Nyt on tilaisuus ennallistamalla korjata turvetuotannon jättämää jälkeä Suomen luontoon – miksi hallitus on valitsemassa toisin?
Tutkimusnäytön perusteella käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille ei ole olemassa yhtä, kaikille kohteille sopivaa jälkikäyttöratkaisua. Tehokkaimmat ilmasto- ja luontohyödyt saavutetaan yleensä yhdistämällä samalla alueella erilaisia jälkikäyttömuotoja paikallisten olosuhteiden mukaan. Siksi näitä tulisi tukea tasapuolisesti.
Turve oli Suomessa pitkään merkittävä energianlähde, ja vielä hiljattain noin kuusi prosenttia energiastamme tuotettiin polttamalla turvetta. Turpeen energiakäyttö on nyt suurelta osin päättynyt, mutta sen perintönä meillä on noin 90000 hehtaaria käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita. Lisäksi uusia alueita poistuu käytöstä 3000–5000 hehtaarin vuosivauhtia.
Monissa Euroopan maissa ja Kanadassa käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita ennallistetaan turvetta kerryttäviksi eläviksi suoekosysteemeiksi vahvistamaan luonnon monimuotoisuutta ja suojelemaan maaperän hiilivarastoja. Suomi näyttää valitsevan toisen tien kuljettavakseen.
Hallitus suunnittelee uutta kannustinta, jonka avulla maanomistajia tuettaisiin muuttamaan käytöstä poistuneita turvetuotantoalueita talousmetsiksi. Suunnitellun tuen määrä on 2400 euroa hehtaarilta. Ennallistamiseen on olemassa muita julkisia rahoitusinstrumentteja, mutta ne eivät ole yksityisille maanomistajille yhtä suoraviivaisesti saavutettavissa kuin metsitystuki. Käytännössä ehdotus luo selvästi vahvemman taloudellisen kannustimen metsittämiselle kuin ennallistamiselle.
Metsitystä perustellaan metsätalouden edistämisen lisäksi hiilinieluhyödyillä. Kasvava taimikko ja puusto sitovat ilmakehästä hiiltä, mutta samalla kuiville orgaanisille maille jäänyt turve ja alla oleva mineraalimaan orgaaninen aines jatkaa hajoamistaan vapauttaen hiiltä ilmakehään. Metsittämisessä maaperän pitkäaikainen hiilivarasto korvautuu biomassaan sitoutuneella, luonteeltaan väliaikaisella hiilivarastolla. Vaikka metsitys on monissa tapauksissa parempi vaihtoehto kuin se, jossa maaperän hiili vain jätetään karkaamaan ilmakehään, muut valtiot ovat valinneet ratkaisuksi ennallistaa alkuperäistä muistuttava ekosysteemi.
Suomen Akatemian rahoittamassa Suot, ilmastonmuutos ja ennallistaminen -huippuyksikössä (PeatResC) tutkitaan turvealueiden ennallistamisen monimuotoisuus- ja ilmastovaikutuksia. Huippuyksikkö tarjoaa tieteeseen perustuvaa ymmärrystä poliittisen päätöksenteon tueksi. Vaikka turvealueiden ennallistamiseen liittyvien pitkän aikavälin prosessien tutkiminen vie aikaa, biodiversiteetin ja hiilen kato näiltä kuivatetulta orgaanisilta mailta on jo osoitettu useissa tutkimuksissa.
