Raportti venäjän kielen opettajille 9.2 järjestetystä matineasta
Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen oppiaine järjesti matinean etäyhteyksin venäjän kielen opettajille 9.2. Tapaamisen tarkoituksena oli selvittää venäjän kielen opetuksen haasteita muuttuneessa maailman tilanteessa. Venäjän aggressiivinen hyökkäys Ukrainaa vastaan on vaikuttanut romahduttavasti venäjän kielen opiskeluun Suomessa. Hakijoiden määrä on jo vähentynyt Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen oppiaineessa. Venäjän opiskelun väheneminen kouluissa tarkoittaa väistämättä sitä, että venäjän kielen hakijoiden määrä vähenee yliopistoissa edelleen. Tässä kriittisessä tilanteessa päätimme järjestää matinean, johon kutsuimme venäjän kielen opettajia. Matineassa oli tarkoitus kertoa opettajille tukimahdollisuuksista ja tutkimuksesta, joka koskee koulun venäjän opiskelua. Tapahtuman järjestämisen mahdollisti Cultura-säätiön hallinnoima Juhlarahaston apuraha. Matineaan osallistui noin parikymmentä venäjän kielen opettajaa ja opettajaopiskelijaa eri puolelta Suomea.
Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen oppiaine toteutti syksyllä 2023 alkukyselyn venäjän kielen opettajille, jonka tarkoituksena oli kartoittaa venäjän kielen opetukseen liittyviä haasteita ja hyviksi havaittuja käytänteitä, jotta tapaaminen voisi parhaiten palvella opettajia. Kyselystä selvisi seuraavia asioita. Venäjän hyökkäyssodan tuomat haasteet varjostavat oppilaiden intoa tarttua uuteen kieleen tai jatkaa jo käynnissä olevia opintoja. Yli puolet vastaajista kertoi, ettei venäjän kielen opiskelijoita ei ole tarpeeksi, jotta voisi aloittaa uuden kieliryhmän tai jatkaa jo käynnissä olevia opintoja. Vastauksista selvisi myös, että oppilaiden venäjän kielen osaamisessa on myös suuria eroja, melkein puolet vastaajista myönsi, että opiskelijoiden vaihteleva taso on opettajalle haastava. Sopivan oppimateriaalin puute on myös hankaloittanut opintoja, kuten melkein puolet vastaajista kommentoivat. Melko yleiseksi ongelmaksi nousi opiskelumotivaation puute, joka johtaa välillä kurssin keskeyttämiseen. Melkein puolet opettajista koki kaikista hyödyllisemmäksi menetelmäksi eriyttämisen opetusryhmissä. Toisena tärkeänä tekijänä vastauksissa nousi tandem- ja kaksikielinen opetus.
Matinean ohjelma
Matineassa halusimme tarjota opettajille puheenvuoroja eri näkökulmista, jotka voisivat tukea venäjän kielen opetusta haastavana aikana. Cultura-säätiön toimintaa esitteli säätiön johtaja Sani Kontula-Webb. Cultura-säätiö edistää venäjänkielisten maahanmuuttajien kaksisuuntaista kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Venäjän kielen opettajien näkökulmasta tärkeää oli kuulla Cultura-säätiön hallinnoimasta Juhlarahastosta, joka myöntää apurahaa venäjän kielen ja kulttuurin opiskeluun, opetukseen, tutkimukseen sekä kulttuurityöhön ja harrastustoimintaan. Venäjälle suuntautuvia opiskelumahdollisuuksia ja opintomatkoja ei tällä hetkellä tehdä sodan vuoksi, mutta venäjän kieltä voi myös opiskella muissa maissa, joissa puhutaan venäjää. Esimerkiksi yliopiston venäjän kielen pääaineopiskelijat käyvät kieliopinnoissa Latvian Daugavpilsissa. Tämä on hieno mahdollisuus päästä harjoittelemaan ja käyttämään venäjän kieltä käytännössä.
Itä-Suomen yliopiston venäjän kielen professori Larisa Leisiö avasi kahden pro gradun -tutkielman avulla venäjän kielen opetuksen nykytilannetta toisen asteen koulutuksessa. Useamman vuoden ajan venäjänkielisten opiskelijoiden määrä on ollut kasvussa. Joskus venäjänkieliset opiskelijat ovat valinneet venäjän vieraaksi kieleksi ja tulleet opiskelemaan venäjää nollatasolta yhdessä venäjää osaamattomien suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Tällaisiin tilainteisiin pureutuu Sanna Maksimaisen gradu (2020). Hänen laatimansa kyselyyn vastasivat venäjän kielen opettajat ympäri Suomea. Vastauksista kävi ilmi, että ryhmässä saattaa suurin osa opiskelijoista puhua äidinkielenään venäjää ja vain muutama opiskelija, joiden äidinkieli on suomi. Opetuksen eriyttäminen jokseenkin auttaa, mutta opettaja joutuu itse kehittämään oppimateriaalit ja tehtävät venäjänkielisille. Heiltä taas luonnollisesti puuttuu motivaatio opiskella äidinkieltä vieraana kielenä alusta alkaen. Iris Lipastin gradu (2022) käsittelee suomalaisten venäjän opiskelijoiden motivaatiota. Aineisto kerättiin ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan. Useimmiten mainitut tekijät, jotka kantavat opinnoissa ovat, itse kieli, jota oppilaat luonnehtivat mielenkiintoiseksi, maantuntemus ja kulttuuri sekä mielenkiintoiset tehtävät, pelit ja elämänläheisten arkitilanteiden harjoittelu.
Sanna Maksimainen kertoo, että peruskouluun ja lukion opettajat ovat valmistaneet ja keksineet itse oppimateriaalit venäjää äidinkielenä ja toisena kotikielenä puhuville. Opettajien mielestä myös lukion venäjän oppikirjoissa voisi olla enemmän tehtäviä kotikielisille ja valmiita tehtäviä voisi olla erityisesti digimuodossa. Toisaalta opettajat myönsivät, että se on vaikeaa, koska nämä oppilaat ovat hyvin eritasoisia. Opetuksessa on useita haasteita, mutta esiin nousi myös positiivia näkökulmia venäjän opetuksessa. Venäjänkieliset opiskelijat tuovat autenttisen elämän opintoihin esimerkiksi näyttämällä valokuvia ja kertomalla sukulaisistaan tai elämästään Venäjällä. Opiskelijat pääsevät näin ollen lähemmäksi kieltä ja kulttuuria, jota muissa kielten opiskelussa ei välttämättä olisi mahdollista. Keskusteleminen äidinkielenä venäjää puhuvien kanssa on myös hieno mahdollisuus päästä käyttämään kieltä, joka nostaa suomenkielisten motivaatiota venäjän kielen opiskeluun.
Itä-Suomen venäjän kielen yliopisto-opettaja Tatjana Rynkänen kertoi opetuskulttuurin haasteista ja eroista Suomessa ja Venäjällä. Venäjällä pedagoginen kulttuuri on opettajavetoinen. Opettajaa teititellään ja kutsutaan nimellä ja isännimellä. Oppilaat odottavat opettajalta tarkkoja ohjeita. Venäjältä muuttaneet ja suomalaiseen kouluun vaihtaneet venäläiset kokevat suomalaisen koulun vapaammaksi. Jotkut ovat asiasta tyytyväisiä, toiset taas hämillään.
Matineassa esiintyi myös Marylandin yliopiston kielitieteiden professori Maria Polinsky (Yhdysvallat), joka kertoi venäjän kielestä kotikielenä. Venäjää kotikielenä puhuva (heritage speaker) on oppinut venäjää perhepiirissä, mutta paremmin puhuu yhteiskunnan pääkieltä. Tyypillinen kotikielinen puhuja ymmärtää venäjää hyvin ja osaa hyvin puhua muttei ollenkaan osaa kirjoittaa venäjää. Kotikielisellä on intuitio, miten jokin asia ilmaistaan venäjäksi. Hän on luova kielenkäytössään. Kaiken kaikkiaan Polinskyn esitelmä oli loistava mahdollisuus piipahtaa kansainväliseen kokeelliseen kotikielisten tutkimukseen.