistytön tyylilliset käytänteet. – Marja-Leena Sorjonen – Anu Rouhikoski – Heini Lehtonen (toim.), Helsingissä puhuttavat suomet. Kielen indeksisyys ja sosiaaliset identiteetit s. 267–293. Helsinki: SKS.

Lappalainen, Hanna 2001: Sosiolingvistinen katsaus suomalaisnuorten nykypuhekieleen ja sen tutkimukseen. – Virittäjä 105 s. 74–101.

Leppänen, Sirpa 2008: Kielten valinta, vaihtelu ja sekoittaminen faniuden rakennusaineksina verkkofiktiossa. – Sirpa Leppänen – Tarja Nikula – Leila Kääntä (toim.), Kolmas kotimainen. Lähikuvia englannin käytöstä Suomessa s. 204–235. Helsinki: SKS.

Vauras, Ilmari 2008: Tunneikonit verkkokeskusteluissa ?-). – Sara Routarinne & Tuula Uusi-Hallila (toim.), Nuoret kielikuvassa. Kouluikäisten kieli 2000-luvulla s. 210 –221. Tietolipas 220. Helsinki: SKS.