Poliisi on monessa mukana lainvalmisteluasiakirjoissa

Mika Sutela

Sutela (OTT) on empiirisen rikosoikeustutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa ja toimii tietoanalyytikkona Poliisihallituksessa sekä tutkijatohtorina Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa.

Lakitutkan avulla omaan arkeen vaikuttavan lainsäädännön tausta-aineistoon

Lainvalmistelun aikana syntyneet dokumentit ovat lähtökohtaisesti julkisia, ja niiden tulee olla kenen tahansa saatavilla. Aiemmin asiakirjat olivat hajallaan eri tietokannoissa, kaikki asiakirjat eivät olleet sähköisesti saatavilla, ja tietokantojen hakutoiminnot olivat hankalia käyttää. Ratkaisuksi ongelmaan Turun yliopistossa on kehitetty Lakitutka-verkkosovellus.

Lakitutka kokoaa yhteen hakupalveluun lainvalmistelun aikana syntyvät julkiset asiakirjat koko valmisteluprosessin ajalta. Lakitutkan avulla on mahdollista tarkastella esimerkiksi lakihankkeiden etenemistä hallituksen esitysten, annettujen lausuntojen, valiokunta-asiakirjojen ja eduskuntakeskusteluiden kautta. Lakitutka tarjoaa kaikille aiempaa paremman mahdollisuuden päästä käsiksi omaan arkeen vaikuttavan lainsäädännön tausta-aineistoon.

Poliisi hallituksen esityksissä

 Analysoitaessa 2000-luvun aikana (2000–2021) annettuja hallituksen esityksiä, poliisi on mainittu yhteensä 902 dokumentissa, mikä on noin kuudesosa (17 %) kaikista hallituksen esityksistä. Yleisimmät asiasanat näissä vajaassa tuhannessa hallituksen esityksissä ovat olleet Euroopan unioni (N = 243), poliisi (N = 99), rikoslaki (N = 97) ja valvonta (N = 96).

Noin puolessa (52 %) niistä hallituksen esityksistä, joissa poliisi on mainittu, valmistelevana ministeriönä on ollut joko sisä(asiain)ministeriö, oikeusministeriö tai liikenne- ja viestintäministeriö. Nämä ovat kolme selkeästi yleisintä valmisteluministeriötä ennen valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriötä.

Hallituksittain tarkasteltuna määrällisesti eniten poliisi-hakutermin sisältäneitä hallituksen esityksiä ovat antaneet Sipilän hallitus (N = 202) ja Kataisen / Stubbin hallitus (N = 183). Tilanne pysyy samana, kun määrät suhteutetaan hallituskausilla annettujen hallituksen esitysten kokonaismääriin. Sipilän hallituksen ”poliisiprosentti” on 21,2 % ja Kataisen / Stubbin hallituksen 19,4 %. Lipposen II hallituksen vastaava luku on pienin, 11,8 %.

Vuositasolla hakutermiä ”poliisi” sisältäneitä hallituksen esityksiä on ollut noin neljäkymmentä. Määrällisesti eniten tällaisia hallituksen esityksiä annettiin vuonna 2014 (73 kappaletta) ja vähiten vuonna 2019 (15 kappaletta). Määrä on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa aivan viime vuosia lukuun ottamatta. Oheisessa kuvassa turkoosilla viivalla esitetty kolmen vuoden liukuva keskiarvo osoittaa, että kehityssuunta oli nousujohteinen vuoteen 2018 asti, minkä jälkeen trendi on puolestaan ollut laskussa.

Kuva. Hakutermin ”poliisi” sisältämien hallituksen esitysten lukumäärät ja niiden kolmen vuoden liukuvat keskiarvot vuosina 2000–2021.

Ministeriöiden lainvalmistelu ja poliisin toimintaympäristö ovat olleet uuden edessä

Reilut kaksi vuotta sitten 16.3.2020 Suomen arkielämä – ja lainvalmistelu – häiriintyi pahasti koronapandemian vuoksi. Suomi oli poikkeustilassa, ja maan lainvalmistelukoneisto oli valjastettava poikkeusajan tehtäviin. Ministeriöiden ”pykäläpajat” alkoivat tuottaa koronaa koskevia säädösesityksiä ennätystahdilla. Suomessa on korona-aikana ollut kahdenlaista ja keskenään melko erilaista lainvalmistelua: perinteistä pidemmän aikavälin valmistelua sekä poikkeusoloja koskevaa ja kiireellistä lyhyen aikavälin valmistelua. Toki esimerkiksi sisäministeriön tai liikenne- ja viestintäministeriön lainvalmisteluun korona ei ole juuri aiheuttanut suuria haasteita, eivätkä lainsäädäntöhankkeet ole jääneet koronakiireiden jalkoihin. Osin koronapandemia on saattanut kuitenkin olla yhteydessä siihen, että poliisiin liittyvien hallituksen esitysten määrä ei ole ollut sillä tasolla kuin pidemmän aikavälin kehitys antaisi olettaa.

Poliisin toimintaympäristö on viime vuosina merkittävästi muuttunut, mikä vaikuttaa poliisin tehtäviin ja poliisille asetettuihin vaatimuksiin. Samalla poliisin rahoitus on ollut suuri keskusteluaihe jo vuosien ajan. Poliisihallinnon toimintamenot ovat tasaisesti kasvaneet vuoden 2017 jälkeen. Sisäministeriön julkaisusarjassa helmikuussa 2022 julkaistussa ulkopuolisessa selvityksessä poliisin määrärahojen käytöstä ja määrärahojen riittävyydestä todetaan, että poliisin menojen kasvu johtuu erityisesti ICT-menojen ja tilakustannusten kasvusta. Vaikka ylivoimaisesti suurin osa poliisin menoista on henkilöstömenoja, nopeimmin kasvaneita menoeriä ovat juuri toimitila- ja ICT-menot eli rahaa toisin sanoen kuluu yhä enemmän rakennuksiin ja teknologiaan. Menojen kasvuun on selvityksen perusteella monia syitä. Muun muassa jatkuvasti uudistuva lainsäädäntö lisää kustannuksia aiheuttaen uusia investointitarpeita. Kustannusten lisääntymiselle antaa tukea myös kuvassa 1 näkyvä lainvalmistelua ilmentävä kehitys ja muutos 2000-luvun alun ja 2010-luvun välillä.

Suomen ja Euroopan turvallisuus- ja toimintaympäristössä on tapahtunut perustavanlaatuinen muutos Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Valtioneuvosto antoi huhtikuussa eduskunnalle ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta, jossa käsitellään mm. Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa sekä myös muuttuneen tilanteen taloudellisia vaikutuksia, varautumista, kyberturvallisuutta ja hybridivaikuttamista.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiä kirjoittaa selonteon ilmestymisen jälkeen julkaistussa sisäministeriön blogissa, että muuttunut turvallisuusympäristö edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä. Tarvitaan mm. ajanmukaista lainsäädäntöä sekä riittäviä investointeja esimerkiksi henkilöstöön, osaamiseen ja infrastruktuuriin. Pimiä myös muistuttaa, kuinka selonteko osoittaa koko sisäasiainhallinnonalan merkityksellisyyden Suomen kokonaisturvallisuudessa. Poliisi on yksi keskeisistä toimijoista kokonaisturvallisuudesta huolehtimisessa.

Yhteiskunta oikeudellistuu, lainsäädäntö uudistuu yhä kiihtyvällä vauhdilla ja samanaikaisesti poliisin työmäärä lisääntyy. Poliisi on verrattain usein mainittu lakien muuttamiseksi ja uudistamiseksi annetuissa hallituksen esityksissä, ja on mukana monen eri ministeriön valmistelemissa lainsäädäntöuudistuksissa. Uudet toiminta- ja turvallisuusympäristössä tapahtuvat ilmiöt ja haasteet luovat poliisille entistä voimakkaammin painetta myös uudistua ja pysyä toiminnallisesti vahvana turvallisuusviranomaisena, johon kansalaiset voivat edelleen luottaa.

Lähteet

Lakitutka – lainvalmistelu läpivalaistuna. Verkkosovellus. Turun yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta, Tutkimuksen IT. www.lakitutka.fi

Mölsä, Ari, Koronalait ensin, vanhukset ja vammaiset saavat nyt odottaa – Yle kysyi kansliapäälliköiltä, mitkä lait ovat jääneet koronan varjoon. Yle Uutiset 2.5.2021. https://yle.fi/uutiset/3-11907083

Pimiä, Kirsi, Turvallisuusympäristön muutos edellyttää sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton viranomaisilta vahvaa suorituskykyä. Sisäministeriön blogi 20.4.2022. https://intermin.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/turvallisuusympariston-muutos-edellyttaa-sisaisen-turvallisuuden-ja-maahanmuuton-viranomaisilta-vahvaa-suorituskykya

Valtioneuvosto, Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta. Valtioneuvoston julkaisuja 2022:18. https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/ulkoasiainvaliokunta/selonteko-turvallisuusympariston-muutoksesta/Sivut/default.aspx