Pienryhmät demokratian moottoreina
Viime vuosien keskustelu demokratian kriisistä on keskittynyt suuriin rakenteisiin, kuten populismin nousuun, sosiaalisen median algoritmeihin, geopoliittisiin jännitteisiin ja luottamuksen heikkenemiseen instituutioita kohtaan. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, missä demokratia tosiasiallisesti elää arjessa. Oslon yliopiston kulttuurihistorioitsija Nina Witoszekin teos Small Groups as the Engines of Cultural Evolution (2026) tarjoaa tähän tärkeän näkökulman. Sen keskeinen väite on yksinkertainen mutta […]
Yhteisön tukea hyvinvoinnille ei voi hyödyntää, jos kokemusta yhteisöstä ei ole
Yli puolet nuorista aikuisista kertoo Punaisen Ristin tuoreessa Yksinäisyysbarometrissä kokevansa yksinäisyyttä säännöllisesti eli joitain kertoja kuukaudessa tai useammin. Ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukset ovat yleisiä, ja erityisen yleisiä ne ovat Yksinäisyysbarometrin mukaan muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Erot eivät ole suurensuuria, mutta noudattelevat trendiä, joka tutkimuksessa tunnetaan hyvin: vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat arjessaan syrjintää ja […]
Improvisaatiosta johtamiseen: mitä taide voi paljastaa työelämän ihmissuhteista?
Elämme ajassa, jossa epävarmuus, tiedon jatkuva päivittyminen ja monimutkaiset sosiaaliset ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa – ja nämä heijastuvat suoraan siihen, millaisia valmiuksia asiantuntijatyö edellyttää. Menestyminen edellyttää kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa, sietää epävarmuutta, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja rakentaa yhdessä merkityksiä, jotka kannattelevat yhteistä työskentelyä. Näitä taitoja ei opita pelkästään luennoilla, vaan ne vaativat kokemuksellista harjoittelua […]
Opiskelijoiden ainejärjestö Socius ry tekee arjesta tapahtumarikasta ja yhteisöllistä
Socius ry on Itä-Suomen Yliopiston Kuopion kampuksen sosiaalityön, sosiaalipsykologian ja hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntausvaihtoehdon ainejärjestö, joka on toiminut vuodesta 1984 lähtien. Järjestämme jäsenistölle monipuolisesti erilaisia tapahtumia.
Visuaaliset tutkimusmenetelmät – Näköaloja visuaalisesti rakentuviin merkityksiin
Visuaaliset tutkimusmenetelmät ovat yleistyneet yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa 1900-luvun lopulta lähtien. Kehitystä selittää yhtäältä visuaalisuuden kasvava merkitys arjessamme: toimimme visuaalisissa ympäristöissä, vastaanotamme jatkuvasti visuaalista informaatiota ja kommunikoimme yhä useammin kuvien välityksellä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Toisaalta visuaalisten menetelmien käytön lisääntyminen kytkeytyy yhteiskuntatieteissä tapahtuneisiin paradigmanmuutoksiin, jotka korostavat materiaalisten ja visuaalisten ympäristöjen, objektien ja kuvien sekä niiden herättämien kokemusten ja […]