Kestävyysmurros-tohtoripilotti suuntaa yhteistyöhön työelämän kanssa
Suomen hallituksen tuhannen tohtorin ohjelma on luonut erinomaiset puitteet yliopistojen tohtorikoulutukselle edistää tutkimuksen, yliopistojen ja työelämän yhteistyötä sekä sujuvoittaa tohtorikoulutuksen toteutusta. Tohtoripilotoinnin tavoitteena on muun muassa lisätä tohtorikoulutettujen liikkuvuutta eri organisaatioiden välillä, kannustaa monipuolisille tutkijanurille sekä lisätä tohtoreiden työllistymistä laajasti yhteiskunnan eri sektoreille. Tavoitteet ovat vaativat, mutta niihin on myös valmiutta ja vahvaa halua vastata yhdessä pilotin yliopistojen ja kumppanien kanssa.
Itä-Suomen yliopisto on mukana 13 eri tohtoripilotissa ja toimii kahden pilotin johtajana. Toisen näistä, SusTra Kestävyysmurros -tohtorikoulutuspilotin johtajana toimii Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos ja professori Arto O. Salonen. Pilotin tavoitteena on luoda vahvaa työelämäyhteistyötä yritysten, sektoritutkimuslaitosten, kansalaisjärjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa. Kestävyysmurroksen toteuttamiseen tarvitaan kaikkia eri osapuolia.
Mikä ihmeen SusTra?
Sustainability Transformations eli Kestävyysmurros on Itä-Suomen yliopiston johtama, kymmenen yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteinen tohtorikoulutuspilotti vuosille 2025–2027, jossa koulutetaan Suomeen 40 tohtoria.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa myöntänyt kestävyysmurroksen tohtorikoulutuspilottiin 10,2 miljoonaa euroa. Ohjelmaan valitut jatko-opiskelijat ovat jo aloittaneet tai aloittavat viimeistään tammikuussa 2025 tohtoripolkunsa yliopistoihin palkattuina väitöskirjatutkijoina.
Tiedepaneelit ovat vahva vaikuttamisen väline osana SusTraa (Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli ja muut). Kumppaneita ohjelmassa ovat Nesslingin säätiö, FiBS ry, Unipid-verkosto ja Nyyti ry. Nessling-säätiön kestävyysmurros-väitöskirjatutkijoiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Mukana SusTrassa ovat myös Suomen kestävän kehityksen toimikunta, ympäristöministeriö, SITRA ja yrityselämän verkostoja.
Mentorit tukevat väitöskirjatutkijoita
Jokaiselle väitöskirjatutkijalle haetaan yksilöidysti vähintään yksi mentori yliopistomaailman ulkopuolelta. Painotus mentoroinnissa voi olla enemmän väitöskirjan sisällöissä, henkilökohtaisissa urasuunnitelmissa tai painottua kumpaankin, riippuen väitöskirjatutkijan toiveista. Mentoroinnin lisäksi vuosittaisissa symposiumeissa, kursseilla ja seminaareissa luodaan ymmärrystä kestävyysmurroksen toteutuksen avaintekijöistä yhdessä kumppaniverkoston osaajien kanssa. Työelämäyhteistyöhön kutsutaan mukaan kaikki yhteiskunnalliset toimijat.
Mentoriksi ryhtymisen edellytyksinä ovat väitöskirjatutkijan työn kokonaisvaltainen tukeminen sekä oman osaamisen jakaminen koskien tutkimuksen aihepiiriä ja uratavoitteita. Mentorin ei tarvitse olla tohtori, mutta se on suotavaa. Omakohtaisen motivaation ja parin vuosittaisen tapaamisen lisäksi mentorin pitäisi sitoutua ohjelmaan tohtoripilotin ajaksi.
Pilottien kansallisena tavoitteena on osaamisen huoltovarmuuden lisääminen ja SusTrassa kohdennetummin kestävyysmurroksen toteuttaminen sekä tutkimuksen ja työelämän hedelmällinen vuorovaikutus. Tulevaisuuden suunnitelmissa siintää myös kestävyysmurroksen tutkijoiden vahvempi yhteiskunnallinen verkottuminen ja tutkimustulosten käyttö.
