Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja UEFin yhteistyöhankkeessa pilotoidaan ja tutkitaan PROM-mittareiden hyödyntämistä hyvinvointialueen tiedolla johtamisessa

Kansallisen Vaikuttavuuskeskus -verkoston, Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Itä-Suomen yliopiston HYPE-yhteistyöhankkeen tavoitteena on hyvinvoinnin edistämisen ja perustason sote-palveluiden integraation vaikuttavuuden parantaminen Pohjois-Savossa.Yhdessä hankkeen osahankkeista tutkitaan vointimittareiden eli PROM-kyselyiden käytettävyyttä hyvinvointialueen tiedolla johtamisessa ja sosiaali- ja terveyspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioimisessa.

Vointimittarit hyvinvointialueen palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja tiedolla johtamisen tukena

Vaikuttavuusperusteiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle on kasvava tarve paitsi palvelujärjestelmän kustannusten hillitsemiseksi, myös väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hyvinvointialueilla on tunnistettu laajasti myös tarve kansallisesti yhdenmukaiselle potilaiden raportoimalle laatu- ja vaikuttavuustiedolle (Patient Reported Outcome Measure, PROM). PROM- eli vointimittarit ovat validoituja ja standardoituja kyselyjä, joilla potilas arvioi hyvinvointiaan, elämänlaatuaan ja toimintakykyään. Mittareita voidaan hyödyntää palveluiden laadun ja kustannusvaikuttavuuden arvioinnissa sekä tieteellisessä tutkimuksessa.

Ihmisten hyvinvointia ja terveyttä on jo pitkään tutkittu erilaisilla itseraportoitavilla kyselyillä. Viime aikoina perinteisempien terveyttä ja toimintakykyä painottavien mittareiden rinnalla on alettu yhä enemmän tutkia koettuun hyvinvointiin keskittyviä mittareita. Mittareista on pyritty myös kehittämään ennakoivia ja koko väestölle sopivia eikä tiettyyn sairauteen tai oireeseen keskittyviä. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on kehitetty ja tutkittu hyvinvointia korostavia laatupainotettuja elinvuosia mittaavia Wellbeing QALY -mittareita (WALY) ja Ruotsissa on korostettu kokonaisvaltaisen koetun hyvinvoinnin merkitystä ja siihen liittyviä toimintamahdollisuuksia CALY-SWE-mittarissa. Lisäksi kansainvälisesti on kehitetty vertailukelpoisia standardimittareita, kuten EQ-5D.

Samankaltaista vointimittareiden kehitystä on tehty myös Suomessa tutkimusryhmämme toimesta. Erityisenä tavoitteena on ollut tarkastella muun muassa hyvinvoinnin epätasaista ja eriarvoista jakautumista. Erilaisia mittareita on Suomessakin tutkittu eri väestökyselyissä, mutta harvemmassa ovat tutkimukset, joissa eri vointimittareita on pystytty vertailemaan toisiinsa, seuraamaan pidemmällä aikavälillä sekä vertailemaan hyvinvointialueiden ja muiden maiden välillä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella kokeillaan PROM-kyselyiden soveltuvuutta alueelliseen väestötason hyvinvoinnin ja terveyden seurantaan

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja yliopiston yhteishankkeessa tavoitteena on tuottaa arvokasta tutkimustietoa vointimittareiden hyödyntämisestä hyvinvointialueen tiedolla johtamisessa sekä palveluiden laadun ja vaikuttavuuden arvioimisessa. Tutkimme myös väestön taustatekijöiden, sairauksien ja terveyskäyttäytymisen yhteyttä koettuun hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimuskyselyssä mukana olevia vointimittareita ovat HLS-Q12 (Health Literacy Scale, terveydenlukutaito), CA (Capabilities, toimijuus), CALY-SWE (Capability-Adjusted Life Years Sweden), PSS-10 (Perceived Stress Scale, koettu stressi), EQ-5D-5L (validoitu elämänlaatumittari) ja WPAI (The Work Productivity and Activity Impairment).

Hyödynnämme tutkimuksessa vuonna 2021 kerättyä Itä-Suomen yliopiston alueellisesti edustavaa kansallista kyselytutkimusaineistoa, joka kerättiin kahdelta tuhannelta suomalaiselta yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa. Vuoden 2024 aikana keräämme uuden vastaavia vointimittareita sisältävän vertailukelpoisen aineiston kansallisella tasolla, minkä lisäksi tavoittelemme laajempaa viiden tuhannen hengen otosta pelkästään Pohjois-Savon alueelta. Aineistojen vertailukelpoisuuden ja validoitujen mittareiden ansiosta voimme tarkastella muutoksia vointimittareissa vuodesta 2021 vuoteen 2024 ja lisäksi verrata Pohjois-Savon tilannetta kansallisiin lukuihin. Kansainvälisestikin standardoitujen vointimittareiden ansiosta vertailuja voidaan tehdä myös esimerkiksi muihin Pohjoismaihin.

Tutkimuksen toteuttaminen on erittäin ajankohtaista nyt, kun hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt ja alueilla on tarve uuden organisaatio- ja palvelurakenteen kehittämiseen. Tutkimuksemme tavoitteena onkin toteuttaa lähtöpistemittaus integraation vaikutusten arvioimiseksi ja selvittää Pohjois-Savon väestön hyvinvoinnin tila sote-uudistuksen alussa sekä käyttää tutkimuksesta saatua tietoa arvioinnissa myös tulevaisuudessa. Tiedolla johtamisen näkökulmasta tarvitsemme kansallisesti ja hyvinvointialueiden tasolla edustavaa tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista, jotta ehkäisevää toimintaa ja palveluiden tarvetta voidaan arvioida ja suunnata vaikuttavammin.

Kansallinen Vaikuttavuuskeskus -verkosto edistää yhdenvertaisia ja kustannusvaikuttavia palveluita kaikille suomalaisille

Kansallisen Vaikuttavuuskeskus -verkoston tavoitteena on edistää yhdenvertaista, vaikuttavaa ja kustannusvaikuttavaa hoitoa ja palveluita asiakkaille sekä ihmisille Suomessa. Kansallisen Vaikuttavuuskeskus -verkoston tavoitteena on parantaa ihmisten elämänlaatua sekä tukea arjessa pärjäämistä. Työtä tehdään yhteistyössä hyvinvointialueiden ja muiden kansallisten toimijoiden kanssa. Tavoitteena on juurruttaa vaikuttavuusperusteinen ajattelutapa perusterveydenhuoltoon, sosiaalihuoltoon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja UEF/Vaikuttavuuden talon roolina on tuoda verkostoon monitieteellinen TKI- ja koulutusosaamisensa liittyen perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden ja hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavuuteen sekä näihin liittyvien toimintamallien implementointiin. Tämän lisäksi tuemme verkoston rakentumista päivittämällä tilannekuvan tietotarpeista ja osaamistarpeiden nykytilasta. Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Vaikuttavuuden talon yhteistyönä toteutamme näihin liittyen Pohjois-Savon alueella kehittämistoimenpiteitä, joissa levitämme koko maakunnan alueelle hyväksi havaittuja toimintamalleja asukkaiden mielen hyvinvoinnin ja päihteettömyyden edistämiseksi (osahanke 1) sekä tyypin 2 diabeteksen seuraamuksien vähentämiseksi (osahanke 2) ja toteutamme vointimittareiden kehittämistä tiedolla johtamisen tueksi (osahanke 3).

Lue lisää:

Mariana Dyakova, Andrew Cotter-Roberts, Kathryn Ashton, From ‘evidence-based’ towards ‘valuebased’ public health: measuring what matters most, European Journal of Public Health, 2024;, ckae027, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckae027

Happiness Research Institute, Wellbeing Adjusted Life Year, Universal metric to quantify the happiness return on investment, saatavilla: WALY Report | Happiness Resarch Institute (happinessresearchinstitute.com)

Meili KW, Månsdotter A, Sundberg LR, Hjelte J, Lindholm L (2022). An initiative to develop capability-adjusted life years in Sweden (CALY-SWE): Selecting capabilities with a Delphi panel and developing the questionnaire. PLOS ONE 17(2): e0263231. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0263231

Kauppi, K., Vanhala, A., Roos, E., & Torkki, P. (2023).Assessing the structures and domains of wellness models: A systematic review. InternationalJournal of Wellbeing, 13(2), 1-19. https://doi.org/10.5502/ijw.v13i2.2619

Mäki-Opas T, Pieper R & Vaarama M (2022) Exploring Capability Approach to Quality of Life in Disadvantaged Population Groups, Scientific Reports, 12:15248 https://doi.org/10.1038/s41598-022-18877-3

Mäki-Opas T & Martikainen J (2023) Hyvinvointipolitiikan vaikuttavuutta voidaan tutkia ja hyödyntää päätöksenteon tukena, Duodecim, 139(9):685-8, vertaisarvioitu pääkirjoitus, saatavilla: (duodecimlehti.fi)

Pitkänen, L. J., Torkki, P., Martikainen, J., Nuutinen, M., Kauppi, K., Lavikainen, P., & Mäki-Opas, T. (2024). Väestön koettu hyvinvointi hyvinvointialueilla – mistä se muodostuu?. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 61(1).

Kirjoittajat

Hanna Rekola

Projektitutkija

Yhteiskuntatieteiden laitos

Tomi Mäki-Opas

Professori

Yhteiskuntatieteiden laitos

Kati Kinnunen

Arviointiylilääkäri

Pohjois-Savon hyvinvointialue