Puheessa rakentuvat jakolinjat perussuomalaisten ja muiden puolueiden äänestäjien välillä
Perussuomalaiset-puolue perustettiin Suomen Maaseudun Puolueen seuraajaksi vuonna 1995. 30-vuotisen historiansa aikana puolue on noussut pienestä puolueesta yhdeksi Suomen kannatetuimmista. Perussuomalaisten nousuun suomalaiselle poliittiselle kentälle on suhtauduttu kahtalaisesti: toisaalta puolueen on nähty elävöittäneen poliittista keskustelua, tarjonneen poliittisen vaihtoehdon perinteisille valtapuolueille sekä lisänneen äänestysaktiivisuutta tiettyjen kansanryhmien keskuudessa. Toisaalta julkisessa keskustelussa on myös esitetty huolia siitä, että puolue […]
Vaikeat aiheet ja emotionaalinen sitoutuminen tutkimustyössä
Tutkimuseettinen arviointi tutkimuksen kuormittavuudesta keskittyy usein tutkimukseen osallistujiin. Onkin ensiarvoisen tärkeää pohtia, millaisia vaikutuksia tutkimuksella voi tutkimuskohteelleen olla ja millä tavalla tehty tutkimus on eettisesti kestävää. Tutkimustyö sensitiivisten aiheiden parissa voi vaikuttaa kuitenkin syvästi myös tutkijaan. Lisää mahdollisuuksia ja työkaluja tarvitaankin tutkijoiden hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen. Järjestimme toukokuisilla sosiaalipsykologian päivillä Kuopiossa vaikeiden aiheiden tutkimista ja […]
Tanssien toivottu tulevaisuus ankkuroituu läsnäoloon
Koneen Säätiön rahoittamassa nelivuotisessa (2021–2025) Tarinallinen tanssi elämän murtumissa -tutkimushankkeessa lähestyttiin erilaisia sairauksia ja niihin liittyviä sisäisiä tarinoita ja elettyjä kokemuksia ruumiillisesti. Yhtenä hankkeen tavoitteena oli luoda uusi ja täydentävä muoto Kirje tulevaisuudesta -menetelmälle taidelähtöisesti, tanssia soveltaen. Osallistavan ja esittävän taidetanssin interventiot kohdentuivat hankkeessa nuorten aikuisten lievään ja keskivaikeaan masennukseen sekä MS-tautiin. Kirje tulevaisuudesta lisää […]
Visualizing our Changing World: Visual Methods in Social Psychology Days 2025
Visual methods have become essential tools for capturing the emotional, symbolic, and cultural dimensions of social life, especially in times of rapid change. Images carry meanings that words cannot always express. They travel fast, cross linguistic boundaries, and shape how we perceive ourselves, others, and the societies we live in. Social Psychology Days 2025 brings […]
Miten muotoutuu paikka maailmassa? Miten sitä voidaan tutkia? Kiinnostavia esityksiä odotettavissa Sosiaalipsykologian päivillä
Kuka olen, mistä tulen, minne kuulun? Tällaiset kysymykset kuuluvat ihmisen kasvuun, kehitykseen ja elämänkulkuun. Niiden kautta määritämme paikkaamme maailmassa, ja puntaroimme toiminnan mahdollisuuksia, oikeuksiamme ja velvollisuuksiamme. Kuopion kampuksella 14.–16.5.2025 järjestettävillä Sosiaalipsykologian päivillä pohditaan näitä teemoja muun muassa ikääntymisen, vanhemmuuden, seksuaalisuuden, kulttuurisuuden ja poliittisuuden näkökulmista.
Tunteet sosiaalipsykologiassa: kiinnostavia esityksiä odotettavissa Sosiaalipsykologian päivillä
Tunteet ja niiden rooli ihmisten toiminnassa on kiehtova aihe, johon Kuopion kampuksella 14.–16.5.2025 järjestettävillä Sosiaalipsykologian päivillä paneudutaan monien esitysten ja työryhmien voimin.
Työelämän sosiaalipsykologiaa: kiinnostavia esityksiä odotettavissa Sosiaalipsykologian päivillä
Sosiaalipsykologian ytimessä on ihmisten yhteistoiminnan tarkastelu. Siksi luonteva tutkimus- ja sovelluskohde onkin työelämä. Kuopion kampuksella 14.–16.5.2025 järjestettävillä Sosiaalipsykologian päivillä nähdään useita kiinnostavia työryhmiä ja esityksiä työelämään liittyvistä aiheista.
Työpaikkakiusaamisen monet kasvot
Vuonna 2015 julkaistussa elokuvassa ”Burnt” Bradley Cooper näyttelee lahjakasta mutta riskejä kaihtamatonta keittiöpäällikköä Adam Jonesia. Adam on äärimmäisen vaativa alaisiaan kohtaan, eikä säästele sanojaan. Hänen perfektionisminsa ja äkkipikaisuutensa luovat toksisen työilmapiirin, jossa äärimmäinen stressi ja tulehtuneet ihmissuhteet ovat arkipäivää. ”Burnt” voidaan nähdä arkkityyppisenä elokuvana, joka kuvaa tiivistunnelmaisesti työpaikkakiusaamista. Työpaikkakiusaaminen on vakava sosiaalinen ilmiö, joka ilmenee […]
Ahdistus ja epävarmuus
Ahdistus (englanniksi anxiety) tulee indoeurooppalaisesta kantasanasta Angh, joka tarkoitti puristavaa, kuristavaa, painavaa tunnetta rinnan päällä tai kurkun alueella. Sanalla on siis alun perin hyvin fysiologinen merkitys. Aikojen saatossa se on muuntunut kuvaamaan psyykkistä kokemusta. Sigmund Freud erotteli psykoanalyysinsa puitteissa pelon ja ahdistuksen eroja. Pelolla on jokin täsmällinen kohde, objekti, jota pelkäämme ja jonka pystymme nimeämään. […]
Ruotsalaisessa sosiaalipsykologiassa korostuu suhteisuuden tutkimusperinne
Relationaalisuuden käsitettä ei ole aivan ongelmatonta kääntää. Se jätetään usein kääntämättä ja kääntämisen sijaan käytetään käsitteen alkuperäistä englanninkielistä muotoa puhuttaessa relationaalisuudesta yleisesti tai relationaalisesta sosiologiasta ja sosiaalipsykologiasta. Tämä on ymmärrettävää puuttuvan käännöksen vuoksi, mutta yksi tapa kääntää käsite on puhua suhteisuudesta, joka ei ole virallisesti kuitenkaan edes suomenkielen sana mutta joka tavoittaa asian ytimen. Ihminen […]