Tutkimusvaihdossa luodaan uusia verkostoja ja kokemuksia
Minulla on ollut onni tehdä kaksi tutkimusvaihtoa väitöskirjavaiheessa: ensin kolmen kuukauden vierailu Nottingham Trentin yliopistossa Iso-Britanniassa syksyllä 2025 ja sen jälkeen noin kahden viikon vierailu Bergenin yliopistossa Norjassa syksyllä 2026. Halusin lähteä vaihtoon jo maisterivaiheessa, mutta silloin vaihto-opinnot peruuntuivat, kun koronarajoitukset alkoivat. Kansainvälistymistä katsotaan hyvällä akateemisessa maailmassa. Ihanteellisesti tutkimusvaihdossa luodaan uusia yhteistyöverkostoja, opitaan toisenlaisesta tutkimusympäristöstä […]
Vieläkö naurattaa? Naurun sosiaalipsykologinen ambivalenssi
Naurusta puhutaan usein helpotuksena. Se keventää arkea, rakentaa yhteyttä ja auttaa jaksamaan epävarmuuden keskellä. Juuri nyt tällaiselle keventävälle kokemukselle näyttää olevan kysyntää. Uutisvirta täyttyy kriiseistä ja konflikteista, ja nauru näyttäytyy vastapainona, pienenä hengähdyksenä. Samaan aikaan nauruun liittyy yhä useammin varovaisuutta. Huomio siirtyy nopeasti siihen, kenen kustannuksella nauramme ja kuka jää ulkopuolelle. Tällöin kyse ei ole […]
Pienryhmät demokratian moottoreina
Viime vuosien keskustelu demokratian kriisistä on keskittynyt suuriin rakenteisiin, kuten populismin nousuun, sosiaalisen median algoritmeihin, geopoliittisiin jännitteisiin ja luottamuksen heikkenemiseen instituutioita kohtaan. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, missä demokratia tosiasiallisesti elää arjessa. Oslon yliopiston kulttuurihistorioitsija Nina Witoszekin teos Small Groups as the Engines of Cultural Evolution (2026) tarjoaa tähän tärkeän näkökulman. Sen keskeinen väite on yksinkertainen mutta […]
Yhteisön tukea hyvinvoinnille ei voi hyödyntää, jos kokemusta yhteisöstä ei ole
Yli puolet nuorista aikuisista kertoo Punaisen Ristin tuoreessa Yksinäisyysbarometrissä kokevansa yksinäisyyttä säännöllisesti eli joitain kertoja kuukaudessa tai useammin. Ulkopuolisuuden ja erilaisuuden kokemukset ovat yleisiä, ja erityisen yleisiä ne ovat Yksinäisyysbarometrin mukaan muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvilla. Erot eivät ole suurensuuria, mutta noudattelevat trendiä, joka tutkimuksessa tunnetaan hyvin: vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat arjessaan syrjintää ja […]
Improvisaatiosta johtamiseen: mitä taide voi paljastaa työelämän ihmissuhteista?
Elämme ajassa, jossa epävarmuus, tiedon jatkuva päivittyminen ja monimutkaiset sosiaaliset ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa – ja nämä heijastuvat suoraan siihen, millaisia valmiuksia asiantuntijatyö edellyttää. Menestyminen edellyttää kykyä toimia muuttuvissa tilanteissa, sietää epävarmuutta, tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa ja rakentaa yhdessä merkityksiä, jotka kannattelevat yhteistä työskentelyä. Näitä taitoja ei opita pelkästään luennoilla, vaan ne vaativat kokemuksellista harjoittelua […]
Opiskelijoiden ainejärjestö Socius ry tekee arjesta tapahtumarikasta ja yhteisöllistä
Socius ry on Itä-Suomen Yliopiston Kuopion kampuksen sosiaalityön, sosiaalipsykologian ja hyvinvointi yhteiskunnassa -suuntausvaihtoehdon ainejärjestö, joka on toiminut vuodesta 1984 lähtien. Järjestämme jäsenistölle monipuolisesti erilaisia tapahtumia.
Visuaaliset tutkimusmenetelmät – Näköaloja visuaalisesti rakentuviin merkityksiin
Visuaaliset tutkimusmenetelmät ovat yleistyneet yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa 1900-luvun lopulta lähtien. Kehitystä selittää yhtäältä visuaalisuuden kasvava merkitys arjessamme: toimimme visuaalisissa ympäristöissä, vastaanotamme jatkuvasti visuaalista informaatiota ja kommunikoimme yhä useammin kuvien välityksellä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Toisaalta visuaalisten menetelmien käytön lisääntyminen kytkeytyy yhteiskuntatieteissä tapahtuneisiin paradigmanmuutoksiin, jotka korostavat materiaalisten ja visuaalisten ympäristöjen, objektien ja kuvien sekä niiden herättämien kokemusten ja […]
Mikä erottaa meidät muista eläinlajeista kykyjemme tai toimintamme osalta?
Sosiaalipsykologian historiassa ihmisen sosiaalisuuden pohdinta on ollut keskeinen kysymys. Melkein kaikkien sosiaalipsykologian oppikirjojen alussa todetaan sosiaalisuuden olevan tärkeä puoli ihmisen toiminnan selittämisessä, vaikka itse kysymystä ei välttämättä avata sen laajemmin. Diskursiivisen käänteen aikana pohdinta kielen merkityksestä avaisi uudenlaisen näkemyksen ihmisen sosiaalisuuteen korostamalla vuorovaikutuksen ja kielellisten merkitysten roolia. Kehityksellisesti tärkeitä kysymyksiä ihmisen sosiaalisuuden kannalta on esimerkiksi […]
Opiskelijaelämän stressaavuudesta ja sosiaalisesta tuesta
Koulutusasiantuntijana olen päässyt seuraamaan läheltä, kuinka sosiaalipsykologian uuden tutkinto-ohjelman ensimmäiset opiskelijat aloittivat opintonsa noin kolme kuukautta sitten. Osa aloitti opinnot suoraan toiselta asteelta ja muutti kenties kaukaa Kuopioon, ensimmäistä kertaa omaan kotiin. Toisille opintojen alkaminen oli välivuosien aikana varmistunut ja nyt toteutunut unelma, kun taas osalle sosiaalipsykologia on myöhemmin elämässä löytynyt ”oma juttu”. Joku taas […]
Tulla nähdyksi ja arvostetuksi
Kysymys ihmisen perustarpeista ja toiminnan motivaatiosta on askarruttanut psykologisten tieteiden edustajia jo yli vuosisadan ajan. Tarve ja motivaatio käsitteinä liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta niitä voidaan lähestyä eri tavoin. Tarve tarkoittaa puutetta tai tilaa, joka vaatii täyttymistä. Se voi olla biologinen (nälkä, jano), psykologinen (autonomia, itsetunto) tai sosiaalinen (kuuluvuuden tunne). Motivaatio puolestaan on tila, joka kanavoi […]