Prosessioikeuden lehtori tekoälykasvatuksen tutkimushankkeessa
Elisa Silvennoinen, Prosessioikeuden yliopistonlehtori, Oikeustieteiden laitos
Mitä annettavaa lapsen oikeuksia rikosoikeudellisessa järjestelmässä tutkivalla oikeustieteilijällä voi olla tekoälykasvatusta kehittävässä tutkimushankkeessa? Tätä mietin itsekin liittyessäni Generation AI -hankkeeseen vuonna 2022.
Itä-Suomen yliopiston johtaman Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittaman Generation AI -hankkeen (2022–2028) tarkoituksena on oivalluttaa lapset datapohjaisesta tekoälystä ja sen merkityksestä omassa arjessaan. Hankkeessa työskentelee tutkijoita tietojenkäsittelytieteen (UEF, HY), kasvatustieteen (UEF, HY, OY) ja oikeustieteen (UEF, HY) aloilta. Hankkeessa kehitetään opetusteknologiaa ja pedagogiikkaa, joiden avulla opetetaan lapsille ja muille uusille oppijoille heidän arjessa kohtaamansa tekoälyn perusteita, kuten suosittelua, luokittelua ja profilointia. Ratkaisuja kehitetään yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa luokkahuoneissa, samalla tutkien, miten ymmärrys tekoälystä kehittyy ja miten sitä voidaan tukea opetuksessa. Tavoitteena ei ole lasten opettaminen tekoälyn käyttäjiksi vaan ymmärtämään, miten heidän ympärillään toimivat erilaiset tekoälyjärjestelmät rakentuvat, mitä ne tekevät datalla ja miten ne vaikuttavat ihmisiin.
Minulle lapsen oikeuksia rikosoikeudellisessa järjestelmässä tutkineena oikeustieteilijänä hyppääminen tämän monitieteisen tutkimusyhteisön jäseneksi ei ollut itsestäänselvyys. Aikaisempi kokemukseni digitaalisuudesta, datasta ja tekoälystä liittyi pääosin erilaisiin lapsiin kohdistuviin verkkovälitteisiin rikoksiin. Näissä yhteyksissä teknologia näyttäytyi ennen kaikkea lasten oikeuksia, kehitystä ja turvallisuutta uhkaavana ilmiönä. Generation AI -hankkeessa tekoäly nähdään sen sijaan mahdollisuutena ja oppimisen kohteena. Näkökulma oli minulle uudenlainen.
Tutkimusteeman lisäksi oikeustieteilijän rooli monitieteellisessä yhteistyössä on mielenkiintoinen. Oikeustieteilijä saatetaan mieltää lakimieheksi, joka ratkaisee erilaisia tutkimusalaansa liittyviä ja liittymättömiä oikeudellisia ongelmia. Häneltä saatetaan esimerkiksi haluta vastauksia kysymykseen ”saako näin tehdä vai eikö saa?” Monitieteinen yhteistyö edellyttää oikeustieteilijältä kykyä kuvata oman alansa tutkimusta muiden tieteenalojen tutkijoille ymmärrettävällä kielellä. Näitä valmiuksia ei juuri opita opintojen aikana, vaan ne karttuvat yhteistyössä muiden tutkijoiden kanssa ja kokeneempien tutkijoiden kokemuksista oppimalla.
Suurin haaste oli löytää omaan osaamiseni ja hankkeen tavoitteisiin sopiva näkökulma ilman aikaisempaa osaamista tekoälyn tai datan sääntelystä. Halusin alusta alkaen tehdä yhteistyötä myös muiden tieteenalojen tutkijoiden kanssa. Alkuun päästiin kuuntelemisen ja keskustelujen kautta. Ensin löysimme yhteisen ärsytyksen ja huolen aiheen eli koulujen muuttumisen datatehtaiksi (Mertala 2021), joissa oppimisympäristöt keräävät, analysoivat ja välittävät jatkuvasti tietoa oppilaista. Pohdimme jännitettä lapsen henkilötietojen suojan ja oppimisen tavoitteiden välillä, ja työstimme ajatuksemme kahdeksi tieteelliseksi artikkeliksi. Myöhemmin tarkastelimme myös sitä, miten lasten oikeudet tulisi huomioida opetusteknologian ja tekoälylukutaidon kehittämisessä.
Yhteistyön käynnistyttyä myös ajattelu laajeni. Datankeruussa ja tekoälyssä luokkahuoneessa ei ole kyse ainoastaan henkilötietojen käsittelystä, vaan lapsella on oikeus myös nauttia ja hyötyä erilaisten datapohjaisten ja tekoälyä hyödyntävien tekniikoiden tuomista eduista ja iloista. Uhkien ja riskien kitkemiseksi kannattaa panostaa teknologian suunnitteluun ja koulutukseen. Opetusteknologian kehityksessä tulee ottaa huomioon henkilötietojen suojan lisäksi lapsen oikeudet laajemmin ja tekoälylukutaito voidaan nähdä osana lapsen oikeuksien kasvatusta.
Monitieteinen yhteistyö ja erityisesti systemaattinen tekoälyopetuksen kehittäminen yhdessä joensuulaisten opettajien kanssa on kantanut hedelmää. Generation AI -hankkeessa kehitetyt oppimistyökalut voittivat vuoden 2025 Tieteellisten seurain valtuuskunnan myöntämän Vuoden avoin oppimateriaali -palkinnon. Vuonna 2026 hanke sai sekä Euroopan Komission EU Digital Skills-palkinnon Education Award -sarjassa (1) että UNESCO kuningas Hamad bin Isa Al-Khalifa (2) -palkinnon tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisestä koulutuksessa. Tämän vuoden palkintoteemana oli tekoälyn hyödyntäminen tavalla, joka tukee oppijoiden kriittistä ajattelua, luovuutta ja mielikuvitusta.
Tekoäly on nykyisin läsnä lähes kaikilla yhteiskunnan alueilla, ja sitä koskevaa keskustelua leimaavat sekä suuret odotukset että merkittävät huolet. Juuri siksi on motivoivaa kehittää tekoälyn ymmärtämistä monitieteisessä yhteisössä yhdessä opettajien, oppilaiden ja eri alojen tutkijoiden kanssa. Myös oikeustieteilijälle löytyi lopulta luonteva paikka tässä monitieteisessä tutkimusyhteisössä.
Lähteet:
Pekka Mertala, Koulutuksen digitaalinen datafik(s)aatio. Kasvatus & Aika 15(1) 2021, s. 43–61.
Marianne Mäkelä – Elisa Silvennoinen – Kati Mäkitalo (toim.) 50 Myyttiä tekoälystä ja datasta. Vastapaino 2025. https://vastapaino.fi/media/f/9600
Nicolas Pope – Milka Sormunen – Elisa Silvennoinen – Matti Tedre, Design and Development of Educational Technology for K-12 AI Education in the Classroom: A Child Rights Based Approach. 2025 Mipro 48th ICT and Electronics Convention Proceedings. Rijeka, Croatia: IEEE, p. 687–692.
Elisa Silvennoinen – Teemu Valtonen – Matti Tedre, Datafikoituva peruskoulu – tasapainoilua lapsen henkilötietojen suojan ja opetuksen tavoitteiden välillä. Lakimies 5/2024, s. 655–678.
Elisa Silvennoinen – Mika Sormunen – Jasu Kokkola – Nicolas Pope – Matti Tedre, Adversarial Play as a Bridge Between Computing Education And Children’s Rights Education in K-12. 2026 IEEE Global Engineering Education Conference (EDUCON), Cairo, Egypt, 2026, pp. 1-5.