Lasten ja perheiden hyvinvointia edistämässä
Minulla on ollut etuoikeus tehdä pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä sosiaalityön emeritusprofessori Juha Hämäläisen (Juha Hämäläinen – UEFConnect) ja professori Riitta Vornasen (Riitta Vornanen – UEFConnect) kanssa teemojen parissa, jotka ovat sekä tutkimuksellisesti että yhteiskunnallisesti keskeisiä: lasten ja perheiden hyvinvointi sekä kestävä kehitys. Yhteistyömme on syntynyt yhteisestä kiinnostuksesta tarkastella hyvinvointia laaja-alaisesti – ei vain palvelujärjestelmän kysymyksenä, vaan osana sosiaalisesti ja moraalisesti kestävää yhteiskuntaa.
Tutkimustyömme on konkretisoitunut useissa yhteisjulkaisuissa, kuten Parents’ Views on Family Resiliency in Sustainable Remote Schooling during the COVID-19 Outbreak in Finland ja Sustainable Family Life and Child Welfare: A Conceptual Framework. Erityisesti COVID-19-pandemian aikainen etäkoulutus tarjosi ainutlaatuisen tutkimuskontekstin, jossa perheiden arjen resilienssi, tukirakenteet ja eriarvoistumisen riskit tulivat näkyviksi uudella tavalla.
Jatkoimme tätä yhteistyötä kirjoittamalla yhdessä kirjan luvun Mutsuko Tendon ja Riitta Vornasen toimittamaan teokseen Holistic Well-being and the Empowerment of Children and Women – Case Studies of Care, Resilience, Sustainability from Finland and Japan. Luvussa analysoimme, millaisille periaatteille lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen Suomessa rakentuu ja miten nämä periaatteet kytkeytyvät kestävyyden tavoitteeseen.
Tarkastelumme pohjautuu Suomen asemaan pohjoismaisena hyvinvointivaltiona sekä keskeisiin normatiivisiin lähtökohtiin, erityisesti lapsen oikeuksiin ja lapsen edun ensisijaisuuteen. Näiden periaatteiden pohjalta suomalainen perhepalvelujärjestelmä on rakentunut ennaltaehkäisevän ja tarpeen mukaan asteittain vahvistuvan tuen varaan. Tutkimustyössämme minua on erityisesti kiinnostanut se, miten nämä tavoitteet toteutuvat käytännössä – ja missä kohdin järjestelmän kestokykyä koetellaan.
Luvussa tarkastelemme kriittisesti, mitä kestävyys merkitsee perhepalvelujen järjestelmässä, millaisia rakenteellisia ja ammatillisia jännitteitä siihen liittyy ja miten tukea voidaan kohdentaa niin, että heikommassa asemassa olevat lapset, nuoret ja perheet eivät jää näkymättömiksi. Näen, että juuri heidän tukemisensa on keskeistä lasten osallisuuden, hyvinvoinnin ja yhdenvertaisten kasvuedellytysten turvaamisessa.
Tutkimuksemme perusteella katsomme, että lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen edellyttää jatkuvaa palvelujärjestelmän ja käytänteiden arviointia ja kehittämistä. Tämä ei ole vain hallinnollinen tai taloudellinen kysymys, vaan osa laajempaa pyrkimystä vahvistaa sosiaalisesti ja moraalisesti kestävää yhteiskuntaa myös tuleville sukupolville.
Kaisa Pihlainen
Viite: Hämäläinen, J., Pihlainen, K., & Vornanen, R. (2026). Supporting families – preventive orientation and gradually strengthening support. The case of Finland. Teoksessa M. Tendo & R. Vornanen (Toim.), Holistic well-being and empowerment of children and women – Case studies of care, resilience, sustainability from Finland and Japan. Gakubunsha Co., 40–59.
