Joensuussakin on rakennettu kielisiltaa Viroon
Viime aikoina on sekä Suomen että Viron mediassa käyty kiihkeää keskustelua naapurimaan kielen oppimisen ja opettamisen tilanteesta. Suomenlahden kummallakin puolella on huolen aiheena lähisukukielen opetuksen vähentäminen varsinkin yliopistoissa. Ajatusten vaihto on osoittanut, että keskustelijoiden tietoisuus naapurimaan kielenopetuksen tilanteesta ei välttämättä ole aukotonta. Esimerkiksi mediassa ei ole mainittu viroa opettaneiden suomalaisten yliopistojen joukossa ollenkaan Itä-Suomen yliopistoa, vaikka viron opettamisella on Joensuussa pitkät ja ansiokkaat perinteet.
Vuosikymmeniä Joensuun yliopistossa viroa opettanut suomen kielen lehtori, Viron Äidinkielen seuran kunniajäsen Hannu Remes muistelee:
”Suomen kielen opetus alkoi vuonna 1969 vasta perustetussa Joensuun korkeakoulussa (vuodesta 1984 yliopisto). Kuten muuallakin, suomen kielen tutkintovaatimuksissa sisältyi approbatur-arvosanaan viron kielen alkeiskurssi ja cum laude -arvosanaan jatkokurssi. Minä tulin keväällä 1971 hoitamaan suomen kielen lehtoraattia, johon kuului suomen kurssien ohella viron opettaminen, korkeakoulussa kun ei ollut viron kielen tunteja riittävästi syntyperäisen lehtorin palkkaamiseksi. Koska uusia opiskelijoita otettiin vuosittain yleensä 30, oli alkeiskurssiryhmiä kaksi, samoin jatkokurssiryhmiä. Opetusta oli ryhmää kohti neljä viikkotuntia, joten lukukauden aikana opiskelijat ehtivät perehtyä kurssillaan viroon 56 tunnin verran. Pyrin opetuksessa tarkastelemaan viroa suomeen verraten ja korostamaan seikkoja, joissa viro laajentaa kuvaa äidinkielestämme ja sen taustasta. Oppikirjatilanne oli alkuaikoina kehnohko, joten opetuksessa oli turvauduttava varsinkin kielioppiseikkojen käsittelyssä monisteisiin. Sellaisten pohjalta laadin suomalaisille suunnatun Viron kieliopin, joka ilmestyi 1983 ja oli lajissaan toinen jo 1872 julkaistun Julius Krohnin kieliopin jälkeen. Myöhemmin kieliopistani on ilmestynyt uudistettu, laajempi painos (2015). Viron alkeis- ja jatkokurssien lisäksi pidin vuosien varrella useita erilaisia erikoiskursseja mm. suomen ja viron kontrastiivisesta kieliopista, Viron kirjallisuudesta ja kulttuurista. Toimin Joensuussa lehtoraatissani hieman yli 40 vuotta, joten lienen pisimpään viroa maamme yliopistoissa opettanut henkilö.”
Remes on seurannut huolestuneena yliopistoissa, Joensuussakin, toteutettua viron opetuksen vähentämistä tai jopa lakkauttamista. ”Kyse on kuitenkin naapuruudessamme olevan itsenäisen valtion kielestä, jonka tunteminen on etenkin suomen kielen spesialisteille tärkeää ja jonka puhujien kanssa suomalaisilla on jatkuvia kontakteja sekä yksityisellä että yhteiskunnallisella ja taloudellisella tasolla. Toivottavasti kehitys ei johda tilanteeseen, jossa suomalais-virolaisia suhteita hoidetaan vain esimerkiksi englanniksi.”
Nimenomaan viron kursseilla Viro- ja virokipinän saivat – ja lähtivät ainakin osittain sen vuoksi Viroon vaihtoon – useat Joensuun yliopiston suomen kielen opiskelijat, muiden muassa nykyinen suomen kielen professori Helka Riionheimo, kielikeskuksen suomen kielen ja puheviestinnän yliopisto-opettaja Tarja Tanttu, suomen kielen ja kääntämisen yliopisto-opettaja Henna Massinen ja Kotimaisten kielten keskuksen suomi–viro-sanakirjan työryhmän jäsen Ilona Paajanen. Joensuun yliopiston viron kielen opetuksen vaikutukseksi voidaan lukea monet vireät yhteistyökuviot Joensuun yliopiston ja sittemmin Itä-Suomen yliopiston sekä Tarton ja Tallinnan yliopistojen välillä. Tarja Tanttu teki ensimmäisenä Joensuun yliopiston opiskelijana aineenopettajaopintoihin kuuluvan kenttäharjoittelun Tarton yliopiston suomen kielen oppiaineessa 1990-luvun alussa. Henna Massinen on viron opintojen tuella pitänyt karjalan kielen ja kulttuurin vierailuluentoja Tarton yliopistossa. Tarja Tanttu on ohjannut lukuisia harrastajia viron kielen ja Viro-innostuksen äärelle Pohjois-Karjalan eri kansalaisopistoissa parin vuosikymmenen ajan. Myös tämä harrastajien opettaminen versoo Joensuun yliopiston viron kielen opetuksesta.
Tavoitteena 3 miljoonaa viron oppijaa
2000-luvulla viron opetus Itä-Suomen yliopistossa on toteutettu Erasmus-opettajavaihtona, viime vuosina taas osana opetusohjelmaa. Viron peruskurssin voi nykyään suorittaa 3–5 opintopisteen laajuisena. Kurssilla tutustutaan viroon vertaamalla viron kielen rakenteita suomeen. Lisäksi opitaan ymmärtämään helpohkoja vironkielisiä tekstejä ja selviytymään arkisista keskustelutilanteista. Lähisukukielen opiskelu laajentaa ja syventää tulevien äidinkielenopettajien ja muiden suomen kielen asiantuntijoiden oman äidinkielen tuntemusta, sillä vertailussa huomion kohteeksi nousevat seikat, joita muuten ei ehkä niin helposti havaitsisi. Viron opetus ei siten tue vain suomen kielen, vaan myös karjalan kielen opintoja. Tutustuminen naapurimaan kieleen ja kulttuuriin luo jatkossakin pohjan kahden maan kulttuuri- ja talousyhteistyölle, jossa on nykyään meneillään sukupolvenvaihdos.
Lokakuun ensimmäisellä viikolla, 4.–10.10.2021, järjestetään jo kolmas kansainvälinen viron kielen viikko (linkki avautuu uudelle välilehdelle). Viikon aikana opiskellaan viroa ja sitä opetetaan ympäri maailmaa kaikille kiinnostuneille, tavoitteena 3 miljoonaa viron oppijaa. Kieltä opettaa (linkki avautuu uudelle välilehdelle) myös Viron presidentti Kersti Kaljulaid. Monia tapahtumia järjestetään verkon välityksellä. Lämpimästi tervetuloa osallistumaan! Toredat üleilmset eesti keele nädalat! Õpime eesti keelt!
Annekatrin Kaivapalu
suomen kielen professori