8.12.2021

Kestävää työelämää ja ohjauksen roolia etsimässä

Yliopistollisen Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen opiskelijat Virpi Lappeteläinen ja Ilona Maula-Tervo hahmottelevat tämänhetkisiä ajatuksiaan kestävän kehityksen suhteesta omaan (työ)elämään ja (ura)ohjaukseen. Luonnon ihmeistä ja oppimisesta innostunut Virpi on savolainen Helsingissä ja työskentelee HR-ammattilaisena. Ilona on turkulainen Tampereella, siirtolapuutarhaviljelijä ja avannossa kastautuja, joka työskentelee työnohjaajana.

Kestävää työelämää ja ohjauksen roolia etsimässä

Tässä dialogiblogissa haastamme Sinut kanssamme hahmottelemaan ajatuksia kestävästä työelämästä ja ohjauksen roolista!  Miksikö? No vaikka siksi, että julkisessa puheessa näkee paljon keskustelua eri ammattien suhteesta ja roolista ihmisten ja luonnon hyvinvointiin. Uraohjauksen kannalta on kovin kiinnostavaa, mitä ihmiset ajattelevat niistä kysymyksistä tehdessään erilaisia työhön liittyviä valintoja. Ovatko esimerkiksi sosiaaliseen, ekologiseen tai taloudelliseen kestävyyteen liittyvät teemat jotenkin läsnä työelämävalintoja tehdessä ja jos, niin miten? Ja mikä on ohjauksen rooli, tai mitä se ehkä voisi olla?

Aihekimara on kiinnostava, innostava ja ihan valtavan kokoinen, joten toivoisimme että saisimme houkuteltua Sinut ihmettelemään sitä kanssamme. Toivomme myös, että alla oleva dialogimme herättää ajatuksia ja toimii tarttumapintana aiheisiin, erityisesti jos ne tuntuvat oman työelämän näkökulmasta tällä hetkellä kovin kaukaiselta. Jos taas tuntuu siltä, ettet tarvitse tai halua sen enempää virittelyä, olet tervetullut siirtymään suoraan alla olevien, aihetta käsittelevien kyselyjemme pariin. Oman tilanteesi ja mielenkiintosi mukaan voit vastata vaikka molempiin. 

Kyselyt löytyvät alla olevista linkeistä

Voit vastata kyselyihimme itsellesi sopivalla tavalla, joko nopeasti ensimmäisenä mieleen tulevin ajatuksin, tai teemoja pidempään pohtien. Halutessaan vastaamisen voi jättää kesken ja palata kyselyn pariin paremmalla ajalla. Voit myös ottaa vastauskoonnin itsellesi talteen. Kyselyt liittyvät opintoihimme Itä-Suomen ja Turun yliopistojen meneillään olevassa uraohjauksen erikoistumiskoulutuksessa ja ovat avoinna joulukuussa 2021 (25.11. – 13.12.2021) ja  helmikuussa 2022 (1.-14.2.2022).

Dialogimme Kestävän kehityksen teeman äärellä 

Koska meitä oli tässä kirjoitushetkessä läsnä kaksi, päätimme lähestyä aihetta napsauttamalla Zoomin nauhoituksen päälle ja katsoa, mihin keskustelu meidät vie. Ja tällaista sitten tällä kertaa tuumailimme:

Virpi: “No niin, lämmittelykysymys: Mitä sulle tulee Ilona mieleen kestävästä kehityksestä?”

Ilona: “No jahas… Jos mielikuvista lähdetään liikkeelle, niin ensiksi tuli mieleen ongelmapuoli: ilmastonmuutos ja siihen liittyvä kuvasto kodittomine jääkarhuineen, ihmiset ja eläimet eri puolilla maapalloa, maanviljely… ja merien tila varmaan siksi, että juuri luin Hesarista siihen liittyvän artikkelin. Siis luonto ja ihmiset. Ja sit iso kasa erilaisia tunteita.  Paljon puhutaan esimerkiksi ilmastoahdistuksesta ja suurista ja vähän mahdottomalta tuntuvista yhteiskunnallisista muutostarpeista, mutta mun päällimmäinen tunne juuri nyt on kuitenkin jotain toiveikkuuteen ja innostukseen liittyvää.  Se liittyy ehkä siihen, että monet toimijat ovat jo pitkän aikaa jäsennelleet asioita niin, että meillä on käytössä työvälineitä, esimerkiksi nyt vaikka kestävän kehityksen kaltaisia käsitteitä, joihin voimme tarttua ja joita voimme käyttää. Se, että aiheesta puhutaan paljon, saa mut toiveikkaaksi, koska se tarkoittaa samalla sitä, että sen parissa tehdään paljon työtä. Eli vaikka urakka on iso ja kehityksen kääntäminen kestäväksi edellyttää paljon erilaisten asioiden uudelleenajattelua ja toisin tekemistä, niin niiden juttujen kanssa ei tarvitse olla yksin, niin kuin mekään ei nyt tässä olla yksin. Yhdessä on helpompi taklata vaikeita asioita. Mitä sulle Virpi tulee mieleen?”

Virpi: “Kestävä kehitys liittyy mulla paljon tuleviin sukupolviin ja omiin lapsiin – siihen ajatukseen, että mä voin omilla teoillani joko suoraan taikka välillisesti vaikuttaa siihen, että tulevilla sukupolvilla on hyvä (ja jopa parempi) elämä kuin nyt. Se kai se kestävän kehityksenkin tavoite on? Mulla kaikki lähtee arvoista. Ajattelen, että arvot määrittävät tekemistä vahvasti. Ja ennen kuin voi toimia arvojensa mukaisesti, on hyvä toisaalta tietää asioista ja pureskella niitä eri näkökulmista. Kuten sanoit, on hienoa, että meillä on jo paljon jäsenneltyä tietoa ja toisaalta on kiehtovaa, että ollaan yhdessä tämän aiheen parissa tekemässä jäsennystä ja sitä kautta ehkä jotain uutta. Sä kerroit, että kun olit pyytänyt testivastaajia lukemaan meidän kyselylomakkeita, niin moni oli sanonut, ettei ole ajatellut oman työnsä liittyvän kovin suoraan kestävään kehitykseen, mutta sit nähtyään siinä kyselyintrossa jaottelun sosiaaliseen, ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen esimerkkeineen, oli kosketuspintaa sit kuitenkin löytynyt…” 

Ilona: “Joo, se oli jotenkin tosi hieno esimerkki siitä, miten se yhteys voikin sit löytyä yllättävän läheltä! Ja itselläkin se sama hoksaaminen tapahtui joskus, että moni mun työtehtävä ja ammatillisen mielenkiinnon kohde liittyy ihan suoraan sosiaalisen kestävyyden edistämiseen. Hyvin paljon ohjauksessakin on mun mielestä siitä kyse. Jollain toisella se työelämän kontaktipinta voi löytyä vahvemmin taloudellisesta tai ekologisesta kestävyydestä, ja joskus voi olla varmaan niinkin, että se ei ole niin pinnassa. Mutta en nyt ihan heti keksi mitään sellaista työtä, jossa jotain linkkiä ei olisi olemassa – sekä haasteisiin että ratkaisuihin. Ja mietin myös, että ihmisen eri elämänalueilla voi painottua eri jutut: jos sitä linkkiä ei heti löydä omasta työstä, niin esim. mulla ympäristöasioista kiinnostuminen on näkynyt henkilökohtaisessa elämässä esimerkiksi asumisen, liikkumisen ja kuluttamisen valinnoissa, ja sit meidän siirtolapuutarhapalstalla vietettyjen kesien kautta. Siellä ihan käytännössä kuokitaan pienessä mittakaavassa monien sellaisten asioiden kanssa, jotka ovat globaalilla tasolla isoja ratkaisua kaipaavia ja hyvin läheisesti työelämään kytkeytyviä kysymyksiä. Kuten vaikka maankäyttö, ruuantuotanto, sanitaatio ja ravinnekierto. Ei niitä välttämättä tule kompostia kääntäessä miettineeksi, mutta siellä ne ovat kuitenkin, kun vähän syvemmältä pöyhii. Ja se sosiaalinen puoli on siellä myös tosi tärkeä, kun ollaan tiiviisti naapureiden kanssa vierekkäin ja kun taloudelliset resurssit on rajalliset, niin yhteisistä asioista huolehditaan paljon talkootyöllä. Ja kuten työelämässäkin, on ihmisillä erilaisia tapoja tehdä ja olla ja ne pitää jollain lailla sovitella yhteen. Siirtolapuutarha on jotenkin mulle sellainen paikka, joka tulee heti ensimmäisenä mieleen, jos kuulen puhetta siitä, että pitäisi ajatella globaalisti ja toimia paikallisesti.”

Virpi: “Niinpä. Mulla se linkki kestävään kehitykseen kulkee myös sosiaalinen kestävyyden kautta. Se on ollut luonnollinen osa työtä ja vapaa-aikaa oikeastaan aina, nyt sen huomaan: tärkeitä teemoja on esimerkiksi hyvinvointi ja terveys, osallisuus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. On hienoa, että pääsen edistämään näitä asioita päivittäin työssäni. Ja haluaisin esimerkiksi tehdä vapaaehtoistyötä, kuten nuorempana mielenterveyden parissa, mutta on vain huomattava, ettei kaikkea pysty tekemään yhtä aikaa, vaikka haluaisikin. Onneksi myös pienet teot ovat merkityksellisiä! Omat resurssit on syytä tosiaan huomioida. Ohjauksen osalta minusta on ollut innostavaa tutustua Peter Plantin Green guidance -käsitteeseen ja hänen ajatuksiinsa siitä, että ohjauksenkin on syytä tarkastella omaa rooliaan tässä kaikessa. Kestävä kehitys on käsitteenä arkipäiväistynyt ja tullut osaksi yhteiskunnallista ja yksilöiden keskustelua, mutta ohjauksen kentällä teema on tuoreempi. Uravalinnat sekä kestävä kehitys kattavat koko elämän kenttää ja on hienoa, että myös green guidance tuo osaltaan näkökulmaa ja tutkimusta erityisesti ohjauksen saralle. Ehkä sitä näkökulmaa voi hyödyntää työssä, olitpa sitten uraohjaaja, psykoterapeutti, esihenkilö, työnohjaaja, kasvattaja taikka valmentaja tai omaa työelämäsi tulevaisuutta suunnitteleva…”

Ilona: ”Joo, monessa on kyse siitä, miten asioita tehdään. Jos on mahdollista pysähtyä rauhassa pohtimaan, niin jo työskentelytapoja ja ajattelua muuttamalla voi saada paljon aikaan. Ja mä aattelen, että nää kysymykset liittyy ihan suoraan myös siihen, mikä on työnteon tai myös työhön liittyvän ohjauksen tavoite ylipäätään. Usein kuulee puhuttavan, että ohjauksen tavoitteena on toimijuuden vahvistaminen, mutta entä kun nämä meidän nykytoimijuudet johtavatkin valtavan kokoisiin sosiaalisiin ja ekologisiin ongelmiin? Siinä on mun mielestä isoja dilemmoja, jotka ei tietystikään voi olla vain yksittäisten työnhakijoiden,  työntekijöiden, alojen tai ohjaajien harteilla, mutta monta yksilöä on jo joukko. Pitäisi yhdessä onnistua etsimään ja löytämään sellaisia toimintatapoja, jotka tukevat nykyisten ja tulevien ihmisten hyvinvointia myös ympäristön ja talouden näkökulmasta kestävällä tavalla. 

Se on iso muutosprosessi ja toivoisin, että me ohjausalan ammattilaiset voimme olla siinä osaltamme mukana auttamassa: kuuntelemassa, kysymässä, tutkimassa ja pohtimassa yhdessä erilaisia vaihtoehtoja asiakkaidemme rinnallakulkijoina, kuten muidenkin työhön liittyvien teemojen parissa. Ja vaikka nämä teemat eivät vielä olisikaan kovin aktiivisesti näkyvissä työelämän ohjaustilanteissa, niin mietin aika paljon sitäkin, voisiko ohjaajien rooli olla myös tämän teeman äärelle herättelevä ja kutsuva…?”

Virpi: “Niinpä, toivottavasti tää meidän keskustelu herättää halua hetkeksi pysähtyä kyselyiden äärelle, jotta saisimme kuulla, millaisia ajatuksia muilla on työelämään, työelämäsiirtymiin, kestävään kehitykseen ja ohjaukseen liittyen herännyt.”

Virpi Lappeteläinen ja Ilona Maula-Tervo

Olet lämpimästi tervetullut jatkamaan kanssamme aiheen parissa ja voit:

1) Vastata kyselyihimme itsellenne sopivalla tavalla joko nopeasti ensimmäisenä mieleen tulevin ajatuksin tai teemoja pidempään pohtien.

2) Ilmoittaa kyselyn kautta kiinnostuksesta osallistua Työelämää ja kestävää kehitystä ja/tai Uraohjausta ja kestävää kehitystä käsitteleviin Erätauko-dialogeihin (alustava kartoitus). Erätauko-dialogeista voit lukea lisää täältä: https://www.eratauko.fi/mika-eratauko/

3) Auttaa mahdollisten vastaajien tavoittamisessa jakamalla tätä blogitekstiä ja/tai kyselylinkkejä omissa verkostoissa.

4) Vinkata meille hyviksi havaituista työelämää ja kestävää kehitystä koskevista materiaaleista tai ajattelu- ja toimintatavoista. 

Tutustu myös alla oleviin linkkivinkkeihimme: 

Kestävä kehitys

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda 2030

Euroguidance 2021 -konferenssin keynote-puheenvuorot 11.11.2021 (Youtube):