Oikeustieteiden laitos – Tutkimusta, asiantuntijoita ja vuorovaikutusta yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseksi

Anssi Keinänen
Keinänen on Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tutkimuksesta vastaava varajohtaja ja lainsäädäntötutkimuksen professori.

Tämän blogitekstin otsikko on lainattu suoraan oikeustieteiden laitoksen uudesta strategiasta.  Strategiassamme on lupaus, että laitoksen tutkimuksella pyritään osaltaan ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita, ja laitoksen henkilökunnan asiantuntemusta käytetään hyödyksi näiden ongelmien ratkaisemiseksi muutoinkin. Koulutuksellamme pyrimme vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin erilaisista asiantuntijoista. Strategialupauksen lunastamiseen tarvitaan avointa ja jatkuvaa vuorovaikutusta eri toimijoiden kanssa.

Kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta monitieteisellä tutkimusotteella

Miltä sitten näyttää laitoksemme tutkimus tällä hetkellä? Minkälaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen olemme osallistuneet? Yhden vastauksen saa, kun arvioi laitoksen viime vuoden julkaisutoimintaa. Laitosstrategian tavoitteen mukaisesti voimme todeta, että olemme olleet mukana sekä kotimaisten että kansainvälisten haasteiden ratkaisemisessa monitieteisellä tutkimusotteella.

Laitoksen tutkimustoiminta on kohdistunut vahvasti muun muassa ympäristö-, energia- ja luonnonvaratutkimukseen eri näkökulmista, kuten turvallisuuden, laintulkinnan ja ohjauskeinojen näkökulmasta. Laintulkintaa koskevaa tutkimusta laitoksella tehtiin laajemminkin. Tarkastelussa on ollut esimerkiksi lainsäädäntövallan delegointia koskevat kysymykset, korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden julkilausutut systeemiperustelut sekä ihmisoikeussopimuksen ja unionin oikeuden tavoitteellinen tulkinta.

Myös kuntaoikeuteen, rikosoikeuteen ja hyvinvointioikeuteen kohdistuvaa tutkimusta julkaistiin runsaasti viime vuonna. Tarkastelussa on ollut kunnan vastuu tietojen esilläpidosta, yksityisten palveluntuottajien rooli julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajana sekä poliisin käyttämä ja poliisiin kohdistunut väkivalta – muutaman teeman mainitakseni.

Oppikirjoilla on suuri merkitys oikeustieteellisessä koulutuksessa, mutta myös laajemmin oikeustieteen kehittymisessä tieteenä.

Viime vuonna laitoksella julkaistiin oppikirjoiksi soveltuvia perusteoksia esimerkiksi esitutkinnan ja pakkokeinojen osalta, digitaalisten palveluiden sääntelystä, maakaaresta, jäämistösuunnittelusta sekä elinkeinotulon verotuksesta.

Kaiken kaikkiaan laitostamme voi kuvata hyvin tutkimusintensiteettiseksi laitokseksi julkaisujen määrän perusteella – niin lukumääräisesti kuin suhteutettuna laitoksen henkilökunnan kokoon. Tämä on omiaan varmistamaan tavoitteemme tutkittuun tietoon perustuvan opetuksen toteutumisesta.

Oikeustieteellinen tutkimus on kansainvälistynyt viime vuosina, ja tutkimusta tuotetaan yhä enemmän kirjoittamalla yhteisjulkaisuja. Esimerkiksi viime vuonna tieteellisistä referee-julkaisuista lähes puolet julkaistiin kansainvälisissä journaaleissa. Melkein puolessa julkaistuista referee-julkaisuissa tekijöitä oli vähintäänkin kaksi. Melko usein yhteistyötä tehtiin eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kesken.

Kuinka tutkimusta pyritään kehittämään?

Miten laitoksemme tutkimusta pyritään kehittämään edelleen? Yhdeksi keinoksi on tunnistettu tutkimusryhmämäisemmän toiminnan vahvistaminen. Esimerkiksi väitöskirjatutkijat otetaan tiiviimmin mukaan oppiaineiden ja tutkimusryhmien toimintaan. Lisäksi pyrimme vahvistamaan laitoksen sisällä tapahtuvaa oppiainerajat ylittävää tutkimusyhteistyötä – harvoinhan ”elävä oikeus” pysyy yhden oikeudenalan sisällä – sekä lisäämään tutkimustoiminnan yhteyttä yliopiston tutkimusyhteisöihin monitieteisyyttä vahvistamalla.

Kevään 2021 aikana oppiaineet ja tutkimusryhmät laativat rahoitusstrategian, jonka avulla tutkimustoimintaa ja ulkoisen rahoituksen hakemista pyritään vahvistamaan. Rahoitusstrategian laatimista tuetaan myös tiedekunnassa laaditun rahoituksen vuosikellon avulla.

Vuosi 2021 on tutkitun tiedon teemavuosi: tieto kuuluu kaikelle. Oikeustieteiden laitoksella teemavuosi näkyy tutkimusviestinnän vahvistamisena sekä laitostasolla että oppiaineissa. On tärkeää, että myös yksittäiset tutkijat pyrkivät systemaattisesti tuomaan esille tutkimustuloksiaan ja siten osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun erilaisten haasteiden ratkaisemiseksi. Tiedeviestintään tarjoamme laitoksella enemmän tukea ja koulutusta tulevina vuosina.

Oppiaineita yhdistävät tutkimusteemat yhteistyön mahdollistajina

Laitoksemme vahvuus on aina ollut yhdessä tekemisen perinne. Oppiainerajat ovat olleet yhteistyön osalta matalat, mikä näkyy esimerkiksi lukuisina eri oppiaineiden pitäminä yhteisinä kursseina.  Tätä laitoksemme vahvuutta voidaan hyödyntää enemmänkin yhteisillä tutkimuksilla sekä tunnistamalla systemaattisemmin yhteisiä tutkimusteemoja. Esimerkiksi valvonta liittyy tavalla tai toisella jokaiseen oikeudenalaan. Valvonnan toteutuminen ja valvonnan vaikuttavuus ovat tutkimusteemoja, joista olisi mahdollista tehdä oppiaineiden välistä yhteistyötä.

Laintulkinnassa arvioidaan, onko toimija noudattanut säännöksiä vai ei, mutta usein toimijalla on halua toimia ”paremmin” kuin mitä laki vaatii. Yritysten vastuullisuus ja yritysten mahdollisuus signaloida oman toimintansa ”hyvyyttä” (beoynd compliance) olisi myös teema, jossa eri oppiaineet ja tutkimussuuntaukset (esim. kriminologia, empiirinen oikeustutkimus) voisivat löytää toisensa. Myös sääntelyn kyky ohjata toimijoita ja toimintaa on teema, josta löytyy yhteistä rajapintaa eri oppiaineiden välillä. Tämänkaltaisen ohjauskeinotutkimuksen vahvistamisen myötä voisimme entistä vahvemmin olla mukana yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa.