Sinisilmäisiä ajatuksia haavoittuvuudesta
Katariina Mauranen
Kirjoittaja on hyvinvointioikeuden pääaineopiskelija Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Hän toimii tutkimusavustajana Hyvinvointioikeuden keskuksen Varjoja Paratiisissa? Muistisairaan ihmisen oikeuksien totetuminen hyvinvointivaltiossa -hankkeessa. Kirjoitus on osa Hyvinvointioikeuden keskuksen viisivuotisjuhlablogisarjaa.
Vanhuusoikeuden yliopisto-opettaja Henna Nikumaa sanoi minulle kerran viitaten kokemattomuuteeni oikeustieteen kentällä, että nauti opinnoissa sinisilmäisyydestäsi. Opiskellessani hyvinvointioikeutta pääaineenani onkin hyvä pysähtyä välillä miettimään puhtain sinisin silmin, mitä hyvinvointioikeus oikeastaan on. Hyvinvointioikeuden keskuksen kotisivujen mukaan hyvinvointioikeus ei ole niinkään itsenäinen oikeudenala, vaan ennemminkin oikeustieteellisen tutkimuksen kokonaisuus, joka tarkastelee taloudelliseen toimeentuloon, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvää oikeudellista sääntelyä. Teos hyvinvointioikeudesta tarkentaa hyvinvointioikeuden sisältöä puolestaan muun muassa siten, että hyvinvointioikeudellisen tutkimuksen kohteena ovat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien oikeudet.
Kun minulta kysytään, mitä opiskelen, olen huomannut viittaavani usein juuri haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksiin. Ymmärtääkseni hyvinvointioikeuden teos painottaa nimenomaan sitä, että hyvinvointioikeudellinen näkökulma tuo esiin haavoittuvien ihmisryhmien hyvinvointiin liittyviä oikeudellisia ongelmia, jotka muuten jäisivät perinteisten oikeudenalojen raameissa marginaaliin. Yllätyksekseni käsite haavoittuvuus ei kuitenkaan ole millään tapaa yksiselitteinen. Ehkä sinisilmäisyyttäni olen pitänyt sen merkityssisältöä liiankin yksinkertaisena. Viitaten Susanna Hastin kolumniin olen Hastin tavoin uskonut, että hyvinvointivaltiossa hyvin toimeentulevat auttavat köyhiä, toisin sanoen haavoittuvuuden kontekstissa hyvinvoivat auttavat haavoittuvassa asemassa olevia.
Ennen opintojani en ole ymmärtänyt haavoittuvuuden käsitteen käyttöön liittyviä haasteita. Käsitteen ongelmana on, että sen käytöllä on suuri riski luoda stigmaa ja stereotypioita ihmisten ylle, joita pidetään haavoittuvina. Haavoittuvuus nähdään ennen kaikkea heikkoutena ja vältettävänä asiana. Se vahvistaa ihannekuvaa itsenäisestä ja riippumattomasta subjektista työntäen haavoittuvassa asemassa olevan ihmisen poikkeuksena syrjään. Haavoittuvuus liitetään myös ennemmin ihmisten suojeluun kuin heidän voimaantumiseensa ja osallistumiseensa.
Graduni tarkastelun kohteena on haavoittuvuus liittyen muistisairaisiin ihmisiin ja heidän oikeuksiinsa. Aiheen piiriin olen päätynyt työskennellessäni tutkimusavustajana Hyvinvointioikeuden keskuksen VAPA-hankkeessa, joka tutkii muistisairaiden oikeusongelmia. Aion tarkastella haavoittuvuutta muistisairaiden ja heidän läheistensä haastatteluaineiston valossa. Ennen kaikkea olen kiinnostunut mahdollisista merkityksistä, joita muistisairaan ihmisen haavoittuvuus saa heidän omista kokemuksistaan. Tämä inklusiivinen lähestymistapa haavoittuvien ryhmien tutkimukseen mahdollistaa haavoittuvuuden käsitteen tarkastelun uudesta näkökulmasta perinteisemmän oikeudellisen näkökulman rinnalla. Toivottavasti tämä on juuri sitä tietoa, joka tuo esiin syrjään työnnetyn äänen. Ainakin sinisilmäisyyttäni uskon niin.
Lähteet:
Aalto-Heinilä, Maija – Dahlberg, Maija – Niemi, Hanna-Maria, Hyvinvointioikeus – Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua, s. 22–63 teoksessa Toivonen, Virve – Mäki-Petäjä-Leinonen, Anna – Nykänen, Eeva, Hyvinvointioikeus – kirjoituksia oikeudesta ja hyvinvoinnista. Kauppakamari 2022.
Limanté, Agné – Artūras, Теrеškinas, Definition of Vulnerable Groups, teoksessa s. 3–28 Agne-Limanté – Dovilé Puraité-Andrikiené (toim.), Legal Protection of Vulnerable Groups in Lithuania, Latvia, Estonia and Poland, Trends and Perspectives. Springer 2022.
Timmer, Alexandra – Baumgärtel, Moritz – Kotzé, Louis – Slingenberg, Lieneke, The potential and pitfalls of the vulnerability concept for human rights. NQHR 2021, s. 190–197.
https://yle.fi/a/74-20038129
Hyvinvointioikeuden keskus täyttää vuonna 2023 viisi vuotta ja juhlii kasvuaan alan merkittävimmäksi tutkimus- ja opetuskeskittymäksi Suomessa. Hyvinvointioikeuden keskus kokoaa yhteen ihmisten
hyvinvointiin liittyvän monitieteisen oikeudellisen tutkimuksen, asiantuntijuuden ja koulutuksen Itä-Suomen yliopistossa. Itä-Suomen yliopisto on ainoa yliopisto Suomessa, jossa hyvinvointioikeutta voi opiskella pääaineena. Keskuksessa toimii noin 30 tutkijaa hyvinvointioikeuden eri aloilta