Kirjoitus- ja kirjoittajatrendit suomalaisissa oikeustieteellisen alan aikakauslehdissä
Mika Sutela (HTM, OTT) toimii tutkijatohtorina oikeustieteiden laitoksella.
Tieteellisten artikkelien määrä on pysynyt melko vakaana suomalaisissa oikeustieteellisen alan aikakauslehdissä viime vuosina. Lehtiin kirjoitetaan tyypillisesti yksin ja useimmiten kirjoittajana on mies. Tämä käy ilmi analyysistä, jossa tarkastelun kohteena oli kolmen suomenkielisen oikeustieteellisen alan lehden (Defensor Legis, Lakimies ja Oikeus) kirjoitukset vuosina 2015–2017. Oikeustieteissä tutkimuksen tekeminen on ennen kaikkea kirjoittamista.Oikeustieteen kentällä on tieteellisestä kirjoittamisesta keskusteltu vähänlaisesti. Kuten Mirjami Paso on todennut, tieteellisen kirjoittamisen luonteesta ja ulottuvuuksista tulisikin keskustella huomattavasti entistä enemmän.
Tässä kirjoituksessa selvitän viimeaikaista kirjoitus- ja kirjoittajatilannetta Suomessa julkaistavien oikeustieteellisen alan aikakauslehtien osalta. Tarkasteltavien lehtien ilmestymiskerrat vaihtelevat siten, että Oikeus ilmestyy neljästi ja Lakimies sekä Defensor Legis kuudesti vuodessa. Lakimiehessä on kaksi kertaa vuodessa kaksoisnumero.
Defensor Legisillä ja Lakimies-lehdellä oli vuosina 2015–2017 keskimäärin yli 80 kirjoittajaa, ja Oikeus-lehdellä reilut 50. Lukumäärissä ei ole huomioitu sitä, että kirjoittajilla voi olla useita julkaisuja samassa aikakauslehdessä tarkasteluajanjakson aikana. Myöskään Oikeus-lehden kirjoittajamäärässä ei ole huomioitu päätoimittajia, jotka kirjoittavat yhdessä pääkirjoituksen jokaiseen numeroon. Vuonna 2017 Lakimies-lehdellä oli edellisvuosia vähemmän kirjoittajia. Defensor Legisillä kirjoittajamäärät ovat viime vuosina olleet hienoisessa laskussa ja Oikeus-lehdellä puolestaan kasvussa. Artikkelien määrä sen sijaan on pysynyt melko vakaana kaikissa aikakauslehdissä. Kaiken kaikkiaan vuosittain on julkaistu keskimäärin lähes sata artikkelia. Oikeus-lehdessä on ollut vuosittain karkeasti noin 15 artikkelia, Lakimies-lehdessä 30 ja Defensor Legisissä 50. Mukana luvuissa ei ole katsauksia, kirjallisuusesittelyjä, lyhyempiä kirjoituksia eikä DL:n artikkeleita eurooppaoikeudesta.
Artikkeleista yksinkirjoitettuja oli kaiken kaikkiaan noin 84 prosenttia. Defensor Legisissä yksinkirjoitettuja artikkeleita oli 89 prosenttia, Oikeus-lehdessä 73 prosenttia ja Lakimiehessä 81 prosenttia. Useamman kirjoittajan artikkeleista noin 77 prosenttia oli kahden kirjoittajan tekstejä. Oikeus-lehdessä vain 42 prosenttia yhteisartikkeleista oli kahden kirjoittajan artikkeleita.
Kirjoittajista naisia oli hieman yli kolmannes (36 %). Selkeästi naisvoittoisin kirjoittajakunta oli Oikeus-lehdellä, jonka kirjoittajista noin puolet (n. 51 %) oli naisia. Lakimiehen ja Defensor Legisin välillä ei naisten osuuksissa ollut suurta eroa (n. 34 vs. 29 %). Molemmissa lehdissä naisten osuus tosin on kasvanut. Vuonna 2015 Defensor Legisiin kirjoittaneista naisia oli 24 prosenttia, kun vuonna 2017 vastaava luku oli noin 36 prosenttia, ja vastaavasti Lakimieheessä naisia kirjoittajista vuonna 2015 oli noin 30 prosenttia ja vuonna 2017 noin 38 prosenttia. Huomionarvoista on se, että Lakimiehen kaksoisnumeroissa naiskirjoittajien osuus oli tavallista suurempi (44%). Yhteisartikkelit eri sukupuolten välillä olivat suhteellisesti harvinaisimpia Defensor Legisissä, jossa 65 prosentissa yhteisartikkeleista kirjoittajat olivat samaa sukupuolta. Lakimies- ja Oikeus-lehdessä noin joka toisessa yhteisartikkeleista kirjoittajat olivat samaa sukupuolta. Yleisen tason havainto on se, että jos mies toimi ykköskirjoittajana, suurimmassa osassa (68 %) myös muut kirjoittajat olivat miehiä, mutta jos sen sijaan nainen toimi ykköskirjoittajana, toinen kirjoittajista (tai useamman muun kirjoittajan joukossa) oli tyypillisesti mies (57 %).
Oheisesta kuvasta havaitaan, että tieteellisten artikkelien ensimmäisistä (yksinkirjoitettu artikkeli tai yhteisartikkelin ensimmäinen kirjoittaja) kirjoittajista Defensor Legisissä vain noin neljännes (26 %) oli naisia, kun taas Lakimies- ja Oikeus-lehdessä naisia oli noin puolet. Luvut ovat lähes samoissa, jos tarkastellaan kaikkia tieteellisten artikkeleiden kirjoittamisessa mukana olleita kirjoittajastatuksesta (ensimmäinen, toinen/viimeinen) riippumatta.
Defensor Legis poikkeaa Lakimies- ja Oikeus-lehdestä siltä osin, että siinä ilmestyneiden yhteisartikkeleiden toisista tai kolmansista eli ts. viimeisistä kirjoittajasta jopa lähes puolet (44) on ollut naisia. Sitä vastoin Lakimies-lehden yhteisartikkeleiden viimeisistä kirjoittajista vain joka neljäs (25 %) on ollut nainen. Jos lukuja tarkasteltaisiin yleisemmällä tasolla erittelemättä lehtiä, niin naisten osuus ensimmäisistä, viimeisistä, kuten myös kaikista kirjoittajista olisi lähes samalla tasolla, noin 35–40 prosenttia.
Westin ja kumppanit havaitsivat tutkimuksessaan muun muassa, että miehet olivat tyypillisesti edustettuina arvostettujen ensimmäisten ja viimeisten kirjoittajien joukossa. Tämän tarkastelun perusteella tilanne suomalaisten oikeustieteellisten aikakauslehtien osalta samankaltainen etenkin viimeisten kirjoittajien osalta.
Kuva: Naisten osuus (%) eri kirjoittajastatuksista ja kaikista kirjoittajista kolmessa suomalaisessa eri oikeustieteellisen alan aikakauslehdessä julkaistuissa tieteellisissä artikkeleissa vuosina 2015–2017.
Kaijus Ervasti tarkasteli tieteellistä oikeustieteellistä vaikuttavuutta ja vaikutusvaltaa tiedeyhteisössä tutkimalla artikkeleita ja niiden kirjoittajia yleisoikeustieteellisissä lehdissä (LM, DL, Oikeus ja JFT) vuosina 2001–2010. Hän totesi, että kirjoitusten laatu ja syvällisyys vaihtelevat erittäin paljon näiden lehtien ja kirjoittajien välillä. Vaikka yleisoikeustieteellisten lehtien eroavaisuudet ovat kaventuneet viime vuosikymmenten aikana, lehdillä on varsin erilainen profiili. Ervastin tutkimuksen mukaan Lakimies on monipuolisin ja teoreettisin lehti. Oikeus-lehti puolestaan on monitieteisemmin suuntautunut. Defensor Legisin kirjoitukset ovat muita lehtiä käytännönläheisempiä. Juristipiireissä Lakimies-lehteä on perinteisesti pidetty arvostettuna lehtenä. Lakimies-lehden kirjoittajakunnassa on tutkijoita, myös professoreita. Oikeus-lehden kirjoittajakunta koostuu pääosin tutkijoista. Lehteen kirjoittavat erityisesti nuoret tutkijat. Defensor Legisin kirjoitttajista puolestaan suurin osa on juristeja akateemisen ympäristön ulkopuolelta, erityisesti asianajajia.
Michael McCarthyn tutkimuksessa tarkasteltiin viittaamista ja kirjoittamista ekologian alalla noin 2 800:n kirjoituksen pohjalta vuosina 2007–2013 julkaistussa seitsemässä aikakauslehdessä. Yli 8 100:n kirjoittajan sukupuoli oli tunnistettu nimien ja internethakujen perusteella. Naisia ensimmäisistä kirjoittajista oli kolmannes (33 %), mutta viimeisistä kirjoittajista vain viidennes (20 %). Naisten osuus kirjoittajakunnasta vaihteli aikakauslehtien mukaan. Vähiten naisia esiintyi viitatuimmissa, ”vaikuttavimmissa” lehdissä. Naiset olivat miehiä useammin kirjoittajana toisen naisen kanssa. Tämä havainto on ristiriidassa nyt suomalaisista aikakauslehdistä tehtyjen havaintojen kanssa.
Kaikkien kolmen lehden kirjoitukset ja kirjoittajat käytiin läpi Edilex-lakitietopalvelussa.
Mika Sutela
Tutkijatohtori, OTT
Lähteet
Ervasti, Kaijus, Lakimiehet kirjoituspöydän äärellä – kirjoittaminen oikeustieteellisissä lehdissä. Lakimies 2/2012, s. 219–237.
Ervasti, Kaijus, LAKIMIES, OIKEUS, YHTEISKUNTA – Oikeus yhteiskunnallisena käytäntönä. Edita Publishing Oy 2017.
McCarthy, Michael, Statistical models of gendered patterns of citation and authorship in ecology. Abstract. ISEC, International Statistical Ecology Conference. University of St Andrews, 2nd– 6thJuly 2018. <https://www.eventsforce.net/standrews/frontend/reg/absViewDocumentFE.csp?documentID=2672>.
Paso, Mirjami, Kirjoitanko, koska muuta en voi? Tieteellisestä kirjoittamisesta ja sen opettamisesta. Oikeus 3/2010, s. 299–310.
West, Jevin D. – Jacquet, Jennifer – King, Molly M. – Correll, Shelley J. – Bergstrom, Carl T., The Role of Gender in Scholarly Authorship. PLoS ONE 8(7) 2013. <https://doi.org/10.1371/journal.pone.0066212>.