Miten Uraohjauksen erikoistumiskoulutus syntyi?
Vieraskynässä Leena Penttisen kuvaus Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen synnystä ja suunnittelusta!
Leena toimii yhtenä yliopistollisen Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen kouluttajana ja on yksi ensimmäisen yliopistollisen UraERKOn suunnittelijoista ja perustajista yhteistyössä kouluttajiemme Anne-Mari Souton ja Sanna Vehviläisen kanssa.
Voit kuunnella myös Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen synty-/tarveteemaan kiinnittyvän Eric Carverin jatkuvan oppimisen/aikuisten oppimisen ja uraohjauksen Podcastin (27:00). Eric valmistui yliopistollisesta UraERKOsta keväällä 2020.
Uraohjauksen laaja kenttä
Suomalaisessa koululaitoksessa on pitkät perinteet nuorten koulutusvalintojen ja tulevaisuuden rakentamisen tukemisessa. Ohjaustyön kenttä on kuitenkin aina ollut tätä huomattavasti laajempi. Erilaiset globaalit yhteiskunnalliset ja työelämän muutokset tuovat yhä enemmän tarpeita yksilöiden työurien ja ammatillisen suuntautumisen tukemiseen. Ohjaustyön haasteita kohtaavat työssään niin aikuisten työllistymistä tukevien julkisten te-palveluiden kuin nuorten koulutus- ja työuria edistävien ohjaamojen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluissa toimivat asiantuntijat. Työllisyysluvuissa näkyvät myös korkeasti koulutettujen työurien muutokset, mikä heijastuu sekä korkeakoulujen että ammattiliittojen uraohjauspalveluihin. Toisaalta työmarkkinoiden ja osaamisen muutokset lisäävät ammatillisten osaajien ja heidän työurien tukemisen tarvetta. Uraohjauksen kentällä toimii kasvava joukko yksityisiä palveluntarjoajia, joiden ohjausosaamista haastetaan uravalmennuksissa tai esimerkiksi outplacement-palveluissa. Myös työelämäorganisaatioiden sisäisessä osaamisen ja urapolkujen kehittämisessä, HRD:ssä, tarvitaan uraohjauksen osaamista.
Uraohjauksen kenttä on siten ollut yhtä monimuotoinen kuin vaihtelevista taustoista tulevien ja eri elämäntilanteissa olevien yksilöiden ohjaustarpeet. Uraohjauksen erityisyys on toki jo vuosia tunnistettu ohjauskoulutuksissa: opinto-ohjaajan kelpoisuusopinnoissa (60 op) sekä itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen opinto-ohjaajien kelpoisuuden antavissa maisteriohjelmissa (120 op) ja Itä-Suomen yliopiston pitkässä maisterikoulutuksessa (300 op).
Kaikki ohjaustyötä tekevät eivät kuitenkaan tarvitse opinto-ohjaajan kelpoisuutta, vaikka moni onkin käynyt opinto-ohjaajakoulutuksen. Useat uraohjaajat ovat hankkineet ohjausosaamista mm. coaching- ja ratkes-koulutuksista tai työnohjaajaopinnoista. Erilaisten työllisyyden tukemisen, korkeakoulutuksen ja nuorten ohjauspalvelujen kehittämishankkeiden järjestämät kohdennetut lyhytkestoiset ohjauskoulutukset ovat olleet hyvin suosittuja. Ohjauskoulutusten kirjo on siten yhtä monimuotoinen kuin itse uraohjaustyön kenttä, jossa on käyty vilkasta keskustelua uraohjauksen osaamisen tukemisesta ja yhteisen ymmärryksen rakentamisesta uraohjauksen asiantuntijuudesta. Nuoren, vuonna 2013 perustetun Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi määriteltiinkin uraohjauksen asiantuntijakoulutuksen saaminen Suomeen.
Kun OKM:n asiantuntijuus edellä -työryhmä vuonna 2013 ehdotti uutta korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen mallia, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen ohjauskoulutuksissa käynnistyi keskustelu uuden ohjauskoulutuksen kehittämisestä opinto-ohjaajan kelpoisuuden antavien koulutusten rinnalle. Uuden erikoistumiskoulutuksen työelämälähtöisyys näytti vastaavan sekä koulutuksissa että kentällä tunnistettuihin uraohjauksen osaamisen tukemisen tarpeisiin. Joustava työelämäläheinen koulutus edistäisi elinikäistä oppimista uraohjausta tekevien asiantuntijuuden kehittymisessä ja työurilla. Uraohjaajat ja valmentajat ry. toimi luontevana yhteistyökumppanina keskustelun avaamiseksi kentän uraohjaajien kanssa. Mukaan keskusteluun saatiin varsin nopeasti muitakin, mm. KEHA-keskus ja Akava. Yhteistyön myötä alkoi syntyä näkemys uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen raameista. Yhteistä keskustelua edisti Akavan sekä uraohjaajat ja valmentajat ry:n järjestämä uraohjauksen päivä syksyllä 2016.
Kevään 2017 aikana yliopistollisten ja ammatillisten opettajakorkeakoulujen ohjauskoulutusten sekä työelämätoimijoiden yhteistyönä syntyivät uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteet. Keskusteluun osallistui mm. uraohjaajat ja valmentajat ry:n jäsenistöä, TEM:n edustajia sekä KEHA-keskuksen ja te-palveluiden sekä ohjaamojen asiantuntijoita, ELO-ryhmien, Akavan ja eri ammattiliittojen edustajia, korkeakoulujen ohjaustoimijoita, uravalmennusta antavia yrityksiä sekä yksittäisiä uraohjauksen kentällä toimivia asiantuntijoita. Osaamistavoitteet sekä muut laissa ja asetuksissa määritellyt seikat vahvistettiin 1.7.2017 alkaen yliopistojen kesken solmitussa sopimuksessa. Vastaavanlainen sopimus tehtiin ammattikorkeakoulujen kesken niiden järjestämästä uraohjauksen erikoistumiskoulutuksesta.
Sopimusten jälkeen oli vuorossa koulutusten suunnitteluvaihe, jota vauhdittivat OKM:n myöntämät erityisavustukset uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen käynnistämiseksi. Itä-Suomen yliopiston filosofinen tiedekunta hyväksyi huhtikuussa 2018 laatuaan ensimmäisen Uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen opetussuunnitelman, jonka mukainen koulutus käynnistyi syksyllä yhteistyössä Tampereen ja Turun yliopistojen kanssa. Koulutuksen tavoitteena oli ja on vastata edellä kuvattuihin uraohjauksen kentän tarpeisiin työelämäläheisesti osaamista ja uraohjaajien asiantuntijuutta kehittäen. Tämän jälkeen, tammikuussa 2020 käynnistynyt koulutus päättyy maaliskuussa 2021 käynnistäen samalla uuden koulutuksen, jonka haku avautuu helmikuussa.